Junkarsborgin maavalleja ja kaivo

Junkarsborgin maavalleja ja kaivo

Aina välillä kuulee oman geokätkön piilottamista suunnittelevan valittelevan, että kaikki mielenkiintoiset ja hienot kätköpaikat on jo varattu. Monella paikalla geokätköjä toki onkin, mutta pienellä tutkimustyöllä voi yhä löytää hienoja kohteita uusille geokätköille. Me löysimme kätköttömän ja hienolla paikalla sijaitsevan muinaislinnan vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Geokätköilyretkeä suunnitellessa katse osuu kartalla vihreänä loistavaan tekstiin Slottsruiner Linnanraun. Hetkinen, tuolla en ole koskaan käynyt. Miksei siellä ole geokätköä? Muinaisjäännökset kiinnostavat sen verran paljon, että paikka valikoituu retken ohjelmaan ilman kätköäkin. Kyse on Junkarsborgin linnanraunioista Raaseporissa.

Junkarsborgin puulinnasta ei ole säilynyt asiakirjamerkintöjä, mutta tutkimusten perusteella se on rakennettu 1300-luvulla. Linna ei ollut kovin pitkäikäinen, sillä se on jäänyt pois käytöstä jo 1400-luvulla. Useimmista puulinnoista on jäljellä vain niiden sijaintipaikkana toiminut mäki ja kaivauksissa tehdyt löydöt, mutta Junkarsborgissa linnan maavallit erottuvat vielä selvästi. Myös linnan kivistä rakennettu kaivo on säilynyt.

Mustionjoki virtaa rauhallisesti linnan ohi

Linna on rakennettu Mustionjoen niemelle josta on myöhemmin muodostunut saari niemen poikki rakennetun kanavan myötä. Kanava on rakennettu helpottamaan Mustion ruukin kuljetuksia 1800-luvulla. Keskellä Mustionjokea sijaitseva paikka on kaunis ilman linnan rauniotakin. Joki solisee ympärillä ja kanavien muodostamaan saareen johtavat puiset sillat. Paikalle on jossain vaiheessa tuotu opaskyltit kertomaan paikalla tehdyistä kaivauksista ja niiden perusteella linnan muodosta tehdyistä päätelmistä. Kyltit kertovat myös alueelta löydetyistä hopearahoista ja saksalaisesta keramiikasta.

Kaikesta näkee, että kovin paljon täällä ei kävijöitä käy. Turun Sanomat kirjoitti 2005 Junkasborgin kehittämisestä paremmin löydettäväksi retkikohteeksi, mutta suunnitelma ei ole ainakaan kovin vauhdikkaasti edennyt. Paikan kyltit ovat mahdollisesti tuolta ajalta, mutta muuten alue tuntuu aika unohdetulta.

Opaskyltti kertoo kaivauksien löydöistä

Vinkkaamme yleensä retkivinkeissä paikoista, joissa on geokätköjä, mutta toimikoon tämä juttu vinkkinä piilottajille. Paikka ansaitsisi ehdottomasti geokätkön. Ei Junkarsborgin linna sentään aina ole ollut kätköttä. GC1DF41 Junkarsborg houkutteli paikalle geokätköilijöitä vuosina 2008-2011 ja paikalla ehtikin nettilokien perusteella käydä melkein viisikymmentä geokätköilijää. Kyseinen kätkö päätyi kuitenkin arkistoon piilottajan muiden kiireiden vuoksi.

Junkarsborgin retkellä kannattaa vierailla myös Raaseporin kivilinnalla, joka on ollut käytössä osittain samaan aikaan Junkarsborgin linnan kanssa. Raasepori on yksi Suomen komeimmista linnanraunioista ja sieltä löytyy geokätkökin. Junkarsborgista on noin 30 kilometriä Raaseporin linnalle.

Reitti Junkarsborgiin

Junkarsborgin kanava

Junkarsborgia ei ole ihan helppo löytää. Paikalle ei ole mitään opastusta, eikä oikein edes hyvää reittiä. Vuoden 2005 lehtijutussa kerrottiin merkityn reitin suunnittelusta, mutta ainakaan tähän päivään mennessä sellaista ei ole saatu aikaiseksi. Kartalla selkeimmältä näyttävä reitti kulkee maatalon pihapiirin läpi, mutta siitä kulkeminen ei tietenkään ole soveliasta. Vanhan geokätkön lokien perusteella osa etsijöistäkin on pihan läpi kulkenut, mutta se ei ole fiksua.

Paras lähestymissuunta on etelästä päin. Auto kannattaa jättää Gråströmintien ja Junkarsintien risteyksen lähelle (N 60° 08.720′ E23° 47.690′). Junkarsintie johtaa suoraan kohti linnaa, mutta se on yksityistie ja kyltti kieltää autolla ajamisen. Kiellon vahvistukseksi matkalla on myös puomi. Risteyksestä on reilun kilometrin matka linnalle. Matkalla kannattaa pitää silmät auki, sillä lähimetsissä on lukuisia rautakaudelta peräisin olevia röykkiöitä, jotka ovat myös muinaisjäännöksiä. Me pääsimme matkalla yllättämään pari valkohäntäpeuraakin.

Kun näkyviin tulee pelto ja sen takana näkyvä talo, kannattaa suunnata metsäpoluille. Tien länsipuolelle lähtee polku, jota pitkin pääsee melko hyvin kiertämään pellon ja pihapiirin aina linnalle asti. Näin keväällä reitti voi paikoin olla mutainen, mutta kätköilijällähän on todennäköisesti hyvät jalkineet. Polun päässä vastaan tulee puinen silta, joka johtaa joen yli linnalle. Linnasta kertovat kyltit ovat joen ja kanavan toisella puolella.

Linkkejä

Nastolan pohjoispuolella näkyy kartassa houkutteleva kasa geokätköjä. Lähdimme retkelle Pajulahden Kaakkurikierrokselle.

Kinnankoski

Tätä Kaakkurikierrosta ei kannata sekoittaa Repoveden kansallispuistossa kulkevaan Kaakkurin kierros -vaellusreittiin. Pajulahden Kaakkurikierros on 51 geokätkön power trail, joka kiertelee Pajulahden urheiluopiston yhteydessä olevilla ulkoilureiteillä. Pajulahden urheiluopisto on luonteva paikka aloittaa reitin kiertäminen. Autolla saapuville pysäköintitilaa on runsaasti ja opiston hotellista löytyy majoitustilaa kauempaa tuleville.

Kätkösarjan reitit ovat enimmäkseen leveitä hiekkateitä, jotka toimivat talvisin latuina. Pitkät ja leveät suorat voivat välillä kulkiessa tuntua tylsiltäkin, mutta niiden vastapainona on mäkisempiä ja mutkaisempia osuuksia. Pari osuutta kulkee kapeampia metsäpolkuja pitkin. Näitä polkuosuuksia lukuunottamatta trailin reittejä pääsee hyvin kiertämään vaikka tavallisella pyörällä tai lastenvaunujen kanssa. Reitti on siinä määrin koukeroinen, että kierroksen voi helposti jakaa useampiin pätkiin, jos aika ei riitä kaikkien geokätköjen etsimiseen kerralla. Alueen tiheä polku- ja tieverkosto mahdollistaa siirtymät reitin eri osuuksien välillä ja paluun lähtöpaikkaan. Koko reitille pituutta tulee noin 13 kilometriä jos ei poikkea muille lähiseudun kätköille.

Iso osa sarjan purkeista on power trailien vakioratkaisuksi muodostuneita PET-putkiloita, jotka ovatkin toimiva ratkaisu. Ilahduttavasti väliin mahtuu kuitenkin muutakin ja joukossa on myös ovelampia toteutuksia, joten etsiessä joutuu aina pitämään silmät auki. Vaihtelevat toteutukset piristävät kummasti kätköretkeä, eikä kätköjen etsiminen ala missään välissä kyllästyttää.

Talvella moni kätkö on saavutettavissa hiihtäen valmiita latuja pitkin, mutta moni kätkö sijaitsee sen verran sivussa ettei kovin monen kätkön hakeminen kerrallaan hiihtäen välttämättä tunnu mielekkäältä. Jatkuvasti pusikossa pyörivä hiihtäjä voi myös herättää kummastusta muiden hiihtäjien silmissä.

Seelammin laavu ja Lapakiston alue

Kaakkurikierroksen puolivälin paikkeilta löytyy kaunis metsälampi Seelammi, jonka rannalla on hyvin varusteltu laavu. Laavu on hyvä paikka pidemmälle tauolle ja rauhallisempaa kätköretkeä tekevä voi viettää täällä vaikka yön. Laavun vieressä on myös vanhempaa kätkökantaa edustava C-lake (Seelammi) -kätkö, joka on piilotettu jo 2005.

Power trailin kätköjen lisäksi alueella on tarjolla jonkin verran sarjaan kuulumattomia geokätköjä. Pajulahden reitistö liittyy länsiosassaan Lapakiston luonnonsuojelualueeseen, josta löytyy hienoille paikoille sijoitettuja NNC (Nastola Nature Cache) -sarjan kätköjä. Lapakiston alueella reitit ovat pienempiä polkuja ja seudun järvien sekä lampien rannoilta löytyy useampikin laavupaikka. Kaakkurikierroksesta saakin halutessaan reilusti pidemmän pyörähtämällä reilun lisälenkin Lapakiston kätköillä. Lapakiston kätköjä kiertämällä saa helposti viitisentoista lisäkätköä retkelle.

Seelammi

Vaikkei Kaakkurikierrokselta poikkeaisikaan Lapakiston puolelle, kannattaa sen verran tehdä mutkaa, että käy katsomassa Kinnankosken. Tätä pientä puroa on sanottu Etelä-Suomen kauneimmaksi metsäpuroksi. Myös viereinen Kilpasen lampi on kiinnostava kohde majavineen. Kinnankoskelle ei ole pitkä matka Seelammilta.

Saavutettavissa ilman autoakin

Monille power traileille on hankala päästä ilman autokyytiä, mutta Kaakkurikierrokselle on melko hyvät yhteydet. Nastolan seisakkeelta on noin kolmen kilometrin kävelymatka ensimmäisille sarjan kätköille. Kouvolan ja Lahden välillä liikkuvat paikallisjunat pysähtyvät Nastolassa. Lahdesta pääsee Nastolan keskustaan myös paikallisbussilla. Keskustasta kävelymatkaa purkeille on enää pari kilometriä ja matkalla on hyvä pyörätie.

Linkkejä

Aprillipäivänä 1.4.2019 säikäytimme geokätköilijät kertomalla tiukentuneista säännöistä kaupallisuuden suhteen. Ihan näin älyttömiksi säännöt eivät onneksi vielä ole menneet.

Lötön geokätköilykeskus uhkaa jäädä vaille käyttöä

 

Moni kätkön piilottaja on törmännyt yllättävän tiukkoihin kaupallisuussääntöihin kätkön tarkastusvaiheessa ja monista tuntuukin jo, ettei nykyään saa tehdä kätköjä juuri minnekään. Erityisen hankalaksi tilanne on äitynyt Lakka-Suomessa, missä paikallisen geokätköilyseuran toiminta on vaakalaudalla tiukkojen sääntöjen puristuksissa.

Ongelmat Lakka-Suomessa alkoivat kun Lakka-Suomen Geokätköilyseura Geolintti Ry päätti viime vuonna talkoovoimin rakentaa yli sadan geokätkön power trailin paikallisen ulkoilureitin varrelle. Kätköilyreitin toteutus on ollut valtava ponnistus pienelle kätköilyseuralle, eikä tunteja tai euroja ole toteutuksessa laskettu.  Reitti saatiin valmiiksi jo viime heinäkuussa, mutta kätköjä ei vieläkään ole saatu julkaistua. Julkaisu on tyssännyt tiukkoihin kaupallisuussääntöihin, eikä asiassa ole tapahtunut minkäänlaista etenemistä.

Geolintin toiminnanjohtaja Risto Nevamarja kertaa tähän johtaneita vaiheita:

“Hillaperän retkeilyreitin rakentaminen oli kova urakka. Paikkojen valmistelu ja yksillöllisten kätköpurkkien valmistelu vaativat venymistä kaikilta mukana olleilta. Jokainen 125 kätköpurkista on valmistettu käsityönä ja yhtään ainoaa samanlaista toteutusta ei reitin varrella ole. Metsästysseuralaiset rakensivat polun varrelle kaksi hienosti varusteltua laavua ja uuden uimalaiturin Valokkijärven rannalle. Koko retkeilyreitti kätköineen toteutettiin vapaaehtoisvoimin ja laskelmiemme mukaan tähän on kokonaisuudessaan käytetty melkein 14 miestyövuotta. Tämä on ollut hurja ponnistus lakka-suomalaisilta. Muuraimen kunta rakensi Lötön kylälle jopa uuden pysäköintialueen, laavun ja suihkutilat reittiä kiertäville geokätköilijöille

Ongelmat alkoivat kun kaiken piti olla valmista ja kätköt lähetettiin tarkastettavaksi. Aika pian koko sarjalle tuli torppaus. Perusteena oli, että reitti kulkee talousmetsissä, jolloin sijainti katsotaan kaupalliseksi. On totta, että osa reitin maanomistajista on myynyt puutavaraa metsistään, mutta kätkösarja ei mitenkään liity puunmyyntiin. Asiasta on neuvoteltu pitkään, mutta tuloksetta. Kätkötarkastajan mukaan metsätila on kaupallinen toimija, eikä kätkö ohjenyörien mukaan voi edellyttää sisäänmenemistä yritykseen. Tässä tapauksessa yrityksiksi “tiloiksi” katsotaan sen omistamat metsät. Meillä yhdistyksessä tämä on otetty tietysti tyrmistyneenä vastaan. Kohtalotovereita on sosiaalisesta mediasta löydetty useita ja olemme saaneet paljon tukea. Kanssakätköilijöiden tuki lämmittää mieltä, mutta mikään ei kuitenkaan tuo takaisin kaikkia hankkeeseen turhaan käytettyjä tunteja eikä korvaa tästä aiheutunutta mielipahaa.”

Lakka-suomalaisten lisäksi moni muukin on törmännyt samanlaisiin ongelmiin. Talousmetsät kattavat Suomen maa-alasta kaksi kolmasosaa ja metsissää ulkoillaan jatkuvasti jokamiehenoikeuden puitteissa, joten linjaukset herättävät ymmärrettävästi ihmetystä. Aiempina vuosina geokätköjä on yleisesti piilotettu myös talousmetsiin ja Oikeusministeriökin on todennut tämän olevan jokamiehenoikeuden perusteella sallittua, kunhan vahinkoa ei aiheuteta.

Päätimme ottaa selvää asiasta ja tavoitimme Suomen Kätkötarkastajaliitto Rewian virkaatekevä ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisen kommentoimaan asiaa. Kiitos Jaakko kun pääsit vieraaksemme.

“Hyvää iltaa.”

Oletteko tutustuneet Hillaperän tapaukseen? Onko kätköjen piilottaminen metsiin todella kiellettyä?

“Hillaperän valitettava tapaus on tullut erittäin tutuksi, sillä istun Suomen Kätkötarkastajaliiton vetoomuslautakunnassa, jossa asiaa on käsitelty useammankin kerran kätköilyseuran vaatimuksesta. Tapaus on tietysti hyvin valitettava ja ymmärrän kyläläisten pahan mielen. Kyse on kuitenkin niin räikeästä kaupallisuussääntöjen rikkomisesta, että kätkösarjan julkaisussa ei voi edetä. Talousmetsä, josta myydään puuta sahoille on aivan selvä yritys. Metsää ylläpidetään rahallisen hyödyn tavoittelemiseksi, eli tämä on niin kaupallista kuin vain voi olla. Geokätkön piilottaminen talousmetsään on kuin laittaisi geokätkön keskelle tehtaan tuotantolinjaa.”

Tämä kuulostaa nyt hieman erikoiselta. Metsissä ulkoillaan muutenkin, eikä kukaan siellä varmastikaan liiku puita ostamassa. Geokätköjä on iät ja ajat piilotettu talousmetsiin, eikä siinä aiemmin ole ollut ongelmia.

“Havahduimme talousmetsien ongelmiin hiljattain. Aiemmin tässä asiassa ollaan oltu aivan liian lepsuja, mutta aiemmin tehdyt virheet tullaan tietysti korjaamaan.”

Eikö metsiin siis saa nykyään enää piilottaa geokätköjä?

“Metsiin toki saa kunhan paikka ei ole kaupallinen, eli talousmetsä.”

Talousmetsät kattavat Suomen maa-alasta kaksi kolmasosaa, eli melkoisen siivun. Millaisiin metsiin geokätköjä sitten voi laittaa?

“Geokätköjä voi piilottaa metsiin, joista pystytään luotettavasti osoittamaan, ettei niitä käytetä tai tulla käyttämään kaupallisiin tarpeisiin. Käytännössä vaadimme, että metsäalue on suojeltu niin ettei sitä voida käyttää metsäteollisuuden tarpeisiin. Suojellulla alueella täytyy toki huomioida, ettei geokätköjä voi piilottaa ihan minne tahansa, jottei suojellun alueen luonto kärsi. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi luonnonsuojelualueilla olevat laavut, jotka on muutenkin rakennettu ihmisten tarpeisiin.”

Siis jatkossa metsäkätköjä voi tehdä vain suojeltujen alueiden laavuille?

“No, kärjistetysti näin. Hyväksymme toki myös lintutornit ja opastaulut.”

Mainitsit, että aiemmin tehdyt virheet tullaan korjaamaan. Mitä tämä tarkoittaa? Suomessa on tuhansia metsäkätköjä, joista iso osa sijaitsee talousmetsissä.

“Käytännössä edessä on joko geokätkön siirtäminen tai arkistointi. Tulemme tulevalla viikolla ottamaan yhteyttä talousmetsiin piilottaneisiin geokätköilijöihin ja vaatimaan geokätköjen siirtoa. Jos siirto pois talousmetsästä ei onnistu kahden viikon määräajassa, on edessä arkistointi.”

Palataan Lakka-Suomeen. Onko Hillaperän power trailillä mitään mahdollisuutta tulla julkaistuksi? Tekijöissä on mukana paljon maanomistajia, voisivatko he suojella metsän sarjan reitiltä?

“Kuten sanoin, suojelualueella täytyy ensisijaisesti huolehtia luonnonsuojelusta, joten kätköjen täytyisi sijaita esimerkiksi laavujen alla. Laavukätköistä ei power trailiksi ole, mutta toki muutaman geokätkön voisi sijainnin puolesta julkaista suojelupäätösten jälkeen jos laavut säilyvät alueella. Suurempi ongelma on kuitenkin kätkönsarjan nimi Hillaperän metsäretki. Nimen loppuosassa on selvä viittaus Metsä Group -yritykseen ja Retki Finland -tuotemerkkiin. Näin härskiä kaupallisuutta en ole nähnyt pitkään aikaan.”

Tämä tulee kyllä vähentämään geokätköjen määrää radikaalisti. Eikö kaupallisuus ole suurempi ongelma metsien ulkopuolella, jossa on selvempiä kaupallisia toimijoita kuten kauppoja ja ravintoloita?

“Kyllä, tämä ongelma on paljon laajempi ja talousmetsät ovat vain jäävuoren huippu. Kaupungeissa on tuhansia geokätköjä näköetäisyydellä kaupallisista toimijoista. Tämä tarkoittaa, että geokätköä hakiessaan etsijä väkisinkin altistuu kaupalliselle mainonnalle yrityksen nähdessään. Tälläistä ei tietenkään voida sallia.”

Miten tälläinen voidaan estää? Kaupallisia toimijoitahan on kaikkialla?

“Vaadimme jatkossa 500 metrin etäisyyttä kaikkiin kaupallisiin toimijoihin. Tähän on tulossa automaattinen työkalu, joka tarkastaa tämän yritysrekisteriin merkittyjä osoitteita vasten. Toki joissain tapauksissa joudutaan käyttämään suurempia etäisyyksia, sillä esimerkiksi liikenneasemien mainostornit näkyvät useiden kilometrien päähän. Ihan oma lukunsa ovat kätköpurkit, jotka sisältävät mainoksia. Olemme huomanneet esimerkiksi, että monen geokätkön pohjassa mainostetaan vaivihkaa Jäänalle-pakasterasioita. Pistotarkastuksissa on löydetty myös kyniä, joissa mainostetaan usein huonekaluliikkeitä, rautakauppoja tai geokätköilypuoteja.”

Miksi kaupallisuussääntö on niin tärkeä? Eikö geokätköilyssä olisi tärkeämpiäkin asioita kuten luontoarvojen vaaliminen?

“Tässä suojellaan amerikkalaisen yrityksen mainostuloja. Tarvitseeko minun enempää sanoa? “

Noh, ei kai sitten. Kiitos vierailustasi Jaakko.

“Ei, kiitos sinulle ja hyvää huhtikuun alkua.”

Geokätköjen piilottaminen on siis muuttumassa hankalammaksi ja useita vanhoja geokätköjä joudutaan siirtämään tai arkistoimaan. Kokosimme Rewialta saamiemme tietojen pohjalta listan uusista vaatimuksista:

  • Ei geokätköjä talousmetsiin. Käytännössä metsän täytyy olla suojeltu ja suojelumääräykset täytyy huomioida kätköä sijoittaessa.
  • Ei geokätköjä 500 metriä lähemmäs mitään yritystä.
  • Ei geokätköjä 5 kilometrin säteelle liikenneasemien yms. korkeista mainostolpista
  • Ei yritysten nimiä tai tuotemerkkejä kätköjen nimiin. Kiellettyjä sanoja esimerkiksi Metsä, Retki, Aarre, Mysteeri ja Etsiville
  • Ei yritysten nimiä, logoja tai tuotemerkkejä kätköpurkkeihin. Esimerkiksi pakastepurkeista täytyy viilata pois tuotemerkki.

 

Julkaistu 1.4.2019

Jos kaipaat kätköilyä poikkeavan hauskan luontopolun varrella, ota suunnaksi Kruunupyyn Kortjärvi. Sieltä löytyy nimittäin kyläläisten ylläpitämä hauska Kortjärven luontopolku, jonka varrelle on piilotettu myös paljon geokätköjä.

Kortjärven luontopolku on ilahduttavan persoonallinen poikkeus luontopolkujen joukossa. Maisemiltaan polku häviää monille reiteille, mutta ainutlaatuiseksi sen tekee luontopolun varrelle sijoitetut hauskat puuveistokset. Göte Edsvikin tekemien hieman humorististen veistosten aiheina on erilaisia eläin- ja ihmishahmoja. Veistoksia on ripoteltu tasaisesti ympäri luontopolkua ja niiden kaverina on ruotsinkielisiä loruja sisältäviä kylttejä.

Kortjärven luontopolku jakautuu kahteen lenkkiin. Lyhyempi Lataåågäleden on pituudeltaan 2,3 kilometriä ja pidempi Meddasnabbaleden 5,5 kilometriä. Jos aikoo kiertää koko Kortjärvi Trailin tulee kiertäneeksi nämä molemmat lenkit ja vielä vähän ekstraa päälle.

Kätköjä reitin varrelle osuu vähän päälle neljäkymmentä. Osa polun varren purkeista on varsinaista power trailia vanhempia kätköjä, mutta ne etsii näppärästi samalla. Kannattaa huomioida myös Kortjärven luontopolkua esittelevä multikätkö, jonka vastaukset selviävät reitin varren veistoksia tarkkailemalla. Multikätkö on tällä hetkellä talvihuollossa, mutta kysymysten vastausten kerääminen onnistuu.

Jos aloittaa geokätköjen hakemisen Kortjärvi Trail 1 -kätköltä on siitä kymmenen kätkön verran matkaa varsinaiselle luontopolulle. Luontopolun varrella olevat kätköt muodostavat kolme eripituista lenkkiä, joista voi suunnitella omaan aikatauluun sopivan kierroksen. Jos et ole hakemassa kaikkia power trailin kätköjä, kannattaa kierros aloittaa Kortjärvi Trail Parking -kätköltä, joka sijaitsee näppärästi luontopolun lenkkien keskellä. Täältä löytyy myös luontopolkujen opaskyltti. Paikalle löytää helposti seuraamalla Luontopolku-viitoitusta Kaustisentieltä. Ensimmäinen puuveistos tervehtii retkeilijää jo Kaustisentien risteyksessä.

Jos Kortjärven Trailissa ei riitä tarpeeksi haettavaa, yhdistyy se länsipäässään suoraan Saarjärv – Kaitsjön -vaellusreittiin, jonka varrella on oma power trailinsa. Se taas yhdistyy Höbäck – Saarjärv -power trailiin. Kruunupyyssä onkin mahdollista toteuttaa pidempi kätkövaellus jos vain kunto riittää.

Kortjärven luontopolku on tosiaan kyläläisten talkootyön tulosta. Reitti on erinomaisessa kunnossa ja talviaikaankin sitä ajetaan moottorikelkan kanssa läpi, jotta polku pysyy leveänä. Reitin ylläpitoa voi tukea vapaaehtoisella kolehdilla, jonka voi jättää pysäköintialueen rasiaan tai kyläyhdistyksen tilille.

Linkkejä

 

Sukelsimme 2016 lehtitalojen arkistoihin ja kirjaston mikrofilmihyllyihin penkomaan mitä kätköilystä on vuosien varrella kirjoitettu. Parin viime vuoden aikana uusia juttuja on taas ilmestynyt paljon, joten nyt oli aika päivittää mediakatsaustamme. Olemme listanneet löytämämme kirjoitukset aikajärjestykseen vuosittain. Osassa jutuista geokätköily on varsinaisena aiheena ja osassa sitä sivutaan muun aiheen ohessa.

Tiettävästi ensimmäinen geokätköilystä Suomessa kirjoitettu artikkeli ilmestyi toukokuussa 2002 Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä. Nimimerkki Ossin kirjoittamaa juttua ei valitettavasti löydy netin arkistoista, mutta kirjaston mikrofilmiltä sekin löytyy. Moni muu juttu on edelleen luettavissa netissäkin. Osa artikkeleista on maksumuurin takana tai maksullisessa arkistossa.

2002

HS Nyt-liite 17.5.2002

17.5.2002 Modernia aarteenetsintää – Nyt-liite, Helsingin Sanomat

“Geocachingissa aarre etsitään tarkkojen koordinaattien perusteella gps-paikannusta hyödyntäen. Pelaamiseen ei tarvita pitkää matematiikkaa eikä rannikkolaivurikurssia vaan gps-navigointilaite ja urheilumieltä.”

“Suomessa kätköjä on tällä hetkellä noin 30, joista suurin osa sijaitsee Uudellamaalla. Saman verran on alan harrastajia.”

Jutussa tehty kätkö Töölönlahdella jäi lopulta lyhytikäiseksi, mutta se oli monelle ensikosketus geokätköilyyn.

2003

HS 1.10.2003

1.10.2003 Geokätkijä unelmoi nokkelasta aarteesta – Kätkemisen ja löytämisen riemu houkuttaa ihmisiä digiajan aarteenetsintään – Helsingin sanomat

“Kätkön etsijöille hyvä lähtökohta on 60 astetta pohjoista leveyttä, 24 astetta itäistä pituutta – ja rapiat päälle.”

2004

31.10.2004 Muovirasia on geokätköilijän aarre – Turun Sanomat

“Suomen aktiivisin geokätköilijä on löytänyt 630 kätköä. Kaiken kaikkiaan maassamme on 1100 kätköä.”

2006

21.2.2006 Etsii omituista aarretta – Turun Sanomat

“Meidän ekasta tai tokasta kätköstä tuli suomalaiselta tarkastajalta vastaus, että ollaanko nyt ihan varmoja, että pystytään huoltamaan sitä. Antamiemme koordinaattien mukaan se sijaitsi keskellä Atlanttia, Hernelahti nauraa aloittelijoiden kömmähdykselle.”

13.10.2006 Geokätkijän kaupunki on seikkailu – Jari Lammi jemmaa pieniä asioita isoihin maisemiin – Helsingin Sanomat

“Opintojensa ohessa HKL:llä työskentelevä Lammi on vuokrannut kätköjengille raitiovaunun, jota hän ajaa itse. Matkan varrella etsitään kätköjä ja tehdään uusia.”

Raitiovaunua käytettiin itsenäisyyspäivän miitissä.

2007

HS 1.10.2007

1.10.2007 Aikuisille sallittu aarreleikki – Geokätköilijä etsii rasioita, joita toiset harrastajat ovat piilottaneet outoihin paikkoihin – Helsingin Sanomat

“Ne käyttäytyvät perin oudosti. Ne voivat konttailla pitkin talojen kivijalkoja ja kurkotella räystäslautoja. Yleensä ne ovat melko säikkyjä. Kanssaihmisille niistä ei ole vaaraa. Paikalle ei tarvitse hälyttää poliisia eikä valkotakkisia noutajia. Kyseessä ovat geokätköilijät.”

“Innokkaimmat kätköilijät penkovat esiin päivässä kymmeniä purkkeja; kylläkin oikeammin vuorokaudessa, koska kärkiharrastajat etsivät lodjuja tarvittaessa myös yöllä – säästä piittaamatta.”

1.10.2007 Nimimerkit taistelevat, eivät ihmiset – Huippuetsijä on löytänyt päivässä yli 50 kätköä – Helsingin Sanomat

“Runsas kuukausi sitten Saari teki tuloksia, joita on vaikea rikkoa: 54 kätköä päivässä ja 100 kätköä kolmessa päivässä.”

1.10.2007 Suomessa jo 4000 kätköä – Helsingin Sanomat

2008

29.8.2008 Ajankohtainen kakkonen: Geokätköily on modernia aarteenetsintää – YLE TV2

17.9.2008 Aarrerasia odottaa löytäjäänsä – Helsingin Sanomat

“Kehittyneissä puhelimissa on myös paikannusominaisuuksia.”

13.11.2008 Pieniä aarteita etsimässä – Etelä-Suomen Sanomat

“Jotta emme herättäisi epäilystä, esitämme tekevämme maantiedon esitelmää. Joskus geokätköilijänkin pitää kertoa muutama valkoinen valhe.”

2009

23.5.2009 Geokätköily ei sovi tosikolle – Helsingin Sanomat

“Piilojen puuhaaminen on vitsikästä hommaa, joka muistuttaa Turhapuron jemmapulloilua. Saalis ei vaan ole yhtä kostea.”

16.7.2009 Geokätköily on etsimistä ja löytämistä – Raahen Seutu

2010

14.6.2010 Geokätköily on aikuisten aarteenetsintää – YLE

5.11.2010 Oletko havainnut hämärää toimintaa? – Hämeen Sanomat

2011

4.4.2011 Geokätköily sallii aarteen etsinnän aikuisillekin – Helsingin Uutiset

26.4.2011 Geokätköä luultiin pommiksi Salon kaupungintalolla – Turun Sanomat

“Kätkön erottaa pommista muun muassa sillä perusteella, ettei se sisällä räjähteitä.”

“Kohtaloa uhmaten Kukkola kävi tutkimassa kätkön ja löysi minigrippussin, jonka sisällöksi paljastui magneetti ja muistivihko.”

24.5.2011 Aarrejahti koukutti Pentin ja Veli-Matin – Seinäjoen Sanomat

“– Joensuulaisessa koulussa oli ihmetelty, miksi venäläiset käyvät koulun pihassa kuvaamassa tiettyä puuta. Vaan heilläpä ei ollutkaan käsissään kamerat vaan gps-laitteet, Pyylampi nauraa.”

1.6.2011 Imatralla on yli 30 kekseliästä geokätköilijää – Imatralainen

11.8.2011 Millaista on aikuisten aarteenetsintä? – Kansan Uutiset

“– Monet puhuvat addiktiosta. Itseäni viehättää sen täydellinen absurdius: Sitä on etsiä pakastusrasiaa metsässä tai kiivetä lampputorniin. Luovaa hulluutta taas on kontata porukalla sadevesiviemärissä. Myös piilopaikkojen oveluus tai suoranainen kierous viehättävät.”

17.8.2011 Geokätköilijä etsii aarteita – Nurmijärven Uutiset

16.9.2011 Geokätköillen aarteenetsintään – YLE

17.9.2011 Keravan ydinkeskustassa on supervaikea geokätkö – Keski-Uusimaa

26.9.2011 Elokuvapanostukset palasivat Turkuun nelinkertaisena – Turun Sanomat

“Erikoisemmista päästä tuoteideoita ovat vaikkapa Vares-kondomit tai -särkylääkkeet tai geokätköily murhapaikoilla.”

2012

Vuoden 2012 helmikuussa uutisissa puhuttaa kaivoskuilusta pelastettu geokätköilijä.

15.2.2012 Geokätköilijä pelastettiin kaivoskuilusta Helsingissä – YLE

15.2.2012 Geokätköilijä nostettiin kaivoksesta – Helsingin Sanomat
15.2.2012 Geokätköilijä putosi kaivokseen Helsingissä – MTV3
15.2.2012 Geokätköilijä putosi vanhaan kaivokseen – Kaleva

Otsikoiden jälkeen kätköilijä kirjasi löytönsä lyhyen ytimekkäästi nettisivuille. Harrastajien foorumilla keskustelua oli enemmän ja myöhemmin kyseinen geokätköilijä kertoi oman versionsa tapahtumista.

30.7.2012 Nykyaikaista aarteenetsintää – Aamuset

4.8.2012 Geokätköilyssä liikutaan luonnossa – Itä-Savo

22.8.2012 Geokätköilijä eksyy, kiipeää ja sukeltaa – Viikkosavo

“Varsinkin vanhemmat ihmiset ajattelevat usein, että gps-laitteen ja mahdollisesti pienen muovirasian kanssa liikkuva kätköilijä on piilottamassa huumeita.”

26.8.2012 Geokätköilyllä perheenjäsenten taidot esiin – Karjalan Heili

6.9.2012 Geokätköt tutustuttavat paikkakuntien nähtävyyksiin – KP24

7.10.2012 Kätkön perässä sillan alle – Kaleva

31.10.2012 Geokätköily – nykypäivän aarteenetsintää – YLE

2013

24.2.2013 Geokätköily vie mukanaan – Itä-Häme

24.2.2013 Geokätköily yleistyy – “Harrastus tuntematon vain pohjoiskorealaisille” – Savon Sanomat

26.2.2013 Geokätköily on nykyajan aarteenetsintää – Vaasan Ikkuna

24.4.2013 Geokätköilyn suosio kasvaa – YLE Aamu-TV

2.6.2013 Geokätköilijän kannoilla – Lempäälän-Vesilahden Sanomat

18.8.2013 Uusia geokätköilyn ohjaajia Mikkeliin ja Mäntyharjuun – Länsi-Savo

23.8.2013 Ei ollut kyttäilijäsetä! – Kunnallislehti

23.8.2013 Kunnallislehti: Epäilyttävä lastenkuvaaja olikin geokätköilijä – Turun Sanomat

“Mies ei ollut kuvannut mitään, vaan kyse on geokätkijästä. Kamera paljastui harrastuksessa käytettäväksi paikantamisvälineeksi.”

28.8.2013 Nolot tilanteet naurattavat geokätköilijää – ”Äiti haukkui pervoksi” – Vantaan Sanomat

“– Etsin muutama viikko sitten kätköä uimarannalta. Siellä oli tyttöjä bikineissä heittelemässä frisbeetä, ja jouduin kiertämään puskien kautta kohti kätköä. Vastaan käveli pikkupoika äitinsä kanssa. Äiti haukkui minut pervoksi, kun tiirailen puskassa tyttöjä. Selitin tilanteen, ja äiti kertoi pojalle, että se onkin vain höpsö setä joidenkin purkkien perässä, Imatralta kotoisin oleva Ruotsi nauraa.”

27.9.2013 Reaalikokeen teemoina scifi, geokätköily ja kiekkoväkivalta – katso koetehtävät – Helsingin Sanomat

“Maantiedossa selitettiin, mihin geokätköily perustuu ja miksi harrastus on joillain Suomen alueilla suositumpaa kuin toisilla.”

27.9.2013 Jokamiehenoikeudet sallivat oudotkin harrastukset – Maaseudun Tulevaisuus

3.11.2013 Kätköksi käy vaikka feikkilinnunpönttö – Ilkka

11.12.2013 Joulukuusia etsitään geokätköily tyyliin – Pohjalainen

2014

15.1.2014 Geokätköily koukuttaa: innokkaimmat harrastajat hakevat kätköjä ulkomailta asti – YLE

30.1.2014 Geokätköjen etsiminen koukuttaa – YLE

21.2.2014 Suurjuhlan geokätkö odottaa löytäjäänsä Kouvolassa – Kouvolan Sanomat

30.3.2014 Luonto ja tekniikka liikuttavat purnukoiden perässä – Savon Sanomat

3.4.2014 Näkökulma: Geokätköily antoi käpylehmille köniin – YLE

“Käpylehmiä askarrellessaan lapsi oppii jotain aitoa. Käpy ja risujalat opettavat myös, että kaiken ei tarvitse aina olla niin hienoa ja kallista. Karu käpylehmä riittää. Lapsen mielikuvitus hoitaa lopun leikistä.”

24.4.2014 Geokätköily on hauska tapa ulkoilla – Vakka-Suomen Sanomat

2.5.2014 Aarteen perässä maailman ääriin – Arto on 4 200 geokätkön mies – YLE

10.5.2014 Kätköt odottavat löytäjäänsä Kotkassa – Kymen Sanomat

8.6.2014 Tämä mies on löytänyt 837 geokätköä ensimmäisenä – Helsingin Uutiset

“Sitten Jyrki Nummelan kännykkä alkaa piipata. Kello näyttää 19.06:a. – ”Traili, eli monen kätkön sarja Nuuksiossa. Nyt täytyy mennä. Moi vaan!””

11.6.2014 Aloita aarteenetsintä perheenä – geokätköily on edullista hyötyliikuntaa – Ilta-Sanomat

Uutisen nettikommenteissa nimimerkki “Kypsä rouva” kertoo kätköilyn parisuhteelle asettamista haasteista:

“Meillä piti olla perheen yhteinen harrastus. Aloitettiin 2-vuotta sitten. Valitettavasti homma vaan on mennyt siihen, että mies yksinään lähtee kätköilemään. Viikonloppuna on helppo jättää 3 lasta ja vaimo kotiin ja olla vaikka kuudesta kahdeksaan tuntia kätköilemässä. Sitten on mukava myös syyllistää vaimoa ja sanoa, että”en ole pitkään aikaan päässyt kätköilemään” niin onhan toki viikko tai kaksi ilman geotouhua pitkä aika. Liika on liikaa. Niin kauan kun touhu ei muodostu kenellekään pakkomielteeksi niin varmasti kiva ja mukava harrastus. “

Kesäkuussa tarvittiin pelastuslaitoksen apua kätköilijän jäädessä jumiin kivien väliin. Kannattaa lukea myös kätköilijän oma selostus tapahtumista.

17.6.2014 Geokätköilijä jäi jumiin kosken kivien väliin – Länsi-Suomi

17.6.2014 Geokätköily johti vaaratilanteeseen – “ei ihan niin jännää tarvitse olla” – Ilta-Sanomat

17.6.2014 Geokätköilijä jäi jumiin sillan alle – pelastuslaitos kiiruhti hätiin – Iltalehti

26.6.2014 Geokätköilyn ABC jästeille – YLE

1.7.2014 Körttikätköily viihdyttää herättäjäjuhlien kovimpia etsiviä – Ilkka

11.9.2014 Geokätköily voi koitua kohtaloksi – Tutka.pro

18.9.2014 “Seikkailu-ulkoilua ja aivovoimistelua” – geokätköily houkuttelee luontoon – Karjalainen

1.10.2014 Onko lähistöllesi piilotettu geokätkö? – YLE

19.11.2014 Geokätköjä lisää Vuokattiin joulukuussa – Sotkamo-lehti

5.12.2014 Seikkaile itsellesi joulukuusi – Nopein geokätkön löytäjä saa joulupuun – Keskisuomalainen

12.12.2014 Geokätköily liikuttaa lumessa, loskassa ja kaikkina vuorokauden aikoina – YLE

2015

Tammikuussa mielipidekirjoituksessa valitettiin kätkön aiheuttamasta häiriöstä, mutta harrastajat tarttuivat ongelmaan nopeasti.

6.1.2015 Mielipidekirjoitus: Geoetsintä ajaa minut pian hulluksi – Helsingin Sanomat

“On todella helppoa ajaa omakotiasuja hulluksi. Piilota geokätkö asujan aitaan. Meille joku onneton taapertaja teki niin joulukuun lopulla.”

8.1.2015 Mielipidekirjoitus: Geokätkijät ovat fiksuja ihmisiä – Helsingin Sanomat
8.1.2015 Geokätköilijät poistivat kiistellyn tonttikätkön ripeästi – “Sisäinen ohjaus toimii” – Helsingin Sanomat

31.1.2015 Tässä on Suomen paras geokätkö – rakentaminen kesti työviikon verran – YLE

5.6.2015 Tässä harrastuksessa voi törmätä ovelasti piilotettuun Korson kapinaan – Vantaan Sanomat

15.6.2015 Nurmes geokätköilijän paratiisisaari – Länsi-Suomi

18.6.2015 Tutkimus: Geokätköilyä voisi käyttää opetuksessa – YLE

“– Tutkimustulokset osoittavat, että luovuudella on tärkeä merkitys geokätköilyssä.”

2.8.2015 Geokätköily on vaarallinen laji – siihen voi jäädä kovaan koukkuun – Iltasanomat

“– Emme alkaneet tapailla heti ensimmäisen kätköilyreissun jälkeen. Mutta kun kerran pääsiäisen aikaan totesin, että lähden mieluummin näiden kanssa kätköilemään kuin kundikaverin luokse Turkuun, niin ymmärsin, että ehkä se suhde ei oikein toiminut, hän naurahtaa.”

6.8.2015 Vaarallisen näköinen kiipeily sai selityksen: “Kannattaisi katsoa minne näitä geokätköjä tehdään” – YLE

“Geokätköilijöiden ei kannata enää etsiä kätköä Kajaanin Prisman mainostornista, sillä rasia päätyi Prisman johtajan työpöydälle.”

7.8.2015 Geokätköilyllä on oma etikettinsä: “Kätköjä haetaan vain muilta piilossa” – YLE

11.8.2015 “Lapsen aarteita” lähtee etsimään koko perhe – YLE

15.8.2015 1500 geokätköilijää rymistelee lauantaina Hämeenlinnan metsissä – YLE

12.9.2015 Suomalaisten reppureissaajien geokätkö löytyi läheltä Kiinan rajaa – Helsingin Sanomat

3.9.2015 Heinolan seurakunta piilotti ensimmäiset geokätkönsä ympäristöviikon kunniaksi – Itä-Häme

23.9.2015 Kirkkoihin tulee geokätköt – Turkulainen

7.10.2015 Yliopisto tarjoaa apuaan turvapaikanhakijoille: kielenopetusta, terveystarkastuksia, geokätköilyä… – YLE

12.10.2015 Uudenlainen näyttely: Yleisö etsii kesällä Porissa taidekätköjä – Satakunnan Kansa

19.12.2015 Metsänhoitoyhdistys antaa joululahjan – kuusi voi löytyä geokätköstä – YLE

2016

5.1.2016 Geokätköilijän aarre voi lymytä missä tahansa – Koti ja maaseutu

30.1.2016 Milloin testasit palohälyttimesi? – Eipä hätää, geokätkö muistuttaa sinua tekemään sen – YLE

24.2.2016 Geokätköilyn rinnalle tulee gaykätkö: Taideprojektissa suunnistetaan Turun seudun LGBT-paikoille – Helsingin Sanomat

1.3.2016 Geokätköilijät kävelevät Turun kartalle – Turkulainen

2.3.2016 Geokätköily liikuttaa koko perhettä – Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset

6.4.2016 Näin Hyrylän surman tutkinta eteni: poliisi löysi takilla peitellyn vainajan – Ilta-Sanomat

Tutkimustensa aikana poliisi jututti lähes kahtakymmentä todistajaa. Uhrin työkavereita, baarin portsareita, alueella tuolloin liikkuneita geokätköilijöitä ja 34-vuotiaan miehen sukulaisia ja ex-tyttöystävää.

5.5.2016 Geokätköt leviävät Metso-alueille – Maaseudun Tulevaisuus

16.5.2016 Geokätköily innostaa Lari-Pekka Ruotsia, ja hän innostaa muita harrastukseen tänään maakuntakirjastossa – Etelä-Saimaa

20.4.2016 Putkissa ryömivät sedät ja tädit herättävät epäilyksiä – geokätköily ei ole vain nuorison hupi – Etelä-Suomen Sanomat

22.4.2016 Geokätköistä apua päiväkodillekin – Vihdin Uutiset

2.6.2016 Kaakonkulmalla piilottelee etsijäänsä lähes neljäkymmentä geokätköä – Kaakonkulma

16.6.2016 Kaljasjärven yöjuoksussa voi etsiä geokätköä – Laitilan Sanomat

8.7.2016 Geokätköily-sinfonia Hiekkasärkillä elokuussa – Kalajokilaakso

21.7.2016 Peli-ilmiö voi kantaa kestosuosikiksi – “Pokémon Go tulee ehkä suositummaksi kuin geokätköily” – YLE

22.7.2016 Järkyttävät yksityiskohdat julki: Tuntematon mies yritti kuristaa 12-vuotiaan tytön kuoliaaksi koulumatkalla Espoossa – Ilta-Sanomat

“57-vuotias oli ensin soittanut hätäkeskukseen 2. toukokuuta kello 13.33 ja kertonut löytäneensä metsästä geokätkön. 15 minuuttia myöhemmin hän soitti hätäkeskukseen ja oli jo kuristamassa 12-vuotiasta tyttöä.”

30.7.2016 Kaikki peliin geokätkön vuoksi – Pitäjänuutiset

23.8.2016 Selvitimme syksyn liikuntatrendit – katso 10+1 kohdan lista – YLE

 

2017

20.1.2017 Poliisit joutuivat taklaamaan miehen irti koulutytöstä – 12-vuotiasta kuristanut pakkohoitoon – Ilta-Sanomat

“Mies käytti tyttöä painostuskeinona saadakseen viranomaiset paikalle. Hän oli jo aiemmin soittanut hätäkeskukseen, kun hän oli löytänyt ulkoa geokätkön ja luullut sitä pommiksi.”

21.4.2017 Uusi maailmanennätys: Nelikko etsi vuorokauden sisällä geokätkön 15 eri maasta – Nokian Uutiset

4.6.2017 Ensikertalainen lähti geokätköilemään – tämän takia harrastus koukuttaa – Aamulehti

7.6.2017 Geokätkö 15 maasta 23 tunnissa…? – Tämä porukka onnistui – Tamperelainen

4.8.2017 Metsäkeskus jemmaa Onnenkätköjä eri puolille Suomea – Metsäalan Ammattilehti

26.8.2017 Savonlinna on täynnä geokätköjä ja Casinon saarillakin niitä on ainakin kymmenen – Itä-Savo

“Geokätköily on kuin nykyajan aarteenetsintää. Tämä muistuttaa Pokemonien etsimistä. Vielä kun saisin tämän ohjelman ladattua, pohti Kaaresvirta.”

30.8.2017 Geokätköjen lumoissa – Seura

22.9.2017 Geokätköilyyn voi hurahtaa koko perhe – suosio suorastaan räjähtänyt Meri-Lapissa – YLE

15.9.2017 Lukijalta: Geokätköilyssä ikäviä lieveilmiöitä – Maaseudun Tulevaisuus

“Sivustolla etsijät kertoivat varautuneensa lyöntivälineellä maanomistajan kohtaamiseen.”

27.9.2017 Lukijalta: Geo­kätköily – Maaseudun Tulevaisuus

“Aloimme seurata kätkijöiden sivuja. Uutena asiana oli se, että niin sanotut meetingit järjestetään tähtitaivaan alla tai pilkkopimeässä.”

27.9.2017 Lisää kokemuksia geokätköilyn ongelmista: “Yli 3 000 autoa ylimääräisenä yksityistiellä” – Maaseudun Tulevaisuus

“Parin vuoden päästä paljastui, että ihan tontin kulmalla on geokätkö. Kyläläiset vielä pitivät naista vainoharhaisena, kun kertoi oudoista liikkujista. Olisi mummeli säästynyt paljolta mielipahalta, jos kätkön asettaja olisi vaivautunut ilmoittamaan asiasta.”

3.10.2017 Euran 100 purkkia on jemmattu – kohta kaikki kätköt sovelluksessakin – Länsi-Suomi

12.10.2017 Työttömät pestattiin kunnostamaan luon­to­koh­tei­ta Iissä – laavut ja pitkospuut uuteen kuosiin, merenrantoja raivattu esiin – Kaleva

16.10.2017 Metsän kuntosalissa välineet koostuvat kivistä, kannoista ja puista – luontoliikunnan opettaja kannustaa syyslomalaisia liikkeelle – YLE

24.10.2017 Kolille perustettiin geokätköjen sarja – löytyvät poikkeavista kohteista – Karjalainen

9.12.2017 Geokätköilyä seuramatkoilla – Päivämies

10.12.2018 Löytäjä saa pitää: Ensi viikonloppuna saadaan etsiä kätkettyjä joulukuusia – Maaseudun Tulevaisuus

2018

22.1.2018 Poliisiasema tyhjennettiin epäilyttävän esineen vuoksi Ruotsissa – kyse saattoikin olla geokätköstä – Ilta-Sanomat

23.1.2018 Suomen parhaaksi valittu geokätkö löytyy Reisjärveltä – Alarannan arvoitus vei voiton – Kaleva

1.2.2018 Teknologia kannustaa nuoria luontoliikuntaan: “Vanhat liikuntamuodot täytyy osata tuotteistaa oikein” – Maaseudun Tulevaisuus

25.3.2018 Suojeltu rakennuskaan ei ole enää turvassa seinätaiteelta, kiitos lisätyn todellisuuden – YLE

30.3.2018 Diabetesta sairastava Juha söi pizzan päivässä kunnes terveydenhoitajan arvio eliniästä sai havahtumaan – Ilta-Sanomat

24.4.2018 Hei jästi, tiedätkö mikä on mysse? Testaa ymmärrätkö geokätköilijöiden kieltä – YLE

25.4.2018 Kaupunki ja talkoolaiset pitävät Turun siistinä vappuna – Turun Sanomat

3.5.2018 Geokätkö teloitettujen muistomerkillä Joensuussa – Kätkön tekijä: Joku saattaa kokea sen loukkaavana – Karjalainen

“Suurista määristä huolimatta harrastus on ympäristöministeriön mukaan sujunut hyvin luonnonsuojelun ja maanomistajien näkökulmasta.”

1.6.2018 Geokätköily tutustuttaa omaan kotikaupunkiin – Kuopion Kaupunkilehti

3.7.2018 Helsingin Keskuspuistossa on 9,5 metriä leveä, visusti suljettu kivikuutio – mikä tämä rakennus on? – Ilta-Sanomat

4.7.2018 Haapajärvellä järjestetään geo­kät­köi­li­jöi­den suurtapahtuma ensi viikonloppuna – Kaleva

7.7.2018 Suomen suurin geokätköilytapahtuma tänään lauantaina Haapajärvellä – Keskipohjanmaa

9.7.2018 Katuruokaa, Peräpohjolan taruja ja jästimiitti – Easy Living Kemi laajeni 13 päivään – YLE

15.7.2018 Geokätköstä löytyi huumeita Joensuussa – poliisi: ”Ei ehkä ole kaikkein järkevin paikka” -Ilta-Sanomat

“Geokätköilyn harrastajia on niin paljon, että huumeiden piilottaminen geokätköön ei ehkä ole kaikkein järkevin paikka.”

17.10.2018 Esko Eerikäinen hämmentyy nähdessään viikon aikana syömänsä roskaruuan määrän: ”No huh!” – Ilta-Sanomat

“Esimerkiksi Eskolle oli haastetta siinä, että ei mennä sata lasissa vaan että esimerkiksi geokätköily on oikein hyvää liikuntaa!”

29.10.2018 Nykyajan aarteenetsintä vie mennessään – Etelä-Pohjanmaalla jo yli 4000 geokätköä – Kauhajoki-lehti

5.11.2018 Aarrejahdissa gps:n kanssa – Kotimikro

6.11.2018 Geokätköily on edullinen harrastus – Kauhajoki-lehti

23.11.2018 Birgitta Myllerillä on vyöllään yli 5 000 geokätköä – ja takakontissa kumivene – Aamuset

4.12.2018 4-vuotiaiden poikien löytö ”mörri­metsästä” säikäytti Itä-Helsingissä – päiväkoti soitti heti poliisit paikalle – Ilta-Sanomat

“Musta laatikko sisälsi nimilistan ja valkoista ainetta pienissä muovipusseissa.”

9.12.2018 Joulutunnelmaa voi löytää kätköilemällä, ensimmäisenä paikalle ehtinyt saa kuusen — Etelä-Savo ja muut metsänhoitoyhdistykset muistuttavat tempauksella, ettei kuusen haku toisen metsästä kuulu jokamiehenoikeuksiin – Länsi-Savo

2019

28.2.2019 Oittaalla Suomen Ladun perhepäivä – Länsiväylä

8.3.2019 Ehdokashaastattelu: Katja Andrejev korostaa epäitsekkyyttä ”Tärkeää on kohdella kaikkia hyvin” – Kymen Sanomat

 


Jäikö joku geokätköilyaiheinen lehtijuttu puuttumaan? Heitä meille linkki viestillä tai kommentilla, niin lisäämme sen listalle.

Maho Beach

Saint Martin tai hollanniksi Sint Maarten on Hollannin ja Ranskan jakama saari Karibialla. Saari on suosittu turistikohde ja sinne on hyvät yhteydet Euroopasta. Mutta millaisia mahdollisuuksia saari tarjoaa geokätköilijälle?

Saint Martinin saari sijaitsee Koillis-Karibialla 240 kilometriä Puerto Ricon saarelta itään. Se kuuluu Pienten Antillien saariryhmään, tarkemmin sanottuna Leewardsaariin. Asukkaita saarella on melkein 80 000. Villeimpinä siirtomaavuosina Karibian saarten hallinta vaihteli usein eri maiden välillä. Vuonna 1648 Ranska ja Hollanti sopivat jakavansa Saint Martinin saaren puoliksi. Nykyään rajalinjan erottaa vain tien varren kylteistä ja saarten puoliskojen välillä voi liikkua vapaasti. Maabongaria ilahduttaa kuitenkin se, että saaren molemmilla puolilla on omat maakoodinsa, eli ne lasketaan Geocaching.com:n tilastoissakin eri maiksi.

Vuonna 2017 Irma-hurrikaani iski pahasti Saint Martinille ja myrskytuhoja on edelleen nähtävissä. Jälleenrakennus on kuitenkin ollut nopeaa ja kaikki matkailijoiden kannalta tärkeät palvelut toimivat. Myrskytuhoihin törmää jo lentokentän vieressä olevassa satamassa, jossa on vieläkin useita puoliksi uponneita ja hylättyjä jahteja.

Saint Martinin geokätköt

Saint Martin ei ole kaikkein vilkkaimpia geokätköilykohteita, mutta etsittävää täältäkin löytyy ja geokätköjä kierrellen tutustuu monipuolisesti saaren eri osiin. Yhteensä kätköjä on tällä hetkellä 32, joista 20 sijaitsee ranskalaisella puolella ja 12 hollantilaisella puolella. Geokätköt ovat hyvin hajallaan pitkin saarta, joten niiden hakemiseen kannattaa varata aikaa. Yhdessä päivässä ei kovin montaa kätköä ehdi hakemaan jos aikoo vähän katsella paikkojakin, eikä vain juosta löytöjen perässä.

Kätköjä etsiessä tulee hyvin kierrettyä saaren eri osissa, myös sellaisissa joissa turisteja on vähemmän vaikka moni kätköistä onkin hyvin vilkkaissa turistikohteissa.

Mielenkiintoisen seikkailun tarjoaa autiolla Tintamarren saarella sijaitseva kätkö. Pieni saari sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Saint Martinin koillisrannasta. Tintamarre tarjoaa rauhallisia hienohiekkaisia rantoja ja hyvät snorklausvedet. Moni snorklaaja on nähnyt saaren vesillä merikilpikonnia. Saarelle pääsemiseksi täytyy hankkia venekyyti. Tarjolla on venetakseja sekä valmiita retkiä.

Tradikätköt ovat suosituin kätkötyyppi Saint Martinillakin. Niiden lisäksi löytyy pari virtuaalia, yksi mysteeri ja yksi earthcache.

Nähtävää saarella

Saint Martinilla kannattaa käydä ainakin Philipsburgin ja Marigotin kaupungeissa, jolloin tulee nähneeksi elämää saaren molemmilla puolilla. Philipsburgin keskusta alkaa olla melkoinen turistirysä, mutta muutama vanhempi rakennus sieltä löytyy ja pari geokätköä. Philipsburgin lähellä on myös pieni Fort Amsterdamin linnoitus.

Erikoisempi nähtävyys Philipsburgissa on maskeeraja Nick Maleyn ylläpitämä pieni elokuva-aiheinen museo, The Yoda Guy Movie Exhibit. Nick tunnetaan Tähtien Sodan Yoda-hahmon luojana ja museossa onkin paljon nähtää elokuvasarjan faneille.

Saint Martinilla on useita hienoja uimarantoja, mutta eräs pieni ranta on aina mustanaan turisteja. Pieni Maho Beach sijaitsee aivan lentokentän kiitoradan päässä ja moni tuntee rannan huimista kuvista, joissa suuri matkustajakone laskeutuu pelottavan lähellä rannalla olijoita. Rannalla kannattaa käydä pyörähtämässä, vaikka uiminen ei kiinnostaisikaan. Jo pelkästään muiden turistien valokuvaposeerausten seuraaminen on viihdyttävää. Rannan molemmilta puolin löytyy ravintolat hyvine terasseineen ja terasseilla on yleensä liitutaulu, johon saapuvien lentojen aikataulut on kirjoitettu. Rauhalliseen rantaelämään Maho Beach ei ole väkimäärän takia paras kohde, mutta kyllä siellä aurinkoakin mahtuu ottamaan jos ei jää ihan lentokoneiden laskeutumislinjalle, missä useimmat ovat.

Maho Beachiltä löytyy kaksi geokätköä, jotka on kätköilijäystävällisesti sijoitettu vähän sivummalle ruuhkaisimmista kohdista. Kätköt saa haettua helposti valokuvaamisen varjolla vaikka lähellä olisi porukkaa. Kiitoradan päässä liikkuessa kannattaa huomioida lähtevien koneiden aiheuttama voimakas ilmavirta, joka kaataa helposti aikuisenkin sopivasti osuessa. Paikalla on isot kyltit varoittamassa asiasta, mutta silti joku loukkaa itsensä aina välillä.

Siirtomaavuosista muistuttavat Karibian saarten lukuisat linnoitukset. Aivan Marigotin keskustan vieressä olevan mäen päällä on Fort St. Louisin linnoitus, jossa on myös geokätkö. Philipsburgin länsipuolella sijaitsevaa niemeä vartioi Fort Amsterdamin linnoitus, jossa tietysti sielläkin on kätkö piilotettuna.

Liikkuminen Saint Martinilla

Bussissa on tunnelmaa

Marigotin ja Philipsburgin kaupungeissa, sekä turistialueilla liikkuu kätevästi kävellen. Pidemmille siirtymille moni turisti nappaa taksin, joita onkin hyvin tarjolla matkailijoiden suosimilla alueilla. Kiireettömälle on kuitenkin halvempi ja hauskempi vaihtoehto. Ympäri saarta kulkee pieniä paikallisbusseja, jotka ovat hyvin edullisia. Bussit ovat käytännössä pakettiautoja, jotka on tungettu täyteen penkkejä. Tunnelma voi olla tiivis ja isojen laukkujen kanssa kannattaa suosiolla ottaa taksi. Pikkubusseissa pääsee kuitenkin tapaamaan paikallisia ja niissä on takseja enemmän tunnelmaa.

Pikkubussien reiteistä löytyy huonosti tietoa, mutta oikea bussi löytyy yleensä kyselemällä. Bussien tuulilasissa on kyltti, josta määränpää selviää. Eniten busseja kulkee Philipsburgin ja Marigotin välillä. Matka maksetaan kuljettajalle bussista poistuessa. Bussien sisällä on yleensä hintataulukot, joista matkan hinta selviää. Pidempikään matka ei montaa dollaria maksa.

Retket naapurisaarille

Saban saari

Jos Saint Martin alkaa kyllästyttää, kannattaa ottaa lautta alle ja lähteä tutkimaan naapurisaaria. Saint Martinilta pääsee lautoilla ja pikaveneillä kätevästi mm. Anquillan, Saban ja Saint Barthelemyn (St Barths) saarille. Varsinkin maabongarin kannattaa huomioida nämä retkimahdollisuudet, sillä jokaisella naapurisaarella on omat maakoodinsa, eli ne näkyvät kätköilytilastoissa omina mainaan.

Saint Barthsille pääsee lautalla noin puolessa tunnissa. Lauttoja lähtee Philipsburgista, Marigotista ja Oyster Pondista. Vuoroja on päivittäin muutamia, joten aikataulut kannattaa varmistaa etukäteen. St Barthsin päässä kaikkien lauttoja satama on Gustaviassa. St Barths kuluu nykyään Ranskalle, mutta näin pohjoismaalaisen kannalta sillä on kiinnostava historia Ruotsin siirtomaana 1700-luvulla osittain samoina vuosina, jolloin Suomikin oli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Siirtomaahistoriassa sinänsä ei ole mitään ylpeiltävää, ruotsalaisen St Barthsin asukkaista noin puolet oli orjia, jotka työskentelivät Svenska Västindiska Kompanietin plantaaseilla. Nykyään saarella näkyy vahvemmin ranskalaiskaribialainen kulttuuri, mutta nimissä on edelleen viitteitä Ruotsin vallan aikaan. Esimerkiksi Gustavian kaupunki ja saaren lentokenttä on nimetty Kuningas Kustaa III:n mukaan. Geokätköjä St Bartsilta löytyy yhdeksän kappaletta, jos pienemmillä sivusaarilla olevia kätköjä ei laske. Kätköt ovat melko hajallaan ympäri saarta, joten kannattaa harkita auton vuokraamista tai taksin ottamista kätköretkelle.

Anquillan saarelle pääsee helpoimmin lautalla Marigotin satamasta. Lähtöjä on noin 45 minuutin välein aamukahdeksasta iltaseitsemään. Reitillä liikennöivät pienet lautat taittavat saarten välin noin 20 minuutissa. Kyyti voi olla keinuvaa, joten pakkaa pahoinvointilääkkeet mukaan jos olet herkkä merenkäynnille. Anquillan päässä lautat menevät Blowing Pointin satamaan. Anquilla on tunnettu upeista hiekkarannoistaan. Geokätköjä siellä on vain kolme kappaletta, eikä yksikään niistä ole lauttarannan lähellä. Satamasta saa helposti taksin ja useimmat kuskit ovat kuljettaneet geokätköilijöitä aiemminkin.

Saba on St Martinin naapurisaarista rauhallisin. Tämä pieni tuliperäinen saari sijaitsee puolentoista tunnin lauttamatkan päässä St Martinista. Saba on tunnettu erityisesti sukelluskohteena, mutta siellä on myös hienoja vaellusreittejä, jotka kulkevat pitkin saaren jyrkkiä rinteitä. Geokätköjä Saballa on viisi kappaletta. Saban ehdoton valtti on turistien vähäinen määrä. Saaren rannat ovat niin jyrkät, ettei sieltä löydy hyviä uimarantoja, eivätkä rantalomia etsivät suuret turistimassat tule saarelle.

Philipsburgin oikeustalo

Miksi mennä?

  • Hyvä tukikohta Karibian saarihyppelyyn
  • Aina lämmintä
  • Seikkailullisia geokätköjä
  • Paljon nähtävää ja koettavaa
  • Melko turvallinen matkakohde

Miten sinne pääsee?

Euroopasta Saint Martinille on käytännössä pakko lentää. Koneet laskeutuvat Prinsessa Julianin kansainväliselle lentokentälle, joka sijaitsee saaren länsiosassa hollantilaisella puolella. Suomesta ei suoria lentoja ole, mutta perille pääsee vaihtamalla konetta esimerkiksi Amsterdamissa tai Pariisissa.

Saint Martin on myös suosittu pysähtymispaikka risteilyaluksille. Suurimmat alukset pysähtyvät hollantilaisen puolen pääkaupungin Philipsburgin satamaan, jossa voi kerralla olla useita suuria risteilyaluksia. Satamasta on noin kilometrin kävelymatka Philipsburgin keskustaan ja uimarannalle. Takseja on jonoksi saakka laivojen saapuessa, joten kyydin kauemmaksikin saa helposti.

Linkkejä

Punkaharjun harjualue Savonlinnassa on käymisen arvoinen paikka! Näistä kansallismaisemista vaikuttuivat aikoinaan jopa Topelius ja Runeberg. Nykyäänkin hienot maisemat houkuttelevat vierailijoita ulkomaita myöten. Luston asemalla meitä vastaan tulee laukkua sohjon läpi vetävä japanilainen turisti.

Jääkauden muovaamat järvien ympäröimät harjut ovat aina kauniita paikkoja, eikä Punkaharju tee tässä poikkeusta. Punkaharju on tunnettu matkailukohteena jo pitkään. Vuonna 1845 keisari Nikolai määräsi paikalle rakennettavaksi metsänvartijan majan, johon rakennettiin huoneita myös matkailijoille. Metsänvartijan majasta kasvoi myöhemmin Suomen ensimmäinen valtionhotelli. Nykyään valtionhotellin paikalla toimii Hotelli Punkaharju. Vielä 70-luvulla lähistöllä toimi toinenkin hotelli, vuonna 1914 Hotelli Finlandia, mutta sen komeassa jugendtalossa toimii nykyään yksityinen hoitokoti.

Punkaharjun luonnonsuojelualueella kulkevien polkujen parasta antia ovat mahtavat järvimaisemat. Monesta kohtaa avautuu harjun molemmin puolin aava järvimaisema. Harjua pitkin kulkee tie, mutta auto kannattaa jättää esimerkiksi Metsämuseo Luston parkkipaikalle ja suunnata kävellen tutkimaan paikkoja. Kovin pitkiä merkittyjä reittejä luonnonsuojelualue ei tarjoa, mutta geokätköilijä tekee helposti itse oman lenkkinsä kätköjen perässä.

Punkaharju on myös osa Salpalinjaa, johon tutustuimme aiemmin Salpapolun geokätköillä. Punkaharjulla alkuperäisiä Salpalinjan linnoitteita ei ole juurikaan säilynyt, mutta Kuikonniemeen on ennallistettu korsu ja juoksuhautoja. Vähän etelämpää Pakkasniemestä löytyy alkuperäinen panssarieste, jota esittelemässä on myös kätkö.

Eniten kävijöitä Punkaharjulla on kesäaikaan, mutta talvellakin tekemistä riittää. Monet kätköistä ovat talvilöydettäviä ja jästejä on liikkeellä vähemmän. Geokätköilyn lisäksi talvella pääsee nauttimaan jäälle auratuista retkiluistelureiteistä ja laduista. Parhaimmillaan retkiluisteluun löytyy jopa 15 kilometrin pituiset lenkit. Lumikenkäilijöillekin löytyy valmiit merkityt reitit, vaikka geokätköilijät todennäköisesti kulkevatkin mieluummin omia polkujaan.

Punkaharjun geokätköt

Punkaharjulla riittää etsittävää geokätköilijälle. Alueen vanhojen geokätköjen lisäksi harjulle julkaistiin alkuvuonna 2018 Vuosisadan tie -kätkösarja. Sarjan viisitoista geokätköä juhlistavat museotietä, joka valittiin 2017 Suomen tieyhdistyksen äänestyksessä vuosisadan tieksi.

Vuosisadan tien geokätköt sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä. Kätköjen lähettyvillä on hyviä parkkipaikkoja, mutta emme suosittele kiertämään sarjaa autolla. Kävellen tai pyöräillen harjun hienoista maisemista ehtii nauttia paremmin. Kätköretkeä suunnitellessa kannattaa huomioida, että osa purkeista vaatii apuvälineen. Osa sarjan purkeista on valitettavasti lipsahtanut säännöissä kiellettyihin paikkoihin, eikä kätkötarkastajakaan ole asiaa huomannut.

Tutustumisen arvoinen on Luston aseman pohjoispuolella sijaitseva Suomen suurin puulajipuisto, johon pääsee tutustumaan geolodjun ja muutaman tradikätkön parissa. Puulajipuistosta löytyy yli 50 eri puulajia, sekä erilaisia koeviljelmiä.

Metsämuseo ja taideasema Lustossa

Metsämuseo Lusto

Punkaharjulla käydessä kannattaa vierailla myös Suomen metsämuseossa Lustossa. Moderni museo esittelee suomalaista metsäkulttuuria komeassa rakennuksessa. Pääpaino on metsien taloudellisessa hyödyntämisessä eri aikoina, mutta vanhoille uskomuksille ja retkeilyllekin on varattu tilaa näyttelyssä.

Metsämuseon vieressä on viehättävä Luston seisake, jonka asemarakennuksessa pidetään kesäisin taidenäyttelyitä. Aseman pihalta löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Miina Äkkijyrkän autonosista kasaama lehmäteos. Parikkalan ja Savonlinnan välillä kulkeva kiskobussi pysähtyy seisakkeella, joten tänne pääsee hyvin julkisillakin.

Luston asema

Linkkejä

Geocaching HQ:n pieni tammikuinen uutinen saattoi mennä monelta ohi. Maakohtaisia matkamuistokuvia, eli souvenireja, on aiempina vuosina perinteisesti tehty viidelle uudelle maalle joulukuussa. Viimeksi joulukuussa Chile, Indonesia, Kypros, Marokko ja Yhdysvallat saivat oman matkamuistokuvansa.

Tänä vuonna uusia matkamuistoja on tulossa reilusti enemmän, sillä joka kuukausi yksi uusi maa saa matkamuistonsa. Yhteensä uusia maakohtaisia matkamuistokuvia tulee siis kaksitoista kappaletta! Uusi käytäntö starttasi jo tammikuussa kun Peru sai oman matkamuistokuvansa. Geocaching HQ ei paljasta matkamuistokuvan saavia maita etukäteen, joten matkamuistoista kiinnostuneilla on joka kuukausi pientä jännitettävää. Uudet matkamuistot ilmestyvät automaattisesti profiiliisi, jos olet löytänyt geokätkön maasta ennen matkamuiston julkaisua.

Matkamuistot, eli souvenirit, ovat geokätköilyprofiilissa näkyviä pieniä kuvia. Souvenireja saa löytämällä geokätköjä eri maista ja osallistumalla megatapahtumiin. Souvenireja saa kerättyä myös erilaisten kampanjoiden yhteydessä.

Vuosi on vaihtunut jo tovi sitten ja viime vuoden löydöt on useimmilla kirjattu verkkoonkin. Nyt onkin taas aika nostaa joitain vuoden suosituimpia geokätköjä esille.

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä vuoden aikana on pidetty erityisen paljon. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. Paremman tuloksen saa kun katsoo kuinka iso osa kätköllä kävijöistä antaa kätkölle suosikkipisteen. Prosentin laskemisessa huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen, niin suosikkipisteiden prosenttiosuus vääristyy helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita vuoden 2018 aikana piilotettuja geokätköjä.

Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Vuoteen mahtuu niin paljon loistavia geokätköjä, että lyhyeltä listalta jää moni huippukätkö pois.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC7C98J KätkökirppisbasaariTenukko, FinTeevee, FinHentsu, PikkuHiljaTradi PM14389,4Liperi
2.GC7MD4F PottumoottoriTeam_WildwaterMysteeri PM24386,8Haapajärvi
3.GC62HPD 4. Joulukuuta – Joulun 2018 multikalenteri JassuliiniMulti4586,3Pyhtää
4.GC7AXRM LypsykonecopohontasMulti7083,3Rauma
5.GC7HCMN KittilhänMapa55Mysteeri PM3282,1Kittilä
6.GC7QCC8 LippulaulutodotMulti3280,0Hamina
7.GC7W7M7 Ongel(l/m)acopohontasMysteeri5078,1Laitila
8.GC7YPV2 Pieni kauhukaappiHanikkiTradi PM7177,8Kotka
9.GC7NCDK Lintutornin porttimikkomiesTradi3177,5Kalajoki
10.GC7X28G VinosaurusIippiLiinuMysteeri3477,3Oulu

Suosikkien top10-listan geokätköjen piilottajissa on tuttuja nimimerkkejä aiempien vuosien listoilta, mutta ilahduttavasti myös uusia nimimerkkejä. On myös mukava huomata miten laajasti eri puolille Suomea suosikit sijoittuvat.

Jos et ole vielä käynyt etsimässä näitä kaikkia, niin kannattaa suunnitella tulevat kätköretket niin, että suosikkikätköt osuvat sopivasti reitin varrelle! Suosikkikätköistä Pottumoottori on hyllytettynä talven ajaksi, joten sen hakemisen kanssa täytyy malttaa odottaa kevättä.

Testasimme TSL:n lumikenkiä geokätköilyretkellä.

Lumikengät ovat mainio apuväline geokätköilyyn talvella. Lumikenkien kanssa pääsee hakemaan poluttomissakin maisemissa sijaitsevia talvilöydettäviä kätköjä. Hiljaisessa metsässä tarpominen on hieno elämys ja on mahtava tunne löytää kinosten keskeltä geokätkö, jolla kukaan ei ole käynyt kuukausiin.

Lumikengillä liikkuminen on myös mainiota talviliikuntaa ja siinä saattaa huomaamatta käyttää lihaksia, jotka eivät normaalilla metsäretkellä joudu töihin.

Lumikengät eivät yleensä kannattele ihmistä hangen päällä vaan niidenkin kanssa uppoaa väkisinkin hankeen, mutta ei niin syvälle kuin pelkkien kenkien kanssa liikkuessa. Liikkuminen on kävelyä raskaampaa, mutta silti sujuvaa. Lumikenkien kaveriksi kannattaa hankkia sauvat, joilla saa vähän lisää voimaa liikkumiseen ja tukea hankalampiin kohtiin.

TSL 305/325 RIDE -lumikengät

TSL Outdoor on ranskalainen lumikenkämerkki. Ranska ei ehkä heti tunnu mielikuvissa kaikkein lumisimmalta paikalta, mutta pitää muistaa että Alpeilla lunta riittää. TSL on tehnyt lumikenkiä vuodesta 1981 ja kengät valmistetaan edelleen Ranskassa.

Testiin otimme TSL 305 RIDE ja TSL 325 RIDE -lumikengät. Käytännössä kyse on samasta mallista, mutta kengät 305 ovat hieman 325-mallia pienemmät ja sopivat kevyemmälle käyttäjälle. Valmistajan antamat ohjepainorajat kengille ovat:
305 RIDE: 30 kg – 82 kg
325 RIDE: 50 kg – 118 kg.

TSL 305/255 RIDE kuuluu valmistajan Classic-sarjaan, jonka mallit ovat perinteisempiä komposiittimuovista valmistettuja lumikenkiä. Tarjolla on myös jännästi muotoiltu Hyperflex-sarja, joka taipuu paremmin maaston muotoihin. Classic-sarjan muissa malleissa erona on lähinnä erilaiset siteet. Osa siteistä sopii paremmin esimerkiksi vuokrakäyttöön, jossa joka käyttökerralla lumikengän käyttäjällä on erilainen kenkä.

Sidettä saa kiristettyä vaikka tumput kädessä

Testaamissamme lumikengissä on hyvät säädöt, joihin kannattaa perehtyä jo ennen retkeä. RIDE-mallin siteet saa säädettyä oman kengän mittojen mukaiseksi pituuden ja leveyden osalta. Kun nämä on kerran säätänyt kohdilleen, ei niihin tarvitse koskea. Jalkaan laittaessa kenkä sujautetaan siteen etuosaan ja sen jälkeen kiristetään taaempi hihna kengän yli. Hihnan kiristäminen käy näppärästi liikuttamalla pientä vipua edestakaisin.

Lumikenkien poisottaminen ei ole sen vaikeampaa. Siteen saa avattua erillistä nuppia painamalla ja vetämällä samalla hihna irti. Tämä onnistuu yhdellä kädellä vaikka tumppu kädessä.

Maastossa liikkuessa kiinnitämme huomiota siihen, etteivät lumikengät tunnu missään vaiheessa osuvan häiritsevästi toisiinsa. Olemme joskus kokeilleet putkirunkoisia lumikenkiä, jotka tuntuivat jatkuvasti kolisevan toisiinsa kävellessä. TSL:n lumikengät on muotoiltu tiimalasimaiseen muotoon, mikä vähentää niiden osumista toisiinsa kävellessä.

Lumikenkien mukana tulee säilytyskassi, jossa ne saa kätevästi kuljetettua ja varastoitua. Kassin yksi kylki on tehty verkosta, joten lumikengät pääsevät kuivumaan.

Hyvää pitoa

Lumikenkien pohjassa on kunnon piikit, joilla saa hyvän pidon jäiselläkin alustalla. Lumikenkien kanssa meneekin ylös aika hurjiakin mäkiä kun pohjassa on hyvä pito ja apuna on sauvat, joilla saa kädetkin avuksi kipuamiseen. Joissain lumikengissä pohjassa on jykevät raudat, mutta tässä mallissa sellainen on vain etuosassa. Muuten pito on toteutettu pienillä piikeillä, jotka tuntuvat purevan hyvin jäähän. Pienet piikit ovat isoja rautoja kevyempi ratkaisu. Ajan kanssa piikit varmasti tylsistyvät, mutta ne ovat vaihdettavissa.

Lumikengissä on myös nousurauta, jonka saa taitettua kantapään alle korokkeeksi. Emme testilenkkiemme aikana tule tätä käyttäneeksi. Pienissä mäissä raudan käyttäminen tuntuu turhalta vaivalta, mutta pidemmän nousun aikana se pitäisi jalat tasaisemmassa asennossa ja vähentäisi kuormitusta. Esimerkiksi tunturille kiivetessä nousurauta voisi olla paikallaan.

 

TSL:n lumikengistä suomalaisissa kaupoissa näkee useimmin 217/227 CAMO -mallia, jossa on metsästyshenkinen talvinen maastokuviointi. Käytännössä 217/227 on hyvin lähellä nyt testaamiamme 305/325 -malleja. Mallinumeroiden perusteella 217/227 voisi olettaa olevan pienempiä kenkiä, mutta oikeasti ne ovat 305/325-malleja suurempia ja painavampia. Suurempi koko tuo lisää kantavuutta lumihangessa, mutta toisaalta jaloissa on vähän enemmän ylimääräistä painoa.

Kokemukset

TSL:n lumikengät tuntuvat liikkuessa huolettomilta ja näitä voi hyvin suositella geokätköilykäyttöön. Kengät on helppo laittaa jalkaan hanskat kädessäkin ja lumessa liikkuminen sujuu näiden kanssa hyvin. Pitoa on tarpeeksi ja kengät ovat kevyet.

Laatuun kannattaa panostaa

Marketeissa myydään lumikenkiä muutamalla kympillä, mutta suosittelemme hankkimaan suoraan laadukkaat kengät, jotka kestävät paremmin. Lumikengät joutuvat koville niiden taipuessa maastossa ja kolahdellessa kiviin. Kova pakkanenkin aiheuttaa omat haasteensa muoviosien kestävyydelle. Keskellä metsää hajoava lumikenkä tarkoittaa pahimmillaan pitkää paluumatkaa lumihangessa kahlaten.

Lumikengät pussissaan

Halvimmissa lumikengissä siteet yleensä häviävät käytännöllisyydessä laadukkaammille kengille. Kovalla pakkasella hankalien siteiden kanssa säätämien alkaa äkkiä harmittaa. Varsinkin geokätköilykäytössä eteen voi tulla tilanteita, joissa lumikengät pitää välillä ottaa pois kätkön etsimisen ajaksi kiipeilyn tai ahtaisiin koloihin ryömimisen takia.

Laadukkaita pidettyjä lumikenkämerkkejä ovat esimerkiksi nyt testattu TSL Outdoor ja yhdysvaltalainen Tubbs. Laadukkaasta lumikenkäparista kannattaa varautua maksamaan vähintään sata euroa.