Geokätköjä alkaa olla niin paljon, että geokätköilyretkeä suunnitellessa joutuu aina tekemään valintoja. Listasimme Kainuun kymmenen suosituinta geokätköä suunnittelun tueksi.
Oletko lähdössä geokätköilemään Kainuuseen? Älä missaa näitä suosikkikätköjä!
SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC6GJ1Q Handtrap – Käsiansanennnnuska, 6bt and Niko_KainuuTradi PM15580,3Paltamo
2.GC645PN Surun lapsi – Child of sorrownennnnuskaMysteeri PM4276,4Kajaani
3.GC7NRQ7 Pärnäsen halkoliiteriMalluFinTradi7566,4Kajaani
4.GC6ZYCG Alcatraz of the SouthnennnnuskaTradi PM6365,5Kajaani
5.GC74MP5 PulmapulttiVanahapaperiTradi PM3865,5Kajaani
6.GC6E7CF Junttidiskon KuningasnennnnuskaMysteeri6364,3Kajaani
7.GC6ZRVM Pärnäsen putkaMalluFinTradi19063,1Kajaani
8.GC5F30B Ei oppi ojaan kaadaMiia_KainuuMysteeri4163,0Kajaani
9.GC7M4ME MATKALLA POHJOISEEN-18-Maitotytötibikset<3Tradi PM7662,3Paltamo
10.GC7M9F1 Pärnäsen kyläpäällikkö MalluFin & team_sisuTradi5561,8Kajaani

Miten listan geokätköt valittiin?

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä on erityisestä pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva, usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen vääristyy suosikkipisteiden prosenttiosuus helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita geokätköjä. Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Listan ulkopuolelle jää lukemattomia, uskomattoman hienoja geokätköjä.

Lappajärvi Kuva: Santeri Viinamäki CC BY-SA 4.0

Suomessa on alettu jo tottua jokavuotisiin megatapahtumiin, eikä tahti tunnu hiipuvan kun yhä uusille megatapahtumille löytyy innokkaita järjestäjiä.

Tänä vuonna geokätköilijät pääsevät nauttimaan jopa kolmesta kotimaisesta megasta, mutta äskeittäin julkaistujen vihjeiden perusteella ensi vuodellekin on tulossa ainakin yksi megatapahtuma. Facebookissa julkaistiin vuoden ensimmäisenä päivänä kuva ilmakehässä palavasta meteoriitistä. Kuvan yhteydessä oli teksti “The Greatest Crater in Europe”, kätkökoodi GC7YEC2, päivämäärä 6.6.2020 ja nettiosoite megacrater.fi.

Mainitulla koodilla olevaa kätköä ei vielä ole julkaistu, eikä Megacrater.fi-sivun sisältökään ei vielä valaise asiaa sen enempää. Kun kuvan julkaisijana on Pull Together -megatapahtuman järjestänä tunnettu Hannu Österberg, ei kuitenkaan ole kovin hankala arvata mitä saattaisi olla tulossa.

Päivämäärä 6.6.2020 kannattaakin jo nyt merkitä kalenteriin, vaikka megatapahtuman toteutuminen vaatiikin vielä paljon työtä. Nimen perusteella tapahtuma tulee todennäköisesti sijoittumaan Lappajärven ympäristöön. 23 kilometriä leveä Lappajärvi on Euroopan viidenneksi tai kuudenneksi suurin ja Suomen suurin tai toiseksi suurin meteorikraatteri.

Epävarmuus suuruudessa liittyy Keurusselän kraatteriin, joka viimeisimpien tutkimusten valossa saattaa olla jopa 30 kilometriä leveä. Keurusselän kraatteri on erittäin vanha, jopa 1800 miljoonaa vuotta, joten sen koon mittaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Lappajärven kraatteri on paljon tuoreempi tapaus ja kraatterin muoto erottuukin selvästi järvenä.

Megatapahtuman järjestämiseen vaaditaan paljon työvoimaa joten kannattaa jo nyt alkaa miettimään olisiko itsellä mahdollisuutta osallistua tapahtuman järjestelyihin vapaaehtoisena. Jos olet aikaisemmin osallistunut megoihin kävijänä, niin järjestelyihin osallistuminen avaa aivan uuden maailman. Apua tarvitaan niin ennen varsinaista tapahtumaa kuin sen aikanakin.

Cape Gregon kansallispuisto Kyproksella

Geocaching.com julkisti äskettäin viisi uutta maa-souveniria, eli matkamuistokuvaa, jonka saa kätköilyprofiiliinsa löydettyään kätkön kyseisestä maasta. Uudet matkamuistokuvan saaneet maat ovat Chile, Indonesia, Kypros, Marokko ja Yhdysvallat.

Jos olet jo käynyt geokätköilemässä näissä maissa, niin uudet matkamuistokuvat ilmestyvät automaattisesti kätköilyprofiiliisi. Saatuja matkamuistokuvia pääsee tarkastelemaan myös monen kätköilysovelluksen kautta.

Yhdysvalloista matkamuistoja on toki saanut jo aiemminkin, sillä jokaisella osavaltiolla on omat matkamuistokuvansa. Nyt Yhdysvallat sai kuitenkin koko maan kattavan matkamuiston. Ensimmäisen jenkkikätkön löydöstä napsahtaa siis heti kaksi matkamuistoa kun samalla saa kerättyä maan ja osavaltion souvenirin.

Yhdysvaltojen uusi matkamuistokuva noudattelee aiemmin Saksassa, Australiassa ja Kanadassa nähtyä linjaa. Näissäkin on tarjolla osavaltio-/territorio-kohtaisia matkamuistokuvia ja niiden lisäksi koko maan kattava matkamuistokuva.

Mistä maista matkamuistokuvia saa?

Matkamuistokuvia on ollut Geocaching.com:ssa jo vuodesta 2010, mutta vieläkään niitä ei saa kaikista maailman maista. Listasimme kaikki maakohtaiset matkamuistokuvat maanosittain.

Eurooppa

  • Alankomaat
  • Belgia
  • Bulgaria
  • Espanja
Irlannin maakunnat ja Dublin
  • Connacht
  • Dublin
  • Leinster
  • Munster
  • Ulster

 

  • Islanti
  • Italia
  • Itävalta
  • Kreikka
  • Kroatia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liechtenstein
  • Liettua
  • Luxembourg
  • Norja
  • Malta
  • Puola
  • Portugal
  • Ranska
  • Romania
  • Ruotsi
  • Saksa
Saksan osavaltiot
  • Baden-Württemberg
  • Baijeri
  • Berliini
  • Branderburg
  • Bremen
  • Hampuri
  • Hessen
  • Mecklenburg-Etu-Pommeri
  • Ala-Saksi
  • Nordrhein-Westfalen
  • Rheinland-Pfalz
  • Saarland
  • Saksi
  • Saksi-Anhalt
  • Schleswig-Holstein
  • Thüringen

 

  • Slovakia
  • Slovenia
  • Suomi
  • Sveitsi
  • Tanska
  • Tsekki
  • Unkari
  • Venäjä
  • Viro
  • Yhdistyneet Kuningaskunnat

Pohjois-Amerikka

  • Kanada
Kanadan provinssit ja territoriot
  • Alberta
  • Brittiläinen Kolumbia
  • Manitoba
  • New Brunswick
  • Newfoundland ja Labrador
  • Luoteisterritoriot
  • Nova Scotia
  • Nunavut
  • Ontario
  • Prinssi Edwardin Saari
  • Quebec
  • Saskatchewan
  • Yukon

 

  • Meksiko
  • Puerto Rico
  • Yhdysvallat
Yhdysvaltain osavaltiot
  • Alabama
  • Alaska
  • Arizona
  • Arkansas
  • Kalifornia
  • Colorado
  • Connecticut
  • Delaware
  • Columbian liittopiiri (pääkaupunkialue)
  • Florida
  • Georgia
  • Havaiji
  • Idaho
  • Illinois
  • Indiana
  • Iowa
  • Kansas
  • Kentucky
  • Louisiana
  • Maine
  • Maryland
  • Massachusetts
  • Michigan
  • Minnesota
  • Missisippi
  • Missouri
  • Montana
  • Nebraska
  • Nevada
  • New Hampshire
  • New Jersey
  • New Mexico
  • New York
  • Pohjois-Carolina
  • Pohjois-Dakota
  • Ohio
  • Oklahoma
  • Oregon
  • Pennsylvania
  • Rhode Island
  • Etelä-Carolina
  • Etelä-Dakota
  • Tennessee
  • Teksas
  • Utah
  • Vermont
  • Virginia
  • Washington
  • Länsi-Virginia
  • Wisconsin
  • Wyoming

Aasia

  • Kiina
  • Indonesia
  • Japani
  • Malesia
  • Singapore
  • Etelä-Korea
  • Thaimaa
  • Turkki

Etelä-Amerikka

  • Argentiina
  • Brasilia
  • Chile

Australia ja Oseania

  • Australia
Australian osavaltiot ja territoriot
  • Australian pääkaupunkiterritorio
  • Uusi Etelä-Wales
  • Pohjois-territorio
  • Queensland
  • Etelä-Australia
  • Tasmania
  • Victoria
  • Länsi-Australia
  • Uusi-Seelanti

Afrikka

  • Namibia
  • Marokko
  • Etelä-Afrikka

Vuodenvaihteen matkamuistokuvat

Maiden ja alueiden lisäksi matkamuistokuvia saa Geotoureista, megatapahtumista, tietyistä kätköistä ja Geocaching.com:n valitsemista erikoispäivistä. Vuodenvaihteessa talvikätköilijöille on tarjolla kaksi uutta kuvaa, Thanks 2018 ja Hello 2019. Ensimmäisen saa löytämällä geokätkön tai osallistumalla miittiin 31.12.2018 ja jälkimmäisen löytämällä kätkön tai osallistumalla miittiin 1.1.2019.

Metsänhoitoyhdistykset levittävät tänäkin vuonna joulumieltä ja järjestävät jo perinteeksi muodostuneen kuusikätköilyn lauantaina 15.12. Nopeimmille on tarjolla ilmainen joulukuusi! Kätkettyjä joulukuusia on tänä vuonna piilotettu yhteensä 22 metsänhoitoyhdistyksen alueelle.

Kuusikätköilyn tarkoituksena on toivottaa kaikille hyvää joulua ja muistuttaa ettei kuusten luvaton hakeminen metsistä ole sallittua.

Kunkin kuusen piilopaikalle ensimmäisenä ehtinyt saa punaisilla metsänhoitoyhdistyksen nauhoilla merkityn valmiiksi kaadetun joulukuusen itselleen. Paikalla on myös kätköpurkki, jonka lokikirjaan kuusen etsijöiden toivotaan kirjaavan käyntinsä. Kuusikätköt eivät ole virallisia geokätköjä, eikä niiden löytöjä voi kirjata geokätköilysivustolle. Kuuset on piilotettu yksityisten, kuntien tai valtion omistamille maille tai piha-alueille.

Joulukuusien koordinaatit julkaistaan lauantaiaamuna 15.12. noin kello kahdeksan Metsänhoitoyhdistysten sivuilla.

Aiempina vuosina kuuset on käyty hakemassa hyvinkin nopeasti, joten kannattaa olla lähtövalmiina heti aamukahdeksalta, jos ilmaista joulukuusta havittelee. Onnea kuusijahtiin!

Tänä vuonna kuusikätköilyyn osallistuvat seuraavat metsänhoitoyhdistykset: Mhy Uusimaa, Mhy Salometsä, Mhy Lounametsä, Mhy Karhu, Mhy Kymenlaakso, Mhy Kaakko, Mhy Etelä-Savo, Mhy Mänty-Saimaa, Mhy Päijät-Häme, Mhy Pirkanmaa, Mhy Pohjois-Pirkka, Mhy Keski-Suomi, Mhy Etelä-Pohjanmaa, Mhy Lakeus, Svf Österbotten, Mhy Pyhä-Kala, Mhy Savotta, Mhy Pohjois-Karjala, Mhy Oulun Seutu, Mhy Ylä-Kainuu, Mhy Länsi-Pohja, Rovaniemen Mhy.

Lisätietoja kuusikätköilystä löytyy Metsänomistajien uutisista.

 

Parin kilometrin päässä Kaustisen keskustasta sijaitsee houkuttelevan näköinen kätköilylenkki. Kävimme testaamassa mitä Kahden kallion kierrokselta löytyy.

Noin neljän kilometrin pituisen lenkin varrelle mahtuu vaihtelevia metsämaisemia ja seitsemäntoista geokätköä. Reitin kiertää rauhalliseen tahtiin muutamassa tunnissa. Nimensä mukaisesti lenkki kiertää kahden kallion, Pööskallion ja Isonnevankallion kautta.

Reitti seurailee enimmäkseen hyviä ulkoilupolkuja, mutta kaakkoiskulmassa on pieni osuus, jossa sopivia polkuja ei tahdo maastosta löytyä. Jalan kulkiessa maasto on kuitenkin helppokulkuista, mutta pyörillä tai lastenvaunujen kanssa tänne ei kannata lähteä. Polkujen reiteille osuvat kosteat kohdat on varustettu pitkospuilla, mutta polkureitistön ulkopuolella kulkiessa kannattaa märkään aikaan varustautua vedenpitävillä jalkineilla.

Reitin pohjoisosasta löytyy kallion päälle rakennettu viihtyisä laavu, jossa on hyvä pitää evästauko. Laavu on vähän sivuun varsinaiselta polulta, eikä sinne ole viitoitusta, mutta geokätköilijä löytää paikalle helposti laavulla sijaitsevan geokätkön perusteella.

Kahden kallion alueen geokätköt on pääosin talvilöydettäviä, joten paikka sopii erinomaisesti talviseksi retkikohteeksi. Jäljistä päätelleen paikalla liikkuu paljon koiranulkoiluttajia, joten talvellakin todennäköisesti ainakin osa poluista on hyvin tallattuja. Maasto sopii hyvin myös lumikenkäilyyn ja pituutensa puolestakin lenkki sopii reippaaksi lumikenkälenkiksi.

Kahden kallion kierrokselle pääsee kävellen Kaustisen keskustasta, mutta autolla tullessa voi ajaa lähemmäs Tekojärventielle, jonka varteen auton saa parkkiin.

Haltioita ja maahisia vanhoilla rantakallioilla

Reitti kiertää länsiosassaan Pööskallion maastossa, jossa on ehkäpä reitin kiinnostavimpia nähtävyyksiä. Pööskallion jylhät muodot erottuvat selvästi ympäristöstään ja paikalla on lukuisia suuria lohkareluolia, joista suurimpiin mahtuu vaivatta vaikka istumaan sisälle. Suomalaisen kirjallisuuden seuran taltioimien tarinoiden mukaan Pööskallion luolissa elää haltioita ja maahisia. Luolia katsoessa tarinoihin on helppo uskoa.

Pööskallion seinästä löydettiin 2008 kallioseinämään jyrkänteen päälle hakattu kaiverrus. Kaiverruksessa on kolme viivaa, joista erkanee kiehkuramaisia kuvioita. Kaiverruksen tarkkaa ikää ei ole saatu selvitettyä, mutta museoviraston vuonna 2009 tekemässä tarkastuksessa kuvion päällä kasvoi sammalta, joten ihan tuoreesta kaiverruksesta ei ole kyse.

Pööskallio on kiinnostava myös geologisesti ja paikka suorastaan huutaa earthcachea, mutta sellaista kukaan ei ainakaan vielä ole sinne keksinyt tehdä. Pelkistä lohkareluolista ei ehkä earthcachen aiheeksi ole, mutta mielenkiintoisempi piirre on täällä selvästi näkyvät, meriveden uurtamat jäljet. Hiidenkirnuja ja muita jäätikkövirtojen aiheuttamia jälkiä Suomesta löytyy paljon, mutta Pööskallion jäljet ovat syntyneet jääkauden jälkeen merenrannalla aaltojen vaikutuksesta. Maanpinnan ollessa enemmän painuneena sijaitsi Pööskallio meren rannalla ja aallot kuluttuvat kallioon pyöreitä eroosiomuotoja. Aaltojen vaikutuksesta paikalle syntyi myös vaikuttavia raukkeja, eli korkeita kivipaaseja, jotka ovat syntyneet veden kulutettua heikomman kiviaineksen pois raukin ympäriltä. Raukkeja löytyy myös järvien rannoilta, mutta Pööskalliolla kyse on nimenomaan meren synnyttämistä muodoista, eli mariinisista raukeista.

Linkkejä


Oletko lähdössä geokätköilemään Keski-Suomeen? Älä missaa näitä suosikkikätköjä!

Geokätköjä alkaa olla niin paljon, että kätköretkeä suunnitellessa joutuu aina tekemään valintoja. Listasimme Keski-Suomen kymmenen suosituinta geokätköä suunnittelun tueksi.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC64DZW Safeboxismo485Mysteeri PM3986,7Muurame
2.GC3Y7YR Liber Abacivigi79Mysteeri PM7082,4Jyväskylä
3.GC6A1KP Kuohun Pilkeismo485Mysteeri11078,0Jyväskylä
4.GC7HP9T Paska-avenuesaul8Mysteeri13174,9Karstula
5.GC3JR2E iGeo PadRoideMysteeri3373,3Muurame
6.GC5AXRP LipunlaskumackoivuMulti3771,2Jämsä
7.GC5G5NR Hirrrveen Nätti!!!ForkkaMysteeri6168,5Keuruu
8.GC6NWT6 Jerry Tiipiläinen yllättäähytti13Mysteeri PM4467,7Jyväskylä
9.GC6H9M3 Pitkä lenkkiGeo_MeTrioTradi10266,7Jyväskylä
10.GC7QA2W Muuratharju – alku ja loppuismo485Tradi15265,4Muurame

 

Miten listan geokätköt valittiin?

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä on erityisestä pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva, usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen vääristyy suosikkipisteiden prosenttiosuus helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita geokätköjä. Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Listan ulkopuolelle jää lukemattomia, uskomattoman hienoja geokätköjä.

Ruostejärven virkistysalue Tammelassa on mukava päiväretkikohde geokätköilijällekin. Ruostejärvi sijaitsee Hämeen järviylängöllä, joka on tunnettu kirkasvetisistä järvistään.

Ruostejärven ja sen vieressä olevan Leppilammen rannoilla kiertää 17 geokätkön sarja, jonka käy rauhalliseen tahtiin läpi muutamassa tunnissa. Piilottaja on valinnut kätköjen näkyvän vain premium-jäsenille. Kätköpaikat tarjoilevat hienoja maisemia järville ja reitin varrelle osuu useampikin laavu, joten hyviä taukopaikkoja on tarjolla. Jos omia eväitä ei sattunut mukaan, niin kahvila- ja ravintolapalveluita löytyy Hämeen luontokeskukselta sekä Eerikkilän urheiluopistolta.

Ruostejärven ympäri reitti ei valitettavasti kulje luoteisosan ollessa täynnä kesämökkejä. Reittiä kiertäessä tulee väkisinkin jonkin verran edes takaista kulkemista, mutta reittiin saa pientä eroa valitsemalla eri polkuja paluumatkalle. Maasto on helppokulkuista polkua ja pitkospuita eikä mäkiäkään ole montaa.

Reitin erikoisuus on Meidän metsä -polun varrelta löytyvä käsikäyttöinen lossi, jolla Toralahden pääsee ylittämään sen kapeimmasta kohdasta. Reittiä miettiessä kannattaa huomata, ettei lossi näy kaikissa kartoissa. Lossi todennäköisesti suljetaan talveksi, kun järvi alkaa jäätyä.

Koko reitin pituudeksi tulee reilut kymmenen kilometriä. Jos aika tai jaksaminen ei riitä koko lenkkiin, niin esimerkiksi Hämeen luontokeskukselta aloittaen geokätköt voi hakea pienemmissä erissä.

Jos kaipaa pidempää rauhoittumista järvimaisemissa, kannattaa vilkaista Eerikkilän urheiluopiston majoitustarjontaa. Urheiluopistolle on valmistunut komeita lasiseinäisiä huviloita, joihin majoittaa isommankin kätköilyseurueen. Myös pienempiä hotellihuoneita on tarjolla. Ruostejärven geokätköt eivät reippaalle etsijälle riitä koko viikonlopuksi, mutta läheltä löytyy esimerkiksi Liesjärven kansallispuisto, jossa on lisää etsittävää. Käymisen arvoinen on myös alueen toinen kansallispuisto Torronsuo, josta löytyy Suomen syvin suo. Kätköjä Torronsuolla on vähän, mutta hienot suomaisemat ovat käynnin arvoisia.

Miten sinne pääsee?

Ruostejärvelle on helpointa saapua omalla autolla. Auto kannatta jättää joko Hämeen luontokeskuksen tai Eerikkilän urheiluopiston parkkipaikalle, joissa on hyvin tilaa ja maksuton pysäköinti.

Ruostejärven alueelle pääsee hyvin myös kakkostietä kulkevilla busseilla. Hiisilän pysäkiltä on noin puolentoista kilometrin kävelymatka Hämeen luontokeskukselle.

Linkkejä

 

Suomeenkin kovalla rytinällä rantautunut tarjouspäivä black friday on taas täällä. Osa kaupoista on vienyt hullutuksen siihen pisteeseen, että black friday on venynyt jopa koko viikon pituiseksi. Useimmilla kaupoilla “perjantai” jatkuu vähintään viikonlopun ajan. Mekin mietimme, että pitääkö jotenkin lähteä tähän mukaan, mutta päätettiin olla osallistumatta mokomaan hullutukseen.

Black fridayn sijaan kannustamme sinua viettämään Luonto-Liiton organisoimaa Älä osta mitään -päivää. Päivän ideana on haastaa ihmiset pohtimaan omia kulutustottumuksiaan ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Ehdotus voi kuulostaa kauppiaan suusta oudolta, mutta myymme paljon mieluummin vähemmän tavaraa, jota geokätköilijät oikeasti tarvitsevat kuin kasoittain kaikkea turhaa roinaa. Älä hätäänny, jos nyt Älä osta mitään -päivänä kipeästi tarvitset jotain geokätköilytarvikkeita. Tilaukset kyllä toimitetaan totutun pikaisesti, mutta haluamme haastaa jokaisen pohtimaan ostotottumuksiaan edes yhden päivän ajaksi.

Yksi päivä ei vielä muuta mitään. Toivomme kuitenkin, että siitä jäisi päähän kytemään joitain ajatuksia, jotka saattaisivat pidemmällä ajalla vaikuttaa enemmän.

Palautuvista heräteostoksista syntyy kuluja ja turhaa liikennettä

Hätäköiden tehdyt tilaukset eivät oikeasti ole kenenkään etu. Emme halua, että tilaat jotakin mitä et oikeasti tarvitse, sillä katuvien asiakkaiden palauttamista tilauksista syntyy meille kauppana vain kuluja. Turhista tilauksista hyötyy vain Posti, joka laskuttaa pakettien kuljettamisesta mennen tullen. Kukas ne ylimääräiset kulut sitten lopulta maksaa? Noh, tuotteiden hintoihinhan ne siirtyvät ja lopulta maksajiksi tulevat asiakkaat.

Kun palautuksien määrä pysyy pienenä, pystymme tarjoamaan tuotteita edullisemmin ilman suuriin volyymeihin perustuvia alennuspäiviä. Säästöä syntyy myös siitä, ettei meidän tarvitse mainostaa tarjouskampanjaa juuri samaan aikaan kaikkien muiden kauppojen kanssa. Kun mainospaikkojen kysyntä on suurta, nousevat myös niiden hinnat.

Tee harkittuja ostoksia ja panosta laatuun

Olemme pyrkineet kehittämään tuotevalikoimaa siihen suuntaan, että myytävät tavarat ovat kestäviä ja laadukkaita. Garminin GPS-laitteet ovat hyvä esimerkki tästä. Ei ole harvinaista nähdä geokätköilijän liikkuvan jopa kymmenen vuotta vanhan GPS-laitteen kanssa. Vanhakin gepsi voi edelleen olla täysin pätevä ja toimiva laite geokätköilyyn. Kauppiaan kannalta tämä tietysti tarkottaa, ettei gepsejä mene samoille asiakkaille kovin usein, mutta laadukkaan tuotteen myynnistä tulee parempi mieli. Sama periaate pätee Fenixin taskulamppuihin, jotka on tehty kestämään. Aina välillä joku kommentoi, että kiinalaisista verkkokaupoista saa kymmenen lamppua Fenixin hinnalla. Halpa hinta näkyy kuitenkin jossakin, eikä lamppujen laadusta ole varmuutta. Voi hyvin olla, että ne kymmenen lamppua kestävät yhtä kauan kuin yksi Fenix.

Unohda shoppailut ja lähde etsimään geokätköjä!

Mitäpä jos unohtaisitkin shoppailut koko viikolopun ajaksi ja lähtisit etsimään geokätköjä? Marraskuun sää voi vaikuttaa harmaalta ja pimeältä, mutta geokätköiltä löytyy elämyksiä pimeässäkin. Nyt on paras vuodenaika jännittävien yökätköjen hakemiseen.

 

Pitkin viikkoa on uutisoitu Naton Trident Juncture -harjoituksen aikana havaitusta GPS-häirinnästä. Torstaina Ulkoministeriö julkaisi tiedotteen, jonka mukaan häirintä on tullut Venäjän alueelta. Norjan puolustusministeriön mukaan häirinnän lähde sijaitsi Kuolan niemimaalla. Venäjä on kiistänyt osuutensa GPS-häiriöihin.

Suomen lennonvarmistuspalveluista vastaava ANS Finland julkaisi 6.11. lentoliikenteelle NOTAM (Notice to Airmen) -tiedotteen, jossa varoitettiin GPS-signaalin olevan epävakaa suuressa osassa Koillis-Lappia. Myös Norjassa annettiin NOTAM-tiedote epävakaasta GPS-signaalista.

GPS-signaalin häirintä ei haittaa pelkästään lentoliikennettä, vaan siitä voi olla harmia myös geokätköilijöille, autoilijoille, metsästäjille ja muille GPS-paikannusta käyttäville. Lapissa se häiritsee jopa porojen seurantaa. Tällä kertaa häirintä on ilmeisesti ollut vain ilmatilaan suunnattua, eikä sitä ole havaittu maan pinnalla, mutta samanlainen häirintä olisi mahdollista maan pinnallakin. Samoihin aikoihin GPS-paikannukseen on kuitenkin vaikuttanut revontulien aiheuttamat ilmakehän häiriöt, joiden aiheuttamia paikannuskatkoksia on havaittu Maanmittauslaitoksen mittausasemilla.

Miksi GPS-signaalia on helppo häiritä?

GPS-paikannus perustuu satelliittien lähettämään signaaliin, jonka perusteella GPS-paikannin osaa laskea sijaintinsa. Lue aikaisempi juttumme, jos tarkempi toiminta kiinnostaa.

GPS-satelliittien lähettämät signaalit eivät ole kovin voimakkaita. GPS-satelliitti saa virtansa akuista, joita ladataan aurinkopaneeleilla aina kun satelliitti ei ole maan varjossa. Kun virtaa on käytössä rajatusti ei signaalia kannata lähettää tarpeettoman suurella teholla. Heikkoa signaalia on helppo häiritä maasta samalla taajuudella lähetettävällä voimakkaammalla signaalilla. Häirintäasemalla sähköä on käytettävissä reilusti, joten lähetyksen teho voi olla hyvinkin suuri. Häirintä voidaan toteuttaa estämällä vastaanotto kokonaan lähettämällä mitä tahansa satunnaista hölynpölyä oikean signaalin päälle tai lähettämällä oikean näköistä signaalia väärillä tiedoilla, jolloin paikannuslaite saattaa laskea sijaintinsa väärin.

Saman ilmiön voi havaita joskus autossa radiota kuunnellessa. Osa autoilijoista käyttää pieniä FM-lähettimiä siirtämään kännykästä soitettu musiikki autoradiosta kuunneltavaksi. Jos FM-lähetin sattuu käyttämään samaa taajuutta, jota itse kuuntelet, tulee toisen autoilijan oma soittolista hetkellisesti radioaseman lähettämään signaalia voimakkaammaksi ja kuuluu omasta radiostasi selvästi tai ainakin häiritsee radioaseman kuuntelua. Pienet FM-lähettimet ovat olleet laillisia vuodesta 2006, mutta niiden teho on rajattu erittäin pieneksi (50 nanowattia). Näinkin pieni teho riittää joskus häiritsemään vieressä olevan auton radion kuuntelua. Pienet FM-lähettimet kannattaa muistaa myös mysteereitä ratkoessa, sillä niitä on käytetty geokätköilyssäkin.

Pieniä GPS-häirintälaitteita myydään verkossa kuluttajillekin, mutta sellaisen käyttäminen on laitonta radioliikenteen häirintää.

Kerroimme aiemmin Moskovassa Kremlin-ympäristössä havaitusta GPS-häirinnästä, jossa geokätköilijätkin ovat huomanneet paikannuksen toimivan huonosti. Lapin tapaus on hyvä muistutus siitä, että häirintään saattaa törmätä Suomessakin.

Miten varautua GPS-häiriöihin?

Voi tuntua hassulta ajatella, että geokätköilijän pitäisi varauta GPS-häirintään, mutta metsässä liikkuessa voi äkkiä mennä sormi suuhun jos on suunnistanut pelkän laitteen varassa ja yhtäkkiä sijainnista ei olekaan tietoa tai laite näyttää harhaanjohtavaa tietoa. Jos sama tapahtuu pidemmällä kätkövaelluksella Lapissa, niin homma voi äkkiä muuttua hengenvaaralliseksi. Käsigepsit ja kännykät ovat erinomaisia apuvälineitä, mutta niille kannattaa metsässä liikkuessa olla aina varajärjestelmä.

Perinteiset kartta ja kompassi ovat edelleen toimivat välineet, jotka kannattaa pakata kätköretkille mukaan. Gepsiin verrattuna kartan ja kompassin käyttö vaatii tietysti vähän enemmän taitoa, joten suunnistamista niillä kannattaa harjoitella. Kartalle ja kompassille voi tulla tarvetta ilman GPS-häirintääkin, jos navigointilaitteesta loppuu virta, se hajoaa tai hukkuu. Huolehdi aina, että löydät kätköltä takaisin ilman gepsiä tai kännykkää.

 

Geokätköjä on piilotettu mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Yksi äärimmäisistä paikoista on Kanadan Alert, jossa on yllättävänkin monta geokätköä. Yksi niistä on maailman pohjoisin kätkö!

Nunavutin territoriossa sijaitseva Alert on maailman pohjoisin paikka, jossa on asuu ihmisiä vakituisesti. Mistään suuresta väestökeskittymästä ei voida puhua, sillä vuoden 2011 väestönlaskennassa Alertissa tilastoitiin asuvaksi viisi ihmistä. Väkeä paikalla on usein kuitenkin paljon enemmän. Alertissa sijaitsee Kanadan ilmavoimien pieni tukikohta, jossa työskentelee vähän yli 50 henkilöä. Paikalla on myös Kanadan ympäristöministeriön sääasema sekä Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ilmakehänseuranta-asema, joissa työskentelee vaihteleva määrä tutkijoita ja muuta henkilökuntaa.

Kanadan ilmavoimat käyttää Alertin tukikohtaa signaalitiedusteluasemana, eli käytännössä siellä kuunnellaan muiden valtioiden radioliikennettä. Kuunteluasemalle syrjäinen sijainti sopii hyvin vähäisten radiohäiriöiden takia. Alert on sopiva nimi signaalitiedusteluasemalle, mutta se ei nimen takana ole. Paikka on nimetty englantilaisen höyrykoneella varustetun purjealus HMS Alertin mukaan, joka vietti arktisella tutkimusmatkallaan talven 1875-1876 jäihin jumittuneena kymmenen kilometrin päässä Alertista.

Alert perustettiin sääasemaksi 1950-luvulla samaan aikaan muutaman muun arktisen sääaseman kanssa. Kylmän sodan aikaan Kanadan armeijan kiinnostui nopeasti lähellä Neuvostoliittoa sijainneista sääasemista ja niitä laajennettiin signaalitiedustelun käyttöön ja vahvistamaan Kanadan otetta arktisista alueistaan. Suurimmillaan Alertin tiedusteluasemalla oli töissä yli 200 henkilöä, mutta määrä on vähentynyt merkittävästi toimintojen automatisoinnin myötä ja tiedustelun painopisteiden muututtua.

Alert on todella syrjässä. Matkaa lähimpään Kanadan kaupunkiin Iqaluitiin on noin 2100 kilometriä, eikä välissä ole tieyhteyksiä. Lähin asutuspaikka on melken 500 kilometrin päässä sijaitseva Eureka-sääasema, joka on Alertia vastaava paikka sää- ja tutkimusasemineen. Jotain alueen syrjäisyydestä kertoo se, että inuiitit kutsuvat aluetta inuiittien maiden takana sijaitsevaksi paikaksi (Inuit Nunangata Ungata).

Talvella Alertissa vallitsee syvä kaamos. Auringotonta aikaa on vuodessa neljä kuukautta. Seuraavan kerran alerttilaiset nauttivat auringon noususta 27. helmikuuta. Alert sijaitsee niin pohjoisessa, ettei siellä nähdä edes revontulia, jotka esiintyvät rinkinä Pohjoisnavan ympärillä – Alert jää tämän ringin sisäpuolelle.

Maailman pohjoisin geokätkö

Paikka on syrjäinen, mutta harvassa ovat niin syrjäiset paikat ettei sinne olisi geokätköjä piilotettu. Alertissa ja sen läheisyydessä sijaitsee 21 geokätköä, jotka ovat paikalla työskentelevien tai siellä vierailleiden tekemiä. Näistä Williams Islandin kätkö on koko maailman pohjoisin. Kätkö sijaitsee N 82° 32.024′ leveyspiirillä. Paikka on pieni saari Alertin edustalla, eli Alertiin löytämisen jälkeen pitäisi vielä keksiä keino päästä saarelle. Innokkaimmille FTF-huntereille vihjattakoon, että tämä kätkö on odotellut ensimmäistä löytäjää vuodesta 2015 saakka.

Alertiin ei ole helppo päästä. Paikalle ei ole julkisia lentoyhteyksiä, joten käytännössä pitäisi jotenkin hankkiutua Kanadan ilmavoimien koneiden kyytiin, ellei sijoita lottovoittoa oman koneen vuokraamiseen. Vaikka paikalle pääsisi, ei siellä ole hotellia tai muita palveluita satunnaiselle turistille. Alertin geokätköillä on kyllä vuosittain kävijöitä, mutta nämä ovat todennäköisesti Kanadan ilmavoimien tai sääasemien henkilökuntaa. Paikalla käy myös vierailevia tutkijoita, jotka viettävät paikalla lyhyempiä aikoja.

Vaikka paikalle ei itse pääsisikään, kannattaa vilkaista kätköille kirjoitettuja lokeja ja erityisesti niihin lisättyjä kuvia, jotka tarjoavat pienen virtuaalimatkan kauas pohjoiseen.

Linkkejä