Maho Beach

Saint Martin tai hollanniksi Sint Maarten on Hollannin ja Ranskan jakama saari Karibialla. Saari on suosittu turistikohde ja sinne on hyvät yhteydet Euroopasta. Mutta millaisia mahdollisuuksia saari tarjoaa geokätköilijälle?

Saint Martinin saari sijaitsee Koillis-Karibialla 240 kilometriä Puerto Ricon saarelta itään. Se kuuluu Pienten Antillien saariryhmään, tarkemmin sanottuna Leewardsaariin. Asukkaita saarella on melkein 80 000. Villeimpinä siirtomaavuosina Karibian saarten hallinta vaihteli usein eri maiden välillä. Vuonna 1648 Ranska ja Hollanti sopivat jakavansa Saint Martinin saaren puoliksi. Nykyään rajalinjan erottaa vain tien varren kylteistä ja saarten puoliskojen välillä voi liikkua vapaasti. Maabongaria ilahduttaa kuitenkin se, että saaren molemmilla puolilla on omat maakoodinsa, eli ne lasketaan Geocaching.com:n tilastoissakin eri maiksi.

Vuonna 2017 Irma-hurrikaani iski pahasti Saint Martinille ja myrskytuhoja on edelleen nähtävissä. Jälleenrakennus on kuitenkin ollut nopeaa ja kaikki matkailijoiden kannalta tärkeät palvelut toimivat. Myrskytuhoihin törmää jo lentokentän vieressä olevassa satamassa, jossa on vieläkin useita puoliksi uponneita ja hylättyjä jahteja.

Saint Martinin geokätköt

Saint Martin ei ole kaikkein vilkkaimpia geokätköilykohteita, mutta etsittävää täältäkin löytyy ja geokätköjä kierrellen tutustuu monipuolisesti saaren eri osiin. Yhteensä kätköjä on tällä hetkellä 32, joista 20 sijaitsee ranskalaisella puolella ja 12 hollantilaisella puolella. Geokätköt ovat hyvin hajallaan pitkin saarta, joten niiden hakemiseen kannattaa varata aikaa. Yhdessä päivässä ei kovin montaa kätköä ehdi hakemaan jos aikoo vähän katsella paikkojakin, eikä vain juosta löytöjen perässä.

Kätköjä etsiessä tulee hyvin kierrettyä saaren eri osissa, myös sellaisissa joissa turisteja on vähemmän vaikka moni kätköistä onkin hyvin vilkkaissa turistikohteissa.

Mielenkiintoisen seikkailun tarjoaa autiolla Tintamarren saarella sijaitseva kätkö. Pieni saari sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Saint Martinin koillisrannasta. Tintamarre tarjoaa rauhallisia hienohiekkaisia rantoja ja hyvät snorklausvedet. Moni snorklaaja on nähnyt saaren vesillä merikilpikonnia. Saarelle pääsemiseksi täytyy hankkia venekyyti. Tarjolla on venetakseja sekä valmiita retkiä.

Tradikätköt ovat suosituin kätkötyyppi Saint Martinillakin. Niiden lisäksi löytyy pari virtuaalia, yksi mysteeri ja yksi earthcache.

Nähtävää saarella

Saint Martinilla kannattaa käydä ainakin Philipsburgin ja Marigotin kaupungeissa, jolloin tulee nähneeksi elämää saaren molemmilla puolilla. Philipsburgin keskusta alkaa olla melkoinen turistirysä, mutta muutama vanhempi rakennus sieltä löytyy ja pari geokätköä. Philipsburgin lähellä on myös pieni Fort Amsterdamin linnoitus.

Erikoisempi nähtävyys Philipsburgissa on maskeeraja Nick Maleyn ylläpitämä pieni elokuva-aiheinen museo, The Yoda Guy Movie Exhibit. Nick tunnetaan Tähtien Sodan Yoda-hahmon luojana ja museossa onkin paljon nähtää elokuvasarjan faneille.

Saint Martinilla on useita hienoja uimarantoja, mutta eräs pieni ranta on aina mustanaan turisteja. Pieni Maho Beach sijaitsee aivan lentokentän kiitoradan päässä ja moni tuntee rannan huimista kuvista, joissa suuri matkustajakone laskeutuu pelottavan lähellä rannalla olijoita. Rannalla kannattaa käydä pyörähtämässä, vaikka uiminen ei kiinnostaisikaan. Jo pelkästään muiden turistien valokuvaposeerausten seuraaminen on viihdyttävää. Rannan molemmilta puolin löytyy ravintolat hyvine terasseineen ja terasseilla on yleensä liitutaulu, johon saapuvien lentojen aikataulut on kirjoitettu. Rauhalliseen rantaelämään Maho Beach ei ole väkimäärän takia paras kohde, mutta kyllä siellä aurinkoakin mahtuu ottamaan jos ei jää ihan lentokoneiden laskeutumislinjalle, missä useimmat ovat.

Maho Beachiltä löytyy kaksi geokätköä, jotka on kätköilijäystävällisesti sijoitettu vähän sivummalle ruuhkaisimmista kohdista. Kätköt saa haettua helposti valokuvaamisen varjolla vaikka lähellä olisi porukkaa. Kiitoradan päässä liikkuessa kannattaa huomioida lähtevien koneiden aiheuttama voimakas ilmavirta, joka kaataa helposti aikuisenkin sopivasti osuessa. Paikalla on isot kyltit varoittamassa asiasta, mutta silti joku loukkaa itsensä aina välillä.

Siirtomaavuosista muistuttavat Karibian saarten lukuisat linnoitukset. Aivan Marigotin keskustan vieressä olevan mäen päällä on Fort St. Louisin linnoitus, jossa on myös geokätkö. Philipsburgin länsipuolella sijaitsevaa niemeä vartioi Fort Amsterdamin linnoitus, jossa tietysti sielläkin on kätkö piilotettuna.

Liikkuminen Saint Martinilla

Bussissa on tunnelmaa

Marigotin ja Philipsburgin kaupungeissa, sekä turistialueilla liikkuu kätevästi kävellen. Pidemmille siirtymille moni turisti nappaa taksin, joita onkin hyvin tarjolla matkailijoiden suosimilla alueilla. Kiireettömälle on kuitenkin halvempi ja hauskempi vaihtoehto. Ympäri saarta kulkee pieniä paikallisbusseja, jotka ovat hyvin edullisia. Bussit ovat käytännössä pakettiautoja, jotka on tungettu täyteen penkkejä. Tunnelma voi olla tiivis ja isojen laukkujen kanssa kannattaa suosiolla ottaa taksi. Pikkubusseissa pääsee kuitenkin tapaamaan paikallisia ja niissä on takseja enemmän tunnelmaa.

Pikkubussien reiteistä löytyy huonosti tietoa, mutta oikea bussi löytyy yleensä kyselemällä. Bussien tuulilasissa on kyltti, josta määränpää selviää. Eniten busseja kulkee Philipsburgin ja Marigotin välillä. Matka maksetaan kuljettajalle bussista poistuessa. Bussien sisällä on yleensä hintataulukot, joista matkan hinta selviää. Pidempikään matka ei montaa dollaria maksa.

Retket naapurisaarille

Saban saari

Jos Saint Martin alkaa kyllästyttää, kannattaa ottaa lautta alle ja lähteä tutkimaan naapurisaaria. Saint Martinilta pääsee lautoilla ja pikaveneillä kätevästi mm. Anquillan, Saban ja Saint Barthelemyn (St Barths) saarille. Varsinkin maabongarin kannattaa huomioida nämä retkimahdollisuudet, sillä jokaisella naapurisaarella on omat maakoodinsa, eli ne näkyvät kätköilytilastoissa omina mainaan.

Saint Barthsille pääsee lautalla noin puolessa tunnissa. Lauttoja lähtee Philipsburgista, Marigotista ja Oyster Pondista. Vuoroja on päivittäin muutamia, joten aikataulut kannattaa varmistaa etukäteen. St Barthsin päässä kaikkien lauttoja satama on Gustaviassa. St Barths kuluu nykyään Ranskalle, mutta näin pohjoismaalaisen kannalta sillä on kiinnostava historia Ruotsin siirtomaana 1700-luvulla osittain samoina vuosina, jolloin Suomikin oli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Siirtomaahistoriassa sinänsä ei ole mitään ylpeiltävää, ruotsalaisen St Barthsin asukkaista noin puolet oli orjia, jotka työskentelivät Svenska Västindiska Kompanietin plantaaseilla. Nykyään saarella näkyy vahvemmin ranskalaiskaribialainen kulttuuri, mutta nimissä on edelleen viitteitä Ruotsin vallan aikaan. Esimerkiksi Gustavian kaupunki ja saaren lentokenttä on nimetty Kuningas Kustaa III:n mukaan. Geokätköjä St Bartsilta löytyy yhdeksän kappaletta, jos pienemmillä sivusaarilla olevia kätköjä ei laske. Kätköt ovat melko hajallaan ympäri saarta, joten kannattaa harkita auton vuokraamista tai taksin ottamista kätköretkelle.

Anquillan saarelle pääsee helpoimmin lautalla Marigotin satamasta. Lähtöjä on noin 45 minuutin välein aamukahdeksasta iltaseitsemään. Reitillä liikennöivät pienet lautat taittavat saarten välin noin 20 minuutissa. Kyyti voi olla keinuvaa, joten pakkaa pahoinvointilääkkeet mukaan jos olet herkkä merenkäynnille. Anquillan päässä lautat menevät Blowing Pointin satamaan. Anquilla on tunnettu upeista hiekkarannoistaan. Geokätköjä siellä on vain kolme kappaletta, eikä yksikään niistä ole lauttarannan lähellä. Satamasta saa helposti taksin ja useimmat kuskit ovat kuljettaneet geokätköilijöitä aiemminkin.

Saba on St Martinin naapurisaarista rauhallisin. Tämä pieni tuliperäinen saari sijaitsee puolentoista tunnin lauttamatkan päässä St Martinista. Saba on tunnettu erityisesti sukelluskohteena, mutta siellä on myös hienoja vaellusreittejä, jotka kulkevat pitkin saaren jyrkkiä rinteitä. Geokätköjä Saballa on viisi kappaletta. Saban ehdoton valtti on turistien vähäinen määrä. Saaren rannat ovat niin jyrkät, ettei sieltä löydy hyviä uimarantoja, eivätkä rantalomia etsivät suuret turistimassat tule saarelle.

Philipsburgin oikeustalo

Miksi mennä?

  • Hyvä tukikohta Karibian saarihyppelyyn
  • Aina lämmintä
  • Seikkailullisia geokätköjä
  • Paljon nähtävää ja koettavaa
  • Melko turvallinen matkakohde

Miten sinne pääsee?

Euroopasta Saint Martinille on käytännössä pakko lentää. Koneet laskeutuvat Prinsessa Julianin kansainväliselle lentokentälle, joka sijaitsee saaren länsiosassa hollantilaisella puolella. Suomesta ei suoria lentoja ole, mutta perille pääsee vaihtamalla konetta esimerkiksi Amsterdamissa tai Pariisissa.

Saint Martin on myös suosittu pysähtymispaikka risteilyaluksille. Suurimmat alukset pysähtyvät hollantilaisen puolen pääkaupungin Philipsburgin satamaan, jossa voi kerralla olla useita suuria risteilyaluksia. Satamasta on noin kilometrin kävelymatka Philipsburgin keskustaan ja uimarannalle. Takseja on jonoksi saakka laivojen saapuessa, joten kyydin kauemmaksikin saa helposti.

Linkkejä

Punkaharjun harjualue Savonlinnassa on käymisen arvoinen paikka! Näistä kansallismaisemista vaikuttuivat aikoinaan jopa Topelius ja Runeberg. Nykyäänkin hienot maisemat houkuttelevat vierailijoita ulkomaita myöten. Luston asemalla meitä vastaan tulee laukkua sohjon läpi vetävä japanilainen turisti.

Jääkauden muovaamat järvien ympäröimät harjut ovat aina kauniita paikkoja, eikä Punkaharju tee tässä poikkeusta. Punkaharju on tunnettu matkailukohteena jo pitkään. Vuonna 1845 keisari Nikolai määräsi paikalle rakennettavaksi metsänvartijan majan, johon rakennettiin huoneita myös matkailijoille. Metsänvartijan majasta kasvoi myöhemmin Suomen ensimmäinen valtionhotelli. Nykyään valtionhotellin paikalla toimii Hotelli Punkaharju. Vielä 70-luvulla lähistöllä toimi toinenkin hotelli, vuonna 1914 Hotelli Finlandia, mutta sen komeassa jugendtalossa toimii nykyään yksityinen hoitokoti.

Punkaharjun luonnonsuojelualueella kulkevien polkujen parasta antia ovat mahtavat järvimaisemat. Monesta kohtaa avautuu harjun molemmin puolin aava järvimaisema. Harjua pitkin kulkee tie, mutta auto kannattaa jättää esimerkiksi Metsämuseo Luston parkkipaikalle ja suunnata kävellen tutkimaan paikkoja. Kovin pitkiä merkittyjä reittejä luonnonsuojelualue ei tarjoa, mutta geokätköilijä tekee helposti itse oman lenkkinsä kätköjen perässä.

Punkaharju on myös osa Salpalinjaa, johon tutustuimme aiemmin Salpapolun geokätköillä. Punkaharjulla alkuperäisiä Salpalinjan linnoitteita ei ole juurikaan säilynyt, mutta Kuikonniemeen on ennallistettu korsu ja juoksuhautoja. Vähän etelämpää Pakkasniemestä löytyy alkuperäinen panssarieste, jota esittelemässä on myös kätkö.

Eniten kävijöitä Punkaharjulla on kesäaikaan, mutta talvellakin tekemistä riittää. Monet kätköistä ovat talvilöydettäviä ja jästejä on liikkeellä vähemmän. Geokätköilyn lisäksi talvella pääsee nauttimaan jäälle auratuista retkiluistelureiteistä ja laduista. Parhaimmillaan retkiluisteluun löytyy jopa 15 kilometrin pituiset lenkit. Lumikenkäilijöillekin löytyy valmiit merkityt reitit, vaikka geokätköilijät todennäköisesti kulkevatkin mieluummin omia polkujaan.

Punkaharjun geokätköt

Punkaharjulla riittää etsittävää geokätköilijälle. Alueen vanhojen geokätköjen lisäksi harjulle julkaistiin alkuvuonna 2018 Vuosisadan tie -kätkösarja. Sarjan viisitoista geokätköä juhlistavat museotietä, joka valittiin 2017 Suomen tieyhdistyksen äänestyksessä vuosisadan tieksi.

Vuosisadan tien geokätköt sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä. Kätköjen lähettyvillä on hyviä parkkipaikkoja, mutta emme suosittele kiertämään sarjaa autolla. Kävellen tai pyöräillen harjun hienoista maisemista ehtii nauttia paremmin. Kätköretkeä suunnitellessa kannattaa huomioida, että osa purkeista vaatii apuvälineen. Osa sarjan purkeista on valitettavasti lipsahtanut säännöissä kiellettyihin paikkoihin, eikä kätkötarkastajakaan ole asiaa huomannut.

Tutustumisen arvoinen on Luston aseman pohjoispuolella sijaitseva Suomen suurin puulajipuisto, johon pääsee tutustumaan geolodjun ja muutaman tradikätkön parissa. Puulajipuistosta löytyy yli 50 eri puulajia, sekä erilaisia koeviljelmiä.

Metsämuseo ja taideasema Lustossa

Metsämuseo Lusto

Punkaharjulla käydessä kannattaa vierailla myös Suomen metsämuseossa Lustossa. Moderni museo esittelee suomalaista metsäkulttuuria komeassa rakennuksessa. Pääpaino on metsien taloudellisessa hyödyntämisessä eri aikoina, mutta vanhoille uskomuksille ja retkeilyllekin on varattu tilaa näyttelyssä.

Metsämuseon vieressä on viehättävä Luston seisake, jonka asemarakennuksessa pidetään kesäisin taidenäyttelyitä. Aseman pihalta löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Miina Äkkijyrkän autonosista kasaama lehmäteos. Parikkalan ja Savonlinnan välillä kulkeva kiskobussi pysähtyy seisakkeella, joten tänne pääsee hyvin julkisillakin.

Luston asema

Linkkejä

Geocaching HQ:n pieni tammikuinen uutinen saattoi mennä monelta ohi. Maakohtaisia matkamuistokuvia, eli souvenireja, on aiempina vuosina perinteisesti tehty viidelle uudelle maalle joulukuussa. Viimeksi joulukuussa Chile, Indonesia, Kypros, Marokko ja Yhdysvallat saivat oman matkamuistokuvansa.

Tänä vuonna uusia matkamuistoja on tulossa reilusti enemmän, sillä joka kuukausi yksi uusi maa saa matkamuistonsa. Yhteensä uusia maakohtaisia matkamuistokuvia tulee siis kaksitoista kappaletta! Uusi käytäntö starttasi jo tammikuussa kun Peru sai oman matkamuistokuvansa. Geocaching HQ ei paljasta matkamuistokuvan saavia maita etukäteen, joten matkamuistoista kiinnostuneilla on joka kuukausi pientä jännitettävää. Uudet matkamuistot ilmestyvät automaattisesti profiiliisi, jos olet löytänyt geokätkön maasta ennen matkamuiston julkaisua.

Matkamuistot, eli souvenirit, ovat geokätköilyprofiilissa näkyviä pieniä kuvia. Souvenireja saa löytämällä geokätköjä eri maista ja osallistumalla megatapahtumiin. Souvenireja saa kerättyä myös erilaisten kampanjoiden yhteydessä.

Vuosi on vaihtunut jo tovi sitten ja viime vuoden löydöt on useimmilla kirjattu verkkoonkin. Nyt onkin taas aika nostaa joitain vuoden suosituimpia geokätköjä esille.

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä vuoden aikana on pidetty erityisen paljon. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. Paremman tuloksen saa kun katsoo kuinka iso osa kätköllä kävijöistä antaa kätkölle suosikkipisteen. Prosentin laskemisessa huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen, niin suosikkipisteiden prosenttiosuus vääristyy helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita vuoden 2018 aikana piilotettuja geokätköjä.

Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Vuoteen mahtuu niin paljon loistavia geokätköjä, että lyhyeltä listalta jää moni huippukätkö pois.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC7C98J KätkökirppisbasaariTenukko, FinTeevee, FinHentsu, PikkuHiljaTradi PM14389,4Liperi
2.GC7MD4F PottumoottoriTeam_WildwaterMysteeri PM24386,8Haapajärvi
3.GC62HPD 4. Joulukuuta – Joulun 2018 multikalenteri JassuliiniMulti4586,3Pyhtää
4.GC7AXRM LypsykonecopohontasMulti7083,3Rauma
5.GC7HCMN KittilhänMapa55Mysteeri PM3282,1Kittilä
6.GC7QCC8 LippulaulutodotMulti3280,0Hamina
7.GC7W7M7 Ongel(l/m)acopohontasMysteeri5078,1Laitila
8.GC7YPV2 Pieni kauhukaappiHanikkiTradi PM7177,8Kotka
9.GC7NCDK Lintutornin porttimikkomiesTradi3177,5Kalajoki
10.GC7X28G VinosaurusIippiLiinuMysteeri3477,3Oulu

Suosikkien top10-listan geokätköjen piilottajissa on tuttuja nimimerkkejä aiempien vuosien listoilta, mutta ilahduttavasti myös uusia nimimerkkejä. On myös mukava huomata miten laajasti eri puolille Suomea suosikit sijoittuvat.

Jos et ole vielä käynyt etsimässä näitä kaikkia, niin kannattaa suunnitella tulevat kätköretket niin, että suosikkikätköt osuvat sopivasti reitin varrelle! Suosikkikätköistä Pottumoottori on hyllytettynä talven ajaksi, joten sen hakemisen kanssa täytyy malttaa odottaa kevättä.

Testasimme TSL:n lumikenkiä geokätköilyretkellä.

Lumikengät ovat mainio apuväline geokätköilyyn talvella. Lumikenkien kanssa pääsee hakemaan poluttomissakin maisemissa sijaitsevia talvilöydettäviä kätköjä. Hiljaisessa metsässä tarpominen on hieno elämys ja on mahtava tunne löytää kinosten keskeltä geokätkö, jolla kukaan ei ole käynyt kuukausiin.

Lumikengillä liikkuminen on myös mainiota talviliikuntaa ja siinä saattaa huomaamatta käyttää lihaksia, jotka eivät normaalilla metsäretkellä joudu töihin.

Lumikengät eivät yleensä kannattele ihmistä hangen päällä vaan niidenkin kanssa uppoaa väkisinkin hankeen, mutta ei niin syvälle kuin pelkkien kenkien kanssa liikkuessa. Liikkuminen on kävelyä raskaampaa, mutta silti sujuvaa. Lumikenkien kaveriksi kannattaa hankkia sauvat, joilla saa vähän lisää voimaa liikkumiseen ja tukea hankalampiin kohtiin.

TSL 305/325 RIDE -lumikengät

TSL Outdoor on ranskalainen lumikenkämerkki. Ranska ei ehkä heti tunnu mielikuvissa kaikkein lumisimmalta paikalta, mutta pitää muistaa että Alpeilla lunta riittää. TSL on tehnyt lumikenkiä vuodesta 1981 ja kengät valmistetaan edelleen Ranskassa.

Testiin otimme TSL 305 RIDE ja TSL 325 RIDE -lumikengät. Käytännössä kyse on samasta mallista, mutta kengät 305 ovat hieman 325-mallia pienemmät ja sopivat kevyemmälle käyttäjälle. Valmistajan antamat ohjepainorajat kengille ovat:
305 RIDE: 30 kg – 82 kg
325 RIDE: 50 kg – 118 kg.

TSL 305/255 RIDE kuuluu valmistajan Classic-sarjaan, jonka mallit ovat perinteisempiä komposiittimuovista valmistettuja lumikenkiä. Tarjolla on myös jännästi muotoiltu Hyperflex-sarja, joka taipuu paremmin maaston muotoihin. Classic-sarjan muissa malleissa erona on lähinnä erilaiset siteet. Osa siteistä sopii paremmin esimerkiksi vuokrakäyttöön, jossa joka käyttökerralla lumikengän käyttäjällä on erilainen kenkä.

Sidettä saa kiristettyä vaikka tumput kädessä

Testaamissamme lumikengissä on hyvät säädöt, joihin kannattaa perehtyä jo ennen retkeä. RIDE-mallin siteet saa säädettyä oman kengän mittojen mukaiseksi pituuden ja leveyden osalta. Kun nämä on kerran säätänyt kohdilleen, ei niihin tarvitse koskea. Jalkaan laittaessa kenkä sujautetaan siteen etuosaan ja sen jälkeen kiristetään taaempi hihna kengän yli. Hihnan kiristäminen käy näppärästi liikuttamalla pientä vipua edestakaisin.

Lumikenkien poisottaminen ei ole sen vaikeampaa. Siteen saa avattua erillistä nuppia painamalla ja vetämällä samalla hihna irti. Tämä onnistuu yhdellä kädellä vaikka tumppu kädessä.

Maastossa liikkuessa kiinnitämme huomiota siihen, etteivät lumikengät tunnu missään vaiheessa osuvan häiritsevästi toisiinsa. Olemme joskus kokeilleet putkirunkoisia lumikenkiä, jotka tuntuivat jatkuvasti kolisevan toisiinsa kävellessä. TSL:n lumikengät on muotoiltu tiimalasimaiseen muotoon, mikä vähentää niiden osumista toisiinsa kävellessä.

Lumikenkien mukana tulee säilytyskassi, jossa ne saa kätevästi kuljetettua ja varastoitua. Kassin yksi kylki on tehty verkosta, joten lumikengät pääsevät kuivumaan.

Hyvää pitoa

Lumikenkien pohjassa on kunnon piikit, joilla saa hyvän pidon jäiselläkin alustalla. Lumikenkien kanssa meneekin ylös aika hurjiakin mäkiä kun pohjassa on hyvä pito ja apuna on sauvat, joilla saa kädetkin avuksi kipuamiseen. Joissain lumikengissä pohjassa on jykevät raudat, mutta tässä mallissa sellainen on vain etuosassa. Muuten pito on toteutettu pienillä piikeillä, jotka tuntuvat purevan hyvin jäähän. Pienet piikit ovat isoja rautoja kevyempi ratkaisu. Ajan kanssa piikit varmasti tylsistyvät, mutta ne ovat vaihdettavissa.

Lumikengissä on myös nousurauta, jonka saa taitettua kantapään alle korokkeeksi. Emme testilenkkiemme aikana tule tätä käyttäneeksi. Pienissä mäissä raudan käyttäminen tuntuu turhalta vaivalta, mutta pidemmän nousun aikana se pitäisi jalat tasaisemmassa asennossa ja vähentäisi kuormitusta. Esimerkiksi tunturille kiivetessä nousurauta voisi olla paikallaan.

 

TSL:n lumikengistä suomalaisissa kaupoissa näkee useimmin 217/227 CAMO -mallia, jossa on metsästyshenkinen talvinen maastokuviointi. Käytännössä 217/227 on hyvin lähellä nyt testaamiamme 305/325 -malleja. Mallinumeroiden perusteella 217/227 voisi olettaa olevan pienempiä kenkiä, mutta oikeasti ne ovat 305/325-malleja suurempia ja painavampia. Suurempi koko tuo lisää kantavuutta lumihangessa, mutta toisaalta jaloissa on vähän enemmän ylimääräistä painoa.

Kokemukset

TSL:n lumikengät tuntuvat liikkuessa huolettomilta ja näitä voi hyvin suositella geokätköilykäyttöön. Kengät on helppo laittaa jalkaan hanskat kädessäkin ja lumessa liikkuminen sujuu näiden kanssa hyvin. Pitoa on tarpeeksi ja kengät ovat kevyet.

Laatuun kannattaa panostaa

Marketeissa myydään lumikenkiä muutamalla kympillä, mutta suosittelemme hankkimaan suoraan laadukkaat kengät, jotka kestävät paremmin. Lumikengät joutuvat koville niiden taipuessa maastossa ja kolahdellessa kiviin. Kova pakkanenkin aiheuttaa omat haasteensa muoviosien kestävyydelle. Keskellä metsää hajoava lumikenkä tarkoittaa pahimmillaan pitkää paluumatkaa lumihangessa kahlaten.

Lumikengät pussissaan

Halvimmissa lumikengissä siteet yleensä häviävät käytännöllisyydessä laadukkaammille kengille. Kovalla pakkasella hankalien siteiden kanssa säätämien alkaa äkkiä harmittaa. Varsinkin geokätköilykäytössä eteen voi tulla tilanteita, joissa lumikengät pitää välillä ottaa pois kätkön etsimisen ajaksi kiipeilyn tai ahtaisiin koloihin ryömimisen takia.

Laadukkaita pidettyjä lumikenkämerkkejä ovat esimerkiksi nyt testattu TSL Outdoor ja yhdysvaltalainen Tubbs. Laadukkaasta lumikenkäparista kannattaa varautua maksamaan vähintään sata euroa.

Geokätköjä alkaa olla niin paljon, että geokätköilyretkeä suunnitellessa joutuu aina tekemään valintoja. Listasimme Kainuun kymmenen suosituinta geokätköä suunnittelun tueksi.
Oletko lähdössä geokätköilemään Kainuuseen? Älä missaa näitä suosikkikätköjä!
SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC6GJ1Q Handtrap – Käsiansanennnnuska, 6bt and Niko_KainuuTradi PM15580,3Paltamo
2.GC645PN Surun lapsi – Child of sorrownennnnuskaMysteeri PM4276,4Kajaani
3.GC7NRQ7 Pärnäsen halkoliiteriMalluFinTradi7566,4Kajaani
4.GC6ZYCG Alcatraz of the SouthnennnnuskaTradi PM6365,5Kajaani
5.GC74MP5 PulmapulttiVanahapaperiTradi PM3865,5Kajaani
6.GC6E7CF Junttidiskon KuningasnennnnuskaMysteeri6364,3Kajaani
7.GC6ZRVM Pärnäsen putkaMalluFinTradi19063,1Kajaani
8.GC5F30B Ei oppi ojaan kaadaMiia_KainuuMysteeri4163,0Kajaani
9.GC7M4ME MATKALLA POHJOISEEN-18-Maitotytötibikset<3Tradi PM7662,3Paltamo
10.GC7M9F1 Pärnäsen kyläpäällikkö MalluFin & team_sisuTradi5561,8Kajaani

Miten listan geokätköt valittiin?

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä on erityisestä pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva, usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen vääristyy suosikkipisteiden prosenttiosuus helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita geokätköjä. Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Listan ulkopuolelle jää lukemattomia, uskomattoman hienoja geokätköjä.

Lappajärvi Kuva: Santeri Viinamäki CC BY-SA 4.0

Suomessa on alettu jo tottua jokavuotisiin megatapahtumiin, eikä tahti tunnu hiipuvan kun yhä uusille megatapahtumille löytyy innokkaita järjestäjiä.

Tänä vuonna geokätköilijät pääsevät nauttimaan jopa kolmesta kotimaisesta megasta, mutta äskeittäin julkaistujen vihjeiden perusteella ensi vuodellekin on tulossa ainakin yksi megatapahtuma. Facebookissa julkaistiin vuoden ensimmäisenä päivänä kuva ilmakehässä palavasta meteoriitistä. Kuvan yhteydessä oli teksti “The Greatest Crater in Europe”, kätkökoodi GC7YEC2, päivämäärä 6.6.2020 ja nettiosoite megacrater.fi.

Mainitulla koodilla olevaa kätköä ei vielä ole julkaistu, eikä Megacrater.fi-sivun sisältökään ei vielä valaise asiaa sen enempää. Kun kuvan julkaisijana on Pull Together -megatapahtuman järjestänä tunnettu Hannu Österberg, ei kuitenkaan ole kovin hankala arvata mitä saattaisi olla tulossa.

Päivämäärä 6.6.2020 kannattaakin jo nyt merkitä kalenteriin, vaikka megatapahtuman toteutuminen vaatiikin vielä paljon työtä. Nimen perusteella tapahtuma tulee todennäköisesti sijoittumaan Lappajärven ympäristöön. 23 kilometriä leveä Lappajärvi on Euroopan viidenneksi tai kuudenneksi suurin ja Suomen suurin tai toiseksi suurin meteorikraatteri.

Epävarmuus suuruudessa liittyy Keurusselän kraatteriin, joka viimeisimpien tutkimusten valossa saattaa olla jopa 30 kilometriä leveä. Keurusselän kraatteri on erittäin vanha, jopa 1800 miljoonaa vuotta, joten sen koon mittaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Lappajärven kraatteri on paljon tuoreempi tapaus ja kraatterin muoto erottuukin selvästi järvenä.

Megatapahtuman järjestämiseen vaaditaan paljon työvoimaa joten kannattaa jo nyt alkaa miettimään olisiko itsellä mahdollisuutta osallistua tapahtuman järjestelyihin vapaaehtoisena. Jos olet aikaisemmin osallistunut megoihin kävijänä, niin järjestelyihin osallistuminen avaa aivan uuden maailman. Apua tarvitaan niin ennen varsinaista tapahtumaa kuin sen aikanakin.

Cape Gregon kansallispuisto Kyproksella

Geocaching.com julkisti äskettäin viisi uutta maa-souveniria, eli matkamuistokuvaa, jonka saa kätköilyprofiiliinsa löydettyään kätkön kyseisestä maasta. Uudet matkamuistokuvan saaneet maat ovat Chile, Indonesia, Kypros, Marokko ja Yhdysvallat.

Jos olet jo käynyt geokätköilemässä näissä maissa, niin uudet matkamuistokuvat ilmestyvät automaattisesti kätköilyprofiiliisi. Saatuja matkamuistokuvia pääsee tarkastelemaan myös monen kätköilysovelluksen kautta.

Yhdysvalloista matkamuistoja on toki saanut jo aiemminkin, sillä jokaisella osavaltiolla on omat matkamuistokuvansa. Nyt Yhdysvallat sai kuitenkin koko maan kattavan matkamuiston. Ensimmäisen jenkkikätkön löydöstä napsahtaa siis heti kaksi matkamuistoa kun samalla saa kerättyä maan ja osavaltion souvenirin.

Yhdysvaltojen uusi matkamuistokuva noudattelee aiemmin Saksassa, Australiassa ja Kanadassa nähtyä linjaa. Näissäkin on tarjolla osavaltio-/territorio-kohtaisia matkamuistokuvia ja niiden lisäksi koko maan kattava matkamuistokuva.

Mistä maista matkamuistokuvia saa?

Matkamuistokuvia on ollut Geocaching.com:ssa jo vuodesta 2010, mutta vieläkään niitä ei saa kaikista maailman maista. Listasimme kaikki maakohtaiset matkamuistokuvat maanosittain.

Eurooppa

  • Alankomaat
  • Belgia
  • Bulgaria
  • Espanja
Irlannin maakunnat ja Dublin
  • Connacht
  • Dublin
  • Leinster
  • Munster
  • Ulster

 

  • Islanti
  • Italia
  • Itävalta
  • Kreikka
  • Kroatia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liechtenstein
  • Liettua
  • Luxembourg
  • Norja
  • Malta
  • Puola
  • Portugal
  • Ranska
  • Romania
  • Ruotsi
  • Saksa
Saksan osavaltiot
  • Baden-Württemberg
  • Baijeri
  • Berliini
  • Branderburg
  • Bremen
  • Hampuri
  • Hessen
  • Mecklenburg-Etu-Pommeri
  • Ala-Saksi
  • Nordrhein-Westfalen
  • Rheinland-Pfalz
  • Saarland
  • Saksi
  • Saksi-Anhalt
  • Schleswig-Holstein
  • Thüringen

 

  • Slovakia
  • Slovenia
  • Suomi
  • Sveitsi
  • Tanska
  • Tsekki
  • Unkari
  • Venäjä
  • Viro
  • Yhdistyneet Kuningaskunnat

Pohjois-Amerikka

  • Kanada
Kanadan provinssit ja territoriot
  • Alberta
  • Brittiläinen Kolumbia
  • Manitoba
  • New Brunswick
  • Newfoundland ja Labrador
  • Luoteisterritoriot
  • Nova Scotia
  • Nunavut
  • Ontario
  • Prinssi Edwardin Saari
  • Quebec
  • Saskatchewan
  • Yukon

 

  • Meksiko
  • Puerto Rico
  • Yhdysvallat
Yhdysvaltain osavaltiot
  • Alabama
  • Alaska
  • Arizona
  • Arkansas
  • Kalifornia
  • Colorado
  • Connecticut
  • Delaware
  • Columbian liittopiiri (pääkaupunkialue)
  • Florida
  • Georgia
  • Havaiji
  • Idaho
  • Illinois
  • Indiana
  • Iowa
  • Kansas
  • Kentucky
  • Louisiana
  • Maine
  • Maryland
  • Massachusetts
  • Michigan
  • Minnesota
  • Missisippi
  • Missouri
  • Montana
  • Nebraska
  • Nevada
  • New Hampshire
  • New Jersey
  • New Mexico
  • New York
  • Pohjois-Carolina
  • Pohjois-Dakota
  • Ohio
  • Oklahoma
  • Oregon
  • Pennsylvania
  • Rhode Island
  • Etelä-Carolina
  • Etelä-Dakota
  • Tennessee
  • Teksas
  • Utah
  • Vermont
  • Virginia
  • Washington
  • Länsi-Virginia
  • Wisconsin
  • Wyoming

Aasia

  • Kiina
  • Indonesia
  • Japani
  • Malesia
  • Singapore
  • Etelä-Korea
  • Thaimaa
  • Turkki

Etelä-Amerikka

  • Argentiina
  • Brasilia
  • Chile

Australia ja Oseania

  • Australia
Australian osavaltiot ja territoriot
  • Australian pääkaupunkiterritorio
  • Uusi Etelä-Wales
  • Pohjois-territorio
  • Queensland
  • Etelä-Australia
  • Tasmania
  • Victoria
  • Länsi-Australia
  • Uusi-Seelanti

Afrikka

  • Namibia
  • Marokko
  • Etelä-Afrikka

Vuodenvaihteen matkamuistokuvat

Maiden ja alueiden lisäksi matkamuistokuvia saa Geotoureista, megatapahtumista, tietyistä kätköistä ja Geocaching.com:n valitsemista erikoispäivistä. Vuodenvaihteessa talvikätköilijöille on tarjolla kaksi uutta kuvaa, Thanks 2018 ja Hello 2019. Ensimmäisen saa löytämällä geokätkön tai osallistumalla miittiin 31.12.2018 ja jälkimmäisen löytämällä kätkön tai osallistumalla miittiin 1.1.2019.

Metsänhoitoyhdistykset levittävät tänäkin vuonna joulumieltä ja järjestävät jo perinteeksi muodostuneen kuusikätköilyn lauantaina 15.12. Nopeimmille on tarjolla ilmainen joulukuusi! Kätkettyjä joulukuusia on tänä vuonna piilotettu yhteensä 22 metsänhoitoyhdistyksen alueelle.

Kuusikätköilyn tarkoituksena on toivottaa kaikille hyvää joulua ja muistuttaa ettei kuusten luvaton hakeminen metsistä ole sallittua.

Kunkin kuusen piilopaikalle ensimmäisenä ehtinyt saa punaisilla metsänhoitoyhdistyksen nauhoilla merkityn valmiiksi kaadetun joulukuusen itselleen. Paikalla on myös kätköpurkki, jonka lokikirjaan kuusen etsijöiden toivotaan kirjaavan käyntinsä. Kuusikätköt eivät ole virallisia geokätköjä, eikä niiden löytöjä voi kirjata geokätköilysivustolle. Kuuset on piilotettu yksityisten, kuntien tai valtion omistamille maille tai piha-alueille.

Joulukuusien koordinaatit julkaistaan lauantaiaamuna 15.12. noin kello kahdeksan Metsänhoitoyhdistysten sivuilla.

Aiempina vuosina kuuset on käyty hakemassa hyvinkin nopeasti, joten kannattaa olla lähtövalmiina heti aamukahdeksalta, jos ilmaista joulukuusta havittelee. Onnea kuusijahtiin!

Tänä vuonna kuusikätköilyyn osallistuvat seuraavat metsänhoitoyhdistykset: Mhy Uusimaa, Mhy Salometsä, Mhy Lounametsä, Mhy Karhu, Mhy Kymenlaakso, Mhy Kaakko, Mhy Etelä-Savo, Mhy Mänty-Saimaa, Mhy Päijät-Häme, Mhy Pirkanmaa, Mhy Pohjois-Pirkka, Mhy Keski-Suomi, Mhy Etelä-Pohjanmaa, Mhy Lakeus, Svf Österbotten, Mhy Pyhä-Kala, Mhy Savotta, Mhy Pohjois-Karjala, Mhy Oulun Seutu, Mhy Ylä-Kainuu, Mhy Länsi-Pohja, Rovaniemen Mhy.

Lisätietoja kuusikätköilystä löytyy Metsänomistajien uutisista.

 

Parin kilometrin päässä Kaustisen keskustasta sijaitsee houkuttelevan näköinen kätköilylenkki. Kävimme testaamassa mitä Kahden kallion kierrokselta löytyy.

Noin neljän kilometrin pituisen lenkin varrelle mahtuu vaihtelevia metsämaisemia ja seitsemäntoista geokätköä. Reitin kiertää rauhalliseen tahtiin muutamassa tunnissa. Nimensä mukaisesti lenkki kiertää kahden kallion, Pööskallion ja Isonnevankallion kautta.

Reitti seurailee enimmäkseen hyviä ulkoilupolkuja, mutta kaakkoiskulmassa on pieni osuus, jossa sopivia polkuja ei tahdo maastosta löytyä. Jalan kulkiessa maasto on kuitenkin helppokulkuista, mutta pyörillä tai lastenvaunujen kanssa tänne ei kannata lähteä. Polkujen reiteille osuvat kosteat kohdat on varustettu pitkospuilla, mutta polkureitistön ulkopuolella kulkiessa kannattaa märkään aikaan varustautua vedenpitävillä jalkineilla.

Reitin pohjoisosasta löytyy kallion päälle rakennettu viihtyisä laavu, jossa on hyvä pitää evästauko. Laavu on vähän sivuun varsinaiselta polulta, eikä sinne ole viitoitusta, mutta geokätköilijä löytää paikalle helposti laavulla sijaitsevan geokätkön perusteella.

Kahden kallion alueen geokätköt on pääosin talvilöydettäviä, joten paikka sopii erinomaisesti talviseksi retkikohteeksi. Jäljistä päätelleen paikalla liikkuu paljon koiranulkoiluttajia, joten talvellakin todennäköisesti ainakin osa poluista on hyvin tallattuja. Maasto sopii hyvin myös lumikenkäilyyn ja pituutensa puolestakin lenkki sopii reippaaksi lumikenkälenkiksi.

Kahden kallion kierrokselle pääsee kävellen Kaustisen keskustasta, mutta autolla tullessa voi ajaa lähemmäs Tekojärventielle, jonka varteen auton saa parkkiin.

Haltioita ja maahisia vanhoilla rantakallioilla

Reitti kiertää länsiosassaan Pööskallion maastossa, jossa on ehkäpä reitin kiinnostavimpia nähtävyyksiä. Pööskallion jylhät muodot erottuvat selvästi ympäristöstään ja paikalla on lukuisia suuria lohkareluolia, joista suurimpiin mahtuu vaivatta vaikka istumaan sisälle. Suomalaisen kirjallisuuden seuran taltioimien tarinoiden mukaan Pööskallion luolissa elää haltioita ja maahisia. Luolia katsoessa tarinoihin on helppo uskoa.

Pööskallion seinästä löydettiin 2008 kallioseinämään jyrkänteen päälle hakattu kaiverrus. Kaiverruksessa on kolme viivaa, joista erkanee kiehkuramaisia kuvioita. Kaiverruksen tarkkaa ikää ei ole saatu selvitettyä, mutta museoviraston vuonna 2009 tekemässä tarkastuksessa kuvion päällä kasvoi sammalta, joten ihan tuoreesta kaiverruksesta ei ole kyse.

Pööskallio on kiinnostava myös geologisesti ja paikka suorastaan huutaa earthcachea, mutta sellaista kukaan ei ainakaan vielä ole sinne keksinyt tehdä. Pelkistä lohkareluolista ei ehkä earthcachen aiheeksi ole, mutta mielenkiintoisempi piirre on täällä selvästi näkyvät, meriveden uurtamat jäljet. Hiidenkirnuja ja muita jäätikkövirtojen aiheuttamia jälkiä Suomesta löytyy paljon, mutta Pööskallion jäljet ovat syntyneet jääkauden jälkeen merenrannalla aaltojen vaikutuksesta. Maanpinnan ollessa enemmän painuneena sijaitsi Pööskallio meren rannalla ja aallot kuluttuvat kallioon pyöreitä eroosiomuotoja. Aaltojen vaikutuksesta paikalle syntyi myös vaikuttavia raukkeja, eli korkeita kivipaaseja, jotka ovat syntyneet veden kulutettua heikomman kiviaineksen pois raukin ympäriltä. Raukkeja löytyy myös järvien rannoilta, mutta Pööskalliolla kyse on nimenomaan meren synnyttämistä muodoista, eli mariinisista raukeista.

Linkkejä