Punkaharjun harjualue Savonlinnassa on käymisen arvoinen paikka! Näistä kansallismaisemista vaikuttuivat aikoinaan jopa Topelius ja Runeberg. Nykyäänkin hienot maisemat houkuttelevat vierailijoita ulkomaita myöten. Luston asemalla meitä vastaan tulee laukkua sohjon läpi vetävä japanilainen turisti.
Jääkauden muovaamat järvien ympäröimät harjut ovat aina kauniita paikkoja, eikä Punkaharju tee tässä poikkeusta. Punkaharju on tunnettu matkailukohteena jo pitkään. Vuonna 1845 keisari Nikolai määräsi paikalle rakennettavaksi metsänvartijan majan, johon rakennettiin huoneita myös matkailijoille. Metsänvartijan majasta kasvoi myöhemmin Suomen ensimmäinen valtionhotelli. Nykyään valtionhotellin paikalla toimii Hotelli Punkaharju. Vielä 70-luvulla lähistöllä toimi toinenkin hotelli, vuonna 1914 Hotelli Finlandia, mutta sen komeassa jugendtalossa toimii nykyään yksityinen hoitokoti.
Punkaharjun luonnonsuojelualueella kulkevien polkujen parasta antia ovat mahtavat järvimaisemat. Monesta kohtaa avautuu harjun molemmin puolin aava järvimaisema. Harjua pitkin kulkee tie, mutta auto kannattaa jättää esimerkiksi Metsämuseo Luston parkkipaikalle ja suunnata kävellen tutkimaan paikkoja. Kovin pitkiä merkittyjä reittejä luonnonsuojelualue ei tarjoa, mutta geokätköilijä tekee helposti itse oman lenkkinsä kätköjen perässä.
Punkaharju on myös osa Salpalinjaa, johon tutustuimme aiemmin Salpapolun geokätköillä. Punkaharjulla alkuperäisiä Salpalinjan linnoitteita ei ole juurikaan säilynyt, mutta Kuikonniemeen on ennallistettu korsu ja juoksuhautoja. Vähän etelämpää Pakkasniemestä löytyy alkuperäinen panssarieste, jota esittelemässä on myös kätkö.
Eniten kävijöitä Punkaharjulla on kesäaikaan, mutta talvellakin tekemistä riittää. Monet kätköistä ovat talvilöydettäviä ja jästejä on liikkeellä vähemmän. Geokätköilyn lisäksi talvella pääsee nauttimaan jäälle auratuista retkiluistelureiteistä ja laduista. Parhaimmillaan retkiluisteluun löytyy jopa 15 kilometrin pituiset lenkit. Lumikenkäilijöillekin löytyy valmiit merkityt reitit, vaikka geokätköilijät todennäköisesti kulkevatkin mieluummin omia polkujaan.
Punkaharjun geokätköt
Punkaharjulla riittää etsittävää geokätköilijälle. Alueen vanhojen geokätköjen lisäksi harjulle julkaistiin alkuvuonna 2018 Vuosisadan tie -kätkösarja. Sarjan viisitoista geokätköä juhlistavat museotietä, joka valittiin 2017 Suomen tieyhdistyksen äänestyksessä vuosisadan tieksi.
Vuosisadan tien geokätköt sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä. Kätköjen lähettyvillä on hyviä parkkipaikkoja, mutta emme suosittele kiertämään sarjaa autolla. Kävellen tai pyöräillen harjun hienoista maisemista ehtii nauttia paremmin. Kätköretkeä suunnitellessa kannattaa huomioida, että osa purkeista vaatii apuvälineen. Osa sarjan purkeista on valitettavasti lipsahtanut säännöissä kiellettyihin paikkoihin, eikä kätkötarkastajakaan ole asiaa huomannut.
Tutustumisen arvoinen on Luston aseman pohjoispuolella sijaitseva Suomen suurin puulajipuisto, johon pääsee tutustumaan geolodjun ja muutaman tradikätkön parissa. Puulajipuistosta löytyy yli 50 eri puulajia, sekä erilaisia koeviljelmiä.
Metsämuseo ja taideasema Lustossa
Punkaharjulla käydessä kannattaa vierailla myös Suomen metsämuseossa Lustossa. Moderni museo esittelee suomalaista metsäkulttuuria komeassa rakennuksessa. Pääpaino on metsien taloudellisessa hyödyntämisessä eri aikoina, mutta vanhoille uskomuksille ja retkeilyllekin on varattu tilaa näyttelyssä.
Metsämuseon vieressä on viehättävä Luston seisake, jonka asemarakennuksessa pidetään kesäisin taidenäyttelyitä. Aseman pihalta löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Miina Äkkijyrkän autonosista kasaama lehmäteos. Parikkalan ja Savonlinnan välillä kulkeva kiskobussi pysähtyy seisakkeella, joten tänne pääsee hyvin julkisillakin.
Linkkejä
Luithan jo nämä?
Retkivinkki: Utön saari
Utön saari on hauska kohde esimerkiksi viikonlopun geokätköilyretkelle. Syrjäiselle saarelle pääsee yllättävän helposti ilman omaakin venettä. Kävimme tutustumassa Utön kätkötarjontaan ja muihin nähtävyyksiin. Utö sijaitsee nimensä mukaisesti ulkosaaristossa melkein 90 kilometriä Turusta lounaaseen. Saari on Suomen eteläisin asuttu paikka. Asukkaita saarella on reilu kolmekymmentä. Vierailukohteena saari on erityisesti lintuharrastajien suosiossa, mutta saaren muutamat geokätköt tekevät […]
Retkivinkki: Märkiön lenkki
Märkiö on pieni järvi Hyvinkään ja Nurmijärven rajamailla. Järven ympäri kiertää mukava, vähän alle kahdeksan kilometrin lenkkipolku, joka yhdistyy Kiljavannummen retkeilyreitistöön. Järvi sijaitsee kokonaan Hyvinkään puolella, mutta reitistö on Nurmijärven liikuntatoimen ylläpitämä. Luontevin lähtöpaikka Märkiön lenkille on Kehityksen maja, jonne geokätköilijä löytää kätkön GC2G9Q6 ohjaamana. Majalta lenkki alkaa soisissa tunnelmissa, kun polku kulkee pienen suoalueen […]
Inarin Juutuan polulla
Lapin retkikohteita esitellessä korostuvat usein kansallispuistot ja tunturit. Hienoja paikkoja ne ovatkin, mutta muitakin ulkoilupaikkoja on. Kävimme tutustumassa Inarin retkeilyalueen Juutuan polkuun, joka tarjoaa helppokulkuisen ja helposti saavutettavan reitin luonnon helmassa. Juutuan polku on 5,8 kilometrin pituinen rengasreitti. Lähtöpaikaksi sopii esimerkiksi luontokeskus Siida tai Jäniskosken parkkipaikka. Polku seurailee Juutuanjoen rantoja kumpuilevassa maastossa. Reitti on leveää […]
Retkivinkki: Evon retkeilyalue
Kanta-Hämeessä sijaitseva Evon retkeilyalue oli kirjoittajalle pitkään tuntematonta seutua. Retkiä suunnitellessa se jäi usein kansallispuistojen varjoon, eikä siellä geokätköjäkään kovin paljoa ollut. Evon reitistö tuntui hankalasti hahmotettavalta kun kartalta katsoessa aluetta näytti halkovan useat metsäautotiet. Oli aika selvittää, millainen alue Evo on. Evo on valtion omistama retkeilyalue. Retkeilyalueilla on kansallispuistojen tyyliin hyvät palvelut ulkoilijoille, mutta […]