Koordinaatit

Koordinaatit ovat olennainen osa geokätköilyä. Maantieteellisillä koordinaateilla osoitetaan piste maapallon pinnalta, eli geokätköilyssä kätkön sijainti. Koordinaatit ilmoitetaan leveys- ja pituusasteina, jotka ovat kulmien suuruuksia. Pituusaste kertoo etäisyyden nollameridiaanista eli Englannin Greenwichin kautta kulkevasta pohjois-etelä -suuntaisesta viivasta ja leveysaste etäisyyden päiväntasaajasta.

Leveysasteet kulkevat siis leveyssuunnassa ja pituusasteet pituussuunnassa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta yllättävän moni menee sekaisin niiden kanssa.

Nollameridiaani ja päiväntasaaja jakavat maapallon neljään osaan. Koordinaateissa ilmoitetaan ilmansuunnat, joilla kerrotaan minkä maapallon osan koordinaateista on kyse, eli mihin suuntaan kulma on mitattu päiväntasaajasta tai nollameridiaanista katsoen.

Koordinaattijärjestelmät

Maapallo ei ole pallon muotoinen, eikä se ole ihan soikeakaan, vaan pikemminkin epäsäännöllisesti litistynyt pallo. Tämä on asettanut omat haasteensa paikan määritykselle ja eri tarkoituksia varten onkin kehitetty lukuisia erilaisia koordinaattijärjestelmiä, eli sääntöjä koordinaattien laskemiseen. Geokätköilyssä käytetään yleisesti WGS84-järjestelmää (World Geodetic System 1984), joka on GPS-järjestelmän oletuskoordinaattijärjestelmä.

Muutokset koordinaattijärjestelmien välillä vaativat usein monimutkaisia laskuja ja ne on helpointa tehdä jonkin ohjelman tai nettipalvelun avulla. Muunnoksia voi tehdä esimerkiksi Geodeettisen laitoksen muunnospalvelussa.

Koordinaattien merkitseminen

Koordinaatit voi merkitä monella tapaa. Geokätköilyssä koordinaatit ilmoitetaan yleensä asteina, minuutteina ja minuutin desimaaleina. Muutkin merkitsemistavat ja muunnokset niiden välillä on kuitenkin hyvä tuntea, koska esimerkiksi autonavigaattorit saattavat kelpuuttaa vain jonkun toisen muodon. Otetaan esimerkiksi koordinaatit jotka osoittavat Senaatintorin keskelle Helsingissä:

N 60° 10,170′
E 024° 57,135′

Ne luetaan 60 astetta, 10 pilkku 170 minuuttia pohjoista leveyttä ja 24 astetta, 57 pilkku 135 minuuttia itäistä pituutta. Astemerkki tarkoittaa luonnollisesti astetta ja yhdellä heittomerkillä (’) tarkoitetaan minuutteja.

Samat koordinaatit voi ilmoittaa myös asteina, minuutteina ja sekunteina:

N 60° 10′ 10,2”
E 024° 57′ 8,1”

Silloin ne luettaisiin 60 astetta, 10 minuuttia, 10 pilkku kaksi sekuntia pohjoista leveyttä ja 24 astetta, 57 minuuttia, kahdeksan pilkku yksi sekuntia. Kaksi heittomerkkiä (”) tarkoittaa siis sekunteja. Minuutin desimaalit muuttuvat sekunneiksi kun ne kerrotaan luvulla 60. Minuutissahan on kuusikymmentä sekuntia. Esimerkiksi ensimmäisten koordinaattien pohjoisen leveyden minuutin desimaalit muutetaan sekunneiksi laskulla 60 x 0,170 = 10,2 ja itäisen pituuden minuutin desimaalit laskulla 60 x 0,135 = 8,1. Kuten laskuista voi jo arvatakin, sekunnit voi muuttaa takaisin minuuteiksi jakolaskuilla 10,2 / 60 = 0,170 ja 8,1 / 60 = 0,135.

Koordinaatit voi ilmoittaa myös pelkkinä asteina ja asteen desimaaleina:

N 60,1695°
E 24,95225
°

Ne luetaan: 60 pilkku 1695 astetta pohjoista leveyttä ja 24 pilkku 95225 itäistä pituutta. Minuutit muutetaan sekunneiksi jakamalla ne luvulla 60. Esimerkiksi ensimmäisten koordinaattien pohjoisen leveyden minuutit muuttuvat asteen desimaaleiksi laskulla 10,170 / 60 = 0,1695 ja itäisen pituuden minuutit laskulla 57,135 / 60 = 0,95225. Laskut toimivat tietysti toiseen suuntaan kertolaskuina. Asteen desimaalit muuttuvat minuuteiksi kertomalla ne 60:llä, esimerkiksi näin: 0,1695 x 60 = 10,170 ja 0,95225 x 60 = 57,135.

4 kommenttia artikkelille “Koordinaatit”

    • Geokätköt.fi

      Kiitos huomiosta! Maanmittauslaitos ei enää tarjoa ko. ohjelmaa, mutta vastaava muunnospalvelu löytyy geodeettisen laitoksen sivuilta. Päivitimme linkin sivulle.

      Vastaa
  1. Olli Palonen

    Muuten selvää tekstiä, mutta ensimmäisen esimerkin muunnostekstissä pohjoinen pituus ja itäinen leveys ovat menneet sekaisin

    Vastaa

Kirjoita kommentti

  • (will not be published)