Koitajoen kätköillä

Pieni kuoppainen ja mutkitteleva metsätie etenee syvemmälle Itä-Suomalaiseen metsään. Tien oikeaan reunaan ilmestyy rivi keltaisia tolppia, jotka kertovat rajavyöhykkeen alkamisesta. Tikka nakuttelee lähipuusssa, mutta muuten on täysin hiljaista. Jossain täällä pitäisi olla Lakonkankaan pysäköitialue.

Parkkipaikka tuleekin vastaan kun aikansa seurailee rajavyöhykkeen reunaa. Parkissa on muutama muukin auto, mutta ruuhkaa ei näillä reiteillä tule olemaan. Olen saapunut Koitajoen luonnonsuojelualueelle Ilomantsissa. Tästä lähtee myös Tapion taival -niminen 20 kilometrin pituinen vaellusreitti.

Reitti seurailee Koitajoen hiekkaisia penkkoja. Joki mutkittelee sen verran, että välimatkat ovat pidempiä kuin nopeasti kartalta silmäillen arvioisi. Matkan tekoon ja taukoihin kannattaakin varata hyvin aikaa, sillä reitille osuu monta ihastuttavaa taukopaikkaa.

Yöpyminenkin reiteillä onnistuu poikkeuksellisen hyvin. Tavallisten laavujen ja telttapaikkojen lisäksi Koitajoen maastoista löytyy jopa neljä autiotupaa. Seudun autiotuvat ovat vanhoja savottakämppiä, jotka nykyään ovat retkeilijöiden käytössä.

Koitajoen polut yhdistyvät Koivusuon luonnonpuistoon, joka tarjoaa hienoja suomaisemia pitkiltä pitkospuilta. Luonnonpuistossa liikkuessa on hyvä muistaa alueen tiukat säännöt, esimerkiksi yöpyminen tai polkujen ulkopuolella liikkuminen ei ole sallittua.

Eniten geokätköjä on heti Lakonkankaan parkkipaikalta lähtevän polun varressa, jossa on pieni yhdeksän kätkön lenkki. Tämä sopii nopeaksi päiväretkeksi, mutta kauempaa tulleen kannattaa samoilla pidemmällekin joen vartta pitkin. Seudun muut kätköt ovat enemmän hajallaan pitkin aluetta, mutta kätköjä on kuitenkin joka puolella.

Koitajoella voi liikkua myös kajakilla tai kanootilla meloen. Kovin montaa kätköä reitin varrelle ei osu, mutta jotain kuitenkin.

Itäpisteellä

Koitajoelta ei ole pitkä matka Suomen itäisimmälle pisteelle ja siellä kannattaa samalla käydä, jos paikka ei ole tuttu. Itäpisteellä pääsee näköetäisyydelle varsinaisesta rajasta ilman rajavyöhykeluvan hankkimista, sillä rajavyöhykkeeseen on tehty kapea reitti, jota pitkin pääsee ensin Itäpisteen parkkipaikalle ja siitä vielä polkua pitkin Virmajärven rannelle tehdylle katselutasanteelle. Virmajärven keskellä olevalla pienellä saarella näkyy Suomen ja Venäjän rajapylväät.

Itäpisteellä täytyy noudattaa tarkkaan kylttien ohjeita ja pysyä tiukasti sallitulla alueella. Pienikin luvaton käynti rajavyöhykkeellä on rangaistava rikos. Sallittu alue on selkeästi merkitty maastoon, joten vahingossa ei laittomuuksiin eksy.

Reitti Itäpisteelle on tylsää leveää hiekkatietä ja Koitajoen poluilta Itäpisteestä tulee useamman kilometrin koukkaus. Kannattaa harkita Itäpisteellä vierailemista autolla ennen tai jälkeen vaelluksen jos pitkä hiekkatiekävely ei innosta.

Itäpisteellä on tietysti geokätköjä. Parkkipaikalta löytyy yksi tradi ja katselutasanteelta tradi sekä virtuaali. Hieman kauempana yksi tradi esittelee komeaa Karhunkämmenen kotaa. Seikkailullisempi kohde on Lahnajärven Talassaaressa sijaitseva kätkö, joka on nimensä mukaisesti Suomen itäisin saarikätkö.

Linkkejä

• Koitajoen geokätköt kartalla
• Koitajoen luonnonsuojelualue
• Tapion taival -vaellusreitti