Mariaanit ovat saaristo Tyynellä valtamerellä. Moni tuntee paremmin saarten vieressä sijaitsevan Mariaanien haudan, joka on maailman syvin kohta. Mikronesian kirjeenvaihtajamme kävivät katsomassa millaisia kätköjä Mariaaneilta löytyy.
Guam
Guamin saari on Yhdysvalloille kuuluva territorio. Asukkaat ovat Yhdysvaltain kansalaisia, mutta heillä ei ole äänioikeutta esimerkiksi presidentin vaaleissa. Asukkaita saarella on vähän päälle 161 001. Suurin etninen ryhmä ovat tšamorrot, jotka ovat saarten alkuperäisiä asukkaita. Saarella on ilmavoimien sekä laivaston tukikohdat ja kolmannes saaren pinta-alasta on sotilaskäytössä.
Guamilla on yli kuusisataa kätköä, joten etsittävää riittää. Kätköjä löytyy moneen lähtöön, joten jokaiselle löytyy varmasti mielenkiintoista etsittävää. Paikalliset ovat innokkaita kätköilijöitä ja lähtevät mielellään kätköilemään turistien kanssa. Lisätietoja Guam Geocachers -sivulta.
Kätköt ja nähtävyydet ovat hajallaan pitkin saarta, joten vuokra-auto on ehdoton. Julkinen liikenne on hyvin rajoittunutta. Lentokentällä toimii useita autovuokraamoketjuja. Suomalainen ajokortti riittää auton ajamiseen.
Amerikkalainen kulttuuri näkyy kaikkialla. Saaren pääkaupungissa, Hagåtñassa teiden varsia reunustavat McDonaldsit, KFC:t ja Taco Bellit. Rantapuistossa kätkö löytyy pienen vapaudenpatsaan jalustasta. Yhdysvaltain tyyliin täälläkin on neljän stop-merkin risteyksiä, joissa kaikista suunnista tulevat autot pysähtyvät ja liikkeelle lähdetään siinä järjestyksessä kun risteykseen on tultu. Ellei sitä erikseen kyltillä kielletä, liikennevaloissa saa kääntyä oikealle punaisellakin valolla muuta liikennettä väistäen.
Japanilaisille suunnatut jättimäiset lomahotellit ovat kalliita ja tylsän oloisia. Suurin osa niistä sijaitsee lentokentän lähellä Tamuningissa. Saaren muutamat Airbnb-asunnot tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon. Me saimme hotellia halvemmalla vuokra-asunnon upealta näköalapaikalta saaren rauhalliselta itälaidalta. Asunnon isoista ikkunoista aukeaa näkymä suoraan merelle. Autolla ajaa vartissa saaren halki pääkaupunkiin, joten majapaikan sijainnilla ei ole suurta merkitystä.
Saaren koluaa muutamassa päivässä melko perusteellisesti. Saaren pohjoispäässä sijaitseva Ritidian Pointin luonnonpuisto on ehdoton vierailukohde. Luonnon lisäksi puisto tarjoaa upean hiekkarannan ja snorklauskohteen. Rannan edustan koralliriutalla uiskentelee paljon kaloja. Koralliriutan reuna pysäyttää aallot kauas rannasta ja vesi on todella kirkasta.
Guamilla on kaksi virtuaalikätköä. Yksi Two Lovers Pointin näköalapaikalla ja toinen Asan Beach -puistossa, joka on osa saaren sotahistoriallista puistoa. Two Lovers Point on hieno maisemapaikka, mutta niin täynnä japanilaisia turisteja, ettei siellä kauaa viihdy. Asan Beach on rauhallinen rantapuisto, jossa on patsaita ja sotamuistomerkkejä. Samassa puistossa on muitakin kätköjä. Niitä etsiessämme paikalle tulee bussilla paikallisia koululaisia, jotka alkavat pelata pallopelejä puiston nurmikolla.
Historiasta kiinnostuneen kannattaa käydä National Park Servicen ylläpitämässä sotahistoriallisen puiston vierailukeskuksessa (T. Stell Newman Visitor Center), jossa saa hyvän kuvan saaren sotaisasta historiasta. Vierailukeskus on maksuton ja näyttely on laadukkaasti toteutettu – kuten National Park Servicen kohteet yleensäkin.
Vierailukeskuksessa työskentelevä puistovahti – ranger – on kiinnostunut mistä päin olemme kotoisin. Yllätykseksemme hän tietää Suomen hyvin ja osaa nimetä useita suomalaisia NHL-kiekkoilijoita. Puistovahti asui aiemmin Los Angelesissa ja seuraa jääkiekkoa tarkasti. Suosikkipelaajikseen hän mainitsee Jari Kurrin ja Teemu Selänteen. Puistovahti kertoo, ettei saarella käy kovin paljoa eurooppalaisia. Joku tanskalainen saarelle oli löytänyt vähän aikaa sitten, mutta suurin osa vierailijoista tulee Japanista ja Koreasta. Vierailukeskuksen edessä on sodanaikanen japanilainen pienoissukellusvene. Sen peräsimestä löytyy kätkö.
Saaren eteläosasta löytyy vanha espanjalaisten 1800-luvulla rakentama Fort Nuestra Senora de la Soledad -linnoitus. Linnoitus suojasi pientä merenlahtea, jossa Meksikosta Filippiineille palaavat Manilan kaljuunat ankkuroituvat. Linnoituksella on tietysti myös kätkö, mutta sitä emme pitkästä etsinnästä huolimatta löydä. DNF ei harmita yhtään, kun katselemme auringonlaskua vanhan linnoituksen keskellä.
Guamilta Saipanille
Guamilla taisteltiin kovasti toisessa maailmansodassa. Japanilaiset valtasivat saaren ensin Yhdysvalloilta ja myöhemmin Yhdysvallat valtasi saaren takaisin. Joka puolella saarta varoitetaan maastosta edelleen löytyvistä räjähtämättömistä räjähteistä.
Ehdimme ajaa vain pari sataa metriä asunnolta, kun matkanteko pysähtyy autoletkan perään. Vuokranantajamme tulee vastaan ja sanoo tien olevan suljettu putkitöiden yhteydessä löydetyn kranaatin takia. Tie on ainoa reitti asunnoltamme lentokentälle ja myöhästymme lennolta, jos tietä ei pian saada auki. Ystävällinen vuokranantaja lohduttelee sillä, että paikalliset työmiehet ovat tottuneet raivaamaan räjähteitä – niitä löytyy saarelta jatkuvasti. Palaamme asunnolle ja yritämme puolen tunnin päästä uudestaan. Onneksi räjähde on saatu raivattua nopeasti ja tie on taas auki. Ehdimme lennolle vuokra-auton palautuksen jälkeen, mutta ylimääräistä aikaa lentokentällä ei jää.
Sodanajan räjähteet on hyvä pitää mielessä kätköjä etsiessä. Ruosteinen purkki metsässä ei välttämättä ole kätkön naamiointi, vaan se voi olla hengenvaarallinen räjähde. Epäiltyyn räjähteeseen ei saa koskea ja siitä pitää tehdä ilmoitus poliisille.
Saipan sijaitsee 200 kilometriä Guamista koilliseen. Saarten välillä liikennöi päivittäin useita lentoja. Matka taittuu pienehköllä potkuriturbiinikoneella ja koneen ikkunasta aukeaa hienot maisemat saarille. Puolessa matkassa kone tekee välilaskun pienelle Rotan saarelle, jossa asuu vähän päälle 3000 ihmistä. Hieman ennen Saipanille saapumista kone ylittää Tinianin saaren, jonka pohjoispäässä näkyy edelleen jäänteet North Field -lentokentästä. Kenttä oli käytössä toisen maailmansodan loppupuolella ja molemmat ydinpommit Japaniin pudottaneet pommikoneet nousivat täältä.
Saipan
Saipan kuuluu Pohjois-Mariaanien valtioon, joka on poliittisessa unionissa Yhdysvaltain kanssa. Pohjoismariaanilaisetkin ovat Yhdysvaltain kansalaisia, mutta saarivaltiolla on melko laaja päätösvalta saarten sisäisissä asioissa.
Saipanilla huomaa kuinka paljon vaurautta suuret lento- ja laivastotukikohdat ovat tuoneet Guamille. Talot ovat selvästi vaatimattomampia, eikä vaikutelmaa helpota vuonna 2015 saarelle pahasti iskenyt taifuuni Soudelor. Jälleenrakennus myrskyn jäljiltä on edelleen kesken ja siellä täällä näkyy hylättyjä, osin tuhoutuneita rakennuksia. Ennen myrskyä Saipaniin iski japanilaisten turistien kato. Turismi on ollut merkittävä elinkeino saarella ja talous sai pahan kolauksen isojen japanilaisten matkanjärjestäjien lopetettua ryhmämatkat saarille siellä koetun turvattomuuden takia.
Pohjois-Mariaaneilla kätköjä on selvästi Guamia vähemmän. Kaikilla viidellätoista Pohjois-Mariaanien saarilla kätköjä on yhteensä vain vähän alle neljäkymmentä. Suurin osa kätköistä on pääsaari Saipanilla. Taifuuni Soudelor iski pahasti Saipanin kätköihinkin. Moni kätkö on vieläkin kateissa ja odottaa huoltoa. Kannattaa tarkistaa kätköjen kirjauksista, mitkä purkeista ovat oikeasti löydettävissä. Moni kadonnutkin kätkö sijaitsee hienolla paikalla, eli paikoilla kannattaa käydä vaikkei kätköä etsisikään.
Sotahistoria näkyy Saipanilla vielä Guamiakin enemmän. Kilili Beachin edustalla meressä näkyy kaksi isoa tummaa kohdetta. Kiviä ne eivät ole. Melomme lähemmäs katsomaan ja kohteet paljastuvat Sherman-panssarivaunuiksi. Yhdysvaltalaiset suorittivat ison maihinnousun rannalle vuonna 1944 ja kaksi panssarivaunua on säilynyt paikoilla joille ne aikoinaan jäivät. Molemmat panssarivaunut ovat tykkitornia lukuunottamatta vedenalla. Saipanillakin on National Park Servicen maksuton vierailukeskus, mutta se ei tarjoa kovin paljoa lisätietoa jos kävit jo Guamin vastaavassa.
Saaren pohjoispäästä löytyy upeat ja jylhät kalliot. Näillä on kuitenkin surullinen historia. Amerikkalaisten noustua maihin tuhannet japanilaiset siviilit hyppäsivät täältä kuolemaan japanilaisen propagandan esitettyä amerikkalaiset verenhimoisina petoina.
Saaren itäosa on länsipuolta selvästi jylhempi ja siellä on useita hienoja näköalapaikkoja. Parhaat näköalat löytää tietysti kätköjä seuraamalla. Saipan yrittää parantaa turvallisuusmainettaan aasialaisten turistien keskuudessa ja jokaisen nähtävyyden luona seisoo ystävällinen vartija tervehtimässä turisteja. Samalla vartijat kirjaavat tilastoja turistimääristä ja meiltäkin kysellään mistä päin olemme tulleet. Yksi vartijoista ei ole kuullutkaan Suomesta ja epäilee meidän tarkoittavan Englantia kun sanomme Finland.
Hauskana ilmiönä japanilaiset vuokraavat täällä todella suuria autoja. Japanissa tila on tiukalla ja autot hyvin kompakteja. Täällä lähes jokaisella japanilaisella on alla iso Hummer-maasturi, Toyotan FJ Cruiser tai amerikkalainen muskeliauto. Autojen kanssa tietysti poseerataan ja kuvat laitetaan heti jakoon ystäville Japanissa. Oma vuokra-automme, pieni hybridi-Yaris näyttää kokoaan pienemmältä tässä seurassa.
Maastoautolle saarella ei ole oikeasti juurikaan tarvetta. Suurin osa teistä on hyvässä kunnossa. Yariksella jää yksi maisemapaikalle johtava mäki nousematta ja auto jää parkkiin mäen alle – toisen Yariksen viereen. Mäen päällä odottaa hieno näkymä Forbidden Island -saarelle ja parkkipaikka täynnä japanilaisten Hummereita.
Miksi mennä?
- trooppinen ilmasto
- sukellus- ja snorklausmahdollisuudet
- sotahistoria
- rento ilmapiiri ja saarelaisten kiireettömyys
- aktiivinen kätköilykulttuuri (Guamilla)
Guam ja Saipan ovat japanilaisille kuin Kanariansaaret eurooppalaisille, mutta eurooppalaisille saaret tarjoavat mielenkiintoisen kurkkauksen Mikronesian kulttuuriin. Varsinkin Guam tarjoaa myös hyvän vaihtoyhteyden muille Mikronesian saarille.
Miten sinne pääsee?
Lyhin ja edullisin reitti Suomesta Mariaaneille kulkee Japanin tai Korean kautta. Soulista, Osakasta ja Tokiosta on tarjolla useita suoria lentoja Guamille ja Saipanille. Lentomatka on pitkä ja Koreaan tai Japaniin kannattaa pysähtyä matkalla vähintään 1-2 yöksi.
Toinen vaihtoehto on lentää Yhdysvaltain kautta Havaijille ja sieltä Guamille. Lennot tätä kautta ovat pidemmät ja kalliimmat, mutta jos olet muutenkin menossa Havaijille, niin tätä vaihtoehtoa kannattaa harkita. Honolulusta on suoria lentoja Guamille, mutta yksi vaihtoehto on United Airlinesin legendaarinen Island Hopper (UA154). Kone tekee viisi välilaskua Mikronesian pienille saarille matkalla Guamille. Matka kestää tietysti kauemmin, mutta hienoja maisemia riittää.
0iva
sanoo:Onko Mariaanejen haudassa kätköä?
Geokätköt.fi
sanoo:Tietääksemme ei ole. Paikka on lievästi sanottuna haastava, mutta tälläinen sen sijaan on Atlantin pohjaan piilotettu: https://coord.info/GCG822