Mansaari on vähän vähemmän tunnettu matkakohde Euroopassa. Britteinsaarten kirjeenvaihtajamme kävivät katsomassa, millaisia geokätköilymahdollisuuksia saari tarjoaa.

Mansaari sijaitsee Iso-Britannian ja Irlannin välissä keskellä Irlanninmerta. Saari ei ole osa Yhdistynyttä Kuningaskuntaa, vaan itsehallinnollinen kruunun alusmaa. Asukkaita saarella on reilut 80 000 ja kolmannes väestöstä asuu saaren pääkaupungissa Douglasissa. Verotus Mansaarella on kevyttä ja saari tunnetaankin nykyään veroparatiisina. Matkailu on tärkeä tulonlähde, mutta myös pankkisektori, nettikasinot ja laivarekisterit ovat iso osa saaren taloutta.

Saarella on laaja itsehallinto ja jopa oma rahansa, Mansaaren punta, jonka arvo on sidottu Englannin puntaan. Myös Englannin punnat käyvät saarella ja niitä voi käyttää sekaisin paikallisten puntien kanssa.

Asukkaat puhuvat englantia, mutta myös vanhalla manksin kielellä on virallinen asema. Manksin kieli on läheistä sukua iirinkielelle ja skottigaelille.

Port Erin

Viktoriaaninen turistikohde ja moottoripyöräilijöiden Mekka

Mansaarella on pitkät perinteet turismissa. Saari oli suosittu lomakohde jo viktoriaanisella ajalla 1800-luvun lopulla. Tällöin saarelle rakennettiin hotelleja ja rautatielinjoja turistien kuljettamiseen. Hauskana piirteenä tämän ajan turismin jäljet ovat säilyneet saarella hyvin. Esimerkiksi rautatielinjoja ei ole missään vaiheessa modernisoitu, vaan alkuperäiset höyryveturit vetävät edelleen yli satavuotiaita vaunuja. Pääkaupunki Douglasin rantapromenadi näyttää lähes samalta kuin vanhoissa valokuvissa, jos moderneja autoja ei huomioi. Rantakatua pitkin liikennöi edelleen hevosten vetämä raitiovaunu, joka aloitti liikennöinnin jo 1876.

Rushenin keskiaikainen linna Castletownissa

Löytyy saarelta toki viktoriaanistakin aikaa vanhempia nähtävyyksiä. Saarella on useampi eri aikakausilta säilynyt linna tai linnoitus. Mansaari oli aikoinaan viikinkien valtakuntaa ja tuolta ajalta muistona on mm. viikinkihautoja, sekä viikinkien perustaman (yhä toimivan!) parlamentin kokoontumispaikka.

Moni on kuullut Mansaaren TT-ajoista (tourist trophy). Kyseessä on tunnettu moottoripyöräkilpailu, jonka sanotaan olevan maailman vanhin. Kisat alkoivat autokilpailuna vuonna 1904, mutta vuodesta 1907 se on ollut vain moottoripyörille. Kisojen aikaan saarelle kokoontuu paljon kilpailijoita, katsojia ja muita moottoripyöräilystä innostuneita. TT-ajot kisataan vaativalla, reilun 60 kilometrin pituisella katuradalla, joka kiipeää Douglasista vuorille. Vaativan radan synkkänä puolena kisoissa kuolee kilpailijoita lähes joka vuosi. Kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat niin tavallisia, ettei kisoja ole edes tapana keskeyttää niiden takia.

TT-ajot järjestetään heti kesän alussa. Tänä vuonna tapahtuma on 26. toukokuuta – 8. kesäkuuta. Lisäksi syksyllä järjestetään aloittelijoille tarkoitettu Manx GrandPrix -kisa. Geokätköilijän kannataa huomioida kisojen ajankohdat oman reissun suunnittelussa, sillä kisaviikkoina saaren hotellit ovat täynnä ja liikenteessä on poikkeusjärjestelyjä.

Täydellinen slowcaching-kohde

Slowcachingillä tarkoitetaan rentoa geokätköilyä, jossa laatu korvaa määrän, eikä tilastoilla ole merkitystä. Slowcaching on tavallaan paluuta geokätköilyn varhaisvuosiin, jolloin geokätköjä ei vielä ollut joka nurkalla. Mansaari sopii tälläiseen kätköilyyn erinomaisesti. Geokätköjä saarella kyllä on ja power trailejakin löytyy, mutta niitä on muuallakin. Täällä kannattaa nauttia saaren verkkaisesta tunnelmasta ja hienoista kätköpaikoista. Tilastokätköilijä hyppää lentokentältä vuokra-autoon ja kiitää lähimmälle power trailille, mutta tunnelmallisempi tapa on kävellä kentän vieressä sijaitsevalle seisakkeelle ja hypätä sieltä yli satavuotiaan höyryjunan kyytiin.

Kiire unohtuu hitaasti maalaismaiseman läpi puksuttelevan viehättävän junan kyydissä. Junasta voi jäädä väliasemille etsimään geokätkön tai pari. Samalla on hyvä tutustua kylien nähtävyyksiin ja nauttia kuppi teetä tai vaikkapa tuopillinen kellariviileää, paikallista olutta aidossa brittipubissa kunnes junan höyrypilli kutsuu siirtymään seuraavaan kylään.

Geokätkö Snaefell-vuoren huipulla

Toki saaren pienet power trailitkin tarjoavat hienoja vaellusmahdollisuuksia kauniissa maalais- tai merimaisemissa, mutta ainakin muutama päivä kannattaa rauhoittaa hitaammalle geokätköilylle. Yhteensä saarella on yli tuhat geokätköä, joten tekemistä riittää ahkerammallekin geokätköilijälle tai pidemmän loman ajaksi. Kätkövalikoimasta löytyy monipuolisesti erilaisia kätkötyyppejä.

Erityisen mielenkiintoisena kätköpaikkana voi mainita aivan Douglasin sataman edustalla olevan Tower of Refugen. Pienellä St Maryn saarella on pikkuruinen linnaa muistuttava rakennelma, joka rakennettiin 1832 suojapaikaksi haaksirikkoutuneille merimiehille. Taustalla oli useat paikalla sattuneet haaksirikot ja ideana oli, että myrskyssä vedenvaraan joutuneet merimiehet voisivat uida pieneen linnaan odottamaan avun saapumista.

Tower of Refuge

Nykyään pieni linna on hauska maamerkki Douglasin edustalla ja tietysti sieltä löytyy myös geokätkö. Mielenkiintoiseksi paikan tekee se, että paikalle on mahdolllista päästä ilman venettäkin. Matalimman laskuveden aikaan meren pohja paljastuu kapealta kaistaleelta saaren ja rantapromenadin välistä. Jos lähdet yrittämään geokätkön hakua, niin tutustu huolella vuorovesiennusteisiin, ettet jää loukkuun linnalle. Matkalle kannattaa varata kumisaappaat tai muut vettäpitävät jalkineet, sillä merenpohja on mutainen.

Hyvät vaellusmahdollisuudet

Jokamiehenoikeutta ei Mansaarella tunneta ja yksityisalueisiin suhtaudutaan englantilaisen tiukasti. Mansaarella on kuitenkin useita hyviä vaellusreittejä, joita pitkin saaren luontoon pääsee tutustumaan. Reittien varrella on luonnollisesti paljon geokätköjä.

Kaikkein huikein vaellusreitti on 160 kilometrin pituinen Raad ny Foillan, joka kiertää koko saaren ympäri. Reitit on merkitty selkeästi maastoon ja niiden varrelta löytyy palveluita retkeilijälle. Jos aika tai kunto ei riitä koko reitin kiertämiseen, voi siitä valita jonkin lyhyemmän osuuden kierrettäväksi.

Liikkuminen Mansaarella

Hevosraitiovaunun kyydissä

Mansaarella on helppo liikkua ilman autoakin. Vanhat höyry- ja sähköjunat ovat hauskoja kulkupelejä, mutta kaikkiin paikkoihin näillä ei pääse, eivätkä ne koskaan pärjää nopeudessa busseille. Mansaaren bussiverkko kattaa käytännössä kaikki saaren kaupungit ja kylät. Pysäkkejä on tiheästi, ja ne on merkitty selkeästi.

Matkailijan kannattaa hankkia Go Explore -kortti, jolla voi liikkua rajattomasti joukkoliikentessä yhden, kolmen, viiden tai seitsemän päivän ajan. Kortin saa ostettua lentoaseman tai laivaterminaalin info-tiskeiltä. Kortti käy busseissa, Douglasin hevosraitiovaunussa, Port Eriniin kulkevassa höyryjunassa, Ramseyn sähköjunalinjalla ja Snaefell-vuoren vuoristojunassa. Vain muutama pienoisrautatie vaatii erillisen maksun, mutta näillä ei liikkumisen kannalta ole merkitystä.

Saaren museorautatiet liikennöivät suunnilleen huhtikuusta lokakuulle. Talviaikaan julkisesta liikenteestä on käytössä vain bussit. Tarkat liikennöintipäivät kannattaa tarkistaa junien aikatauluista. Go-korttia ostaessa infopisteeltä kannattaa napata mukaan kattava aikatauluvihko, jossa on kaikkien saaren bussien ja junien reitit sekä aikataulut.

Paljon löytöjä havittelevan kannattaa vuokrata auto. Autovuokraamoilla on tiskit tuttuun tapaan lentokentällä. Mansaarella on vähän hurja liikennemaine, mutta kaahailu taitaa tapahtua lähinnä TT-ajojen aikaan, jolloin moottoriurheilu innostaa kokeilemaan omia rallikuskin taitoja. Huomioi, että saarella on vasemmanpuoleinen liikenne. Jos et ole tottunut ajamaan vasemmalla, kannattaa harkita automaattivaihteista autoa, niin vaihteiden käyttöä vasemmalla kädellä ei tarvitse opetella ja voit keskittyä paremmin ”väärällä puolella” ajamiseen.

Polkupyöräily on suosittu harrastus saarella ja se on hyvä vaihtoehto geokätköilijällekin. Polkupyörävuokraamoja löytyy suurimmista kaupungeista. Varsinaisia pyöräteitä ei juurikaan kaupunkien ulkopuolella ole, joten pidemmät matkat pitää taittaa tien laidassa polkien.

Miksi mennä?

  • Paljon geokätköjä
  • Linnoja, vanhoja kaivoksia, vuoria
  • Vaellusreitit ja luonto
  • Ystävälliset ihmiset
  • Mielenkiintoiset vanhat kulkuvälineet
  • Idylliset maalaismaisemat

Miten sinne pääsee?

Vanha vesipyörä Laxeyn kaivoksella

Helpoin reitti Mansaarelle kulkee lentäen. Suoria yhteyksiä Suomesta ei ole, vaan konetta täytyy vaihtaa esimerkiksi Lontoon Gatwickillä. Edullisimmat lennot saarelle tarjoaa halpalentoyhtiö EasyJet. Mansaarelle on lentoja myös Dublinista, Liverpoolista, Manchesterista, Belfastista, Glasgowsta sekä Lontoon City-lentokentältä.

Saaren ainoa lentokenttä Ronaldsway sijaitsee Ballasallan kylän tuntumassa noin puolen tunnin bussimatkan päässä pääkaupunki Douglasista. Matka taittuu kätevästi säännöllisesti kulkevilla paikallisbusseilla. Lentoasemalta voi myös kävellä reilun puolen kilometrin päässä sijaitsevalle Ronaldswayn seisakkeelle, josta pääsee kesäaikaan höyryjunilla Douglasin tai Port Erinin suuntiin.

Mansaarelle pääsee Englannista myös laivoilla. Steam Packet Company liikennöi Douglasin satamaan Liverpoolista, Dublinista, Belfastista sekä Lancasterin lähellä sijaitsevasta Heyshamista. Osa vuoroista liikennöidään isommalla autolautalla ja osa nopealla katamaraanialuksella. Matka kestää reitistä, aluksesta ja kelistä riippuen noin kolmesta viiteen tuntiin. Nopeimmat ja tiheimmät lauttayhteydet ovat Liverpoolista.

Linkkejä

Kirjoita kommentti

  • (will not be published)