Viro on suosittu suomalaisten matkakohde ja siellä moni käy etsimässä kätköjäkin. Suosituin kohde on Tallinna, mutta tällä kertaa kuitenkin suuntasimme pidemmälle ja otimme kohteeksi Tarton kaupungin, jonne ehtii Etelä-Suomesta viikonloppureissullekin vaikka oman auton kanssa.

Tartto on reilun 90 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee noin 190 kilometria Tallinnasta kaakkoon. Tarttoa pidetään Viron kulttuurin ja sivistyksen pääkaupunkina. Siellä sijaitsee 1632 perustettu yliopisto, joka on maan suurin ja vanhin. Kaupungista löytyy myös vanhin vironkielinen teatteri Vanemuine.

Tampere Maja

Tarton kaunis vanha keskusta on säilynyt hyvin, eikä siellä näe montaa neuvostoaikaista rakennusta. Sivummalta lähiöistä ehtaa neuvostobetoniakin toki löytyy. Keskustan läpi virtaa Emajoki, jonka varrella on mukavia kävelyteitä sekä tietysti geokätköjä. Vähän keskustan ulkopuolelta löytää samanlaista rappioromantiikkaa kuin esimerkiksi Tallinnan Kadriorgin, Kalamajan tai Koplin alueilta. Osa vanhoista puutaloista on kunnostettu hienoiksi, mutta moni kaipaisi vähintäänkin uutta maalikerrosta.

Aivan Tarton raatihuoneen takana on Tarton vanha observatorio, jota ei kannata missata. Observatorio on osa Suomenkin läpi kulkevaa Struven maanmittausketjua, joka on Unescon maailmanperintökohde. Observatorio on erityisen mielenkiintoinen Struven ketjun kohde, koska ketjun ideoinut ja toimeenpannut tähtitieteilijä F.G.W. Struve oli töissä täällä. Tarton tähtitorni oli Struven ketjun ensimmäinen mittauspiste.

Yliopiston kasvitieteellinen puutarha

Kiinnostava kohde on myös keskustan pohjoispuolella sijaitseva Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha. 1803 perustetusta puutarhasta löytyy satoja kauniita kasvilajeja, lampi ja kivoja istuskelupaikkoja. Ja onhan siellä puutarhan perällä tietysti geokätkökin. Ulkopuutarhaan saa aukioloaikoina tutustua ilmaiseksi. Puutarhan kasvihuoneista löytyy trooppisempia kasveja, jotka eivät ulkona pärjää.

Tarton geokätköt

20 kilometrin säteellä Tarton keskustasta on 155 geokätköä. Ihan suomalaisten kaupunkien kätkötiheyksiin ei siis päästä, mutta viikonlopuksi etsittävää riittää ahkerammallekin geokätköilijälle. Mysteerikätköjä on yllättävän paljon! Keskustan tuntumassa tradeja ja mysteerejä on suunnilleen yhtä paljon. Osaltaan mysteerien suurta määrää selittää keskustan itäpuolelle Annenkanavan kohdalle rakentumassa oleva geoart-kuvio, jossa kartalla näkyvistä mysteerikätköjen kuvakkeista muodostuu teksti TARTO. Projekti on tosin vielä kesken ja nyt kartalla lukee TAR.

Keskustassa geokätköt ovat aika harvassa, eikä yhdellä kävelyllä ehdi kovin montaa purkkia hakemaan. Geokätköilyn kannalta polkupyörä olisi kätevin menopeli, sillä autoilukin keskustassa on hankalaa yksisuuntaisten kapeiden katujen ja rajallisten parkkipaikkojen takia.

Kansallismuseo ja hylätty neuvostopommittajien tukikohta

Eesti Rahva Muuseum

Viron kansallismuseo avattiin Tarton liepeille viime vuoden lopussa. Näyttävä rakennus on rakennettu entiseen puna-armeijan Raadin lentotukikohtaan. Näyttävä ja pitkä lasipintainen rakennus on rakennettu entisen kiitoradan päähän niin, että rakennus nousee vähitellen korkeammaksi. Viron kansallismuseon nousemisessa neuvostoaikaisen kiitoradan päästä on varmasti tarkoituksella tehtyä symboliikkaa.

Itse museo on sisältä hieno ja ehdottomasti käymisen arvoinen. Yleensä kansallismuseoissa aloitetaan mahdollisimman kaukaa ja ensimmäisenä vastassa on kivikautisia työkaluja ja muita muinaisjäänteitä. Täällä koko asetelma on käännetty toisin päin ja ensimmäisenä vastassa on nykyaika satelliitteineen. Nykyajasta edetään kohti menneisyyttä ja vanhimmat esineet löytyvät museon perältä. Kaikki esineet on aseteltu hienosti esille ja museo on ilmeeltään moderni, mutta hieman yllättäen kaikki tekstit ovat vain viroksi. Jos kieli ei taitu ja haluaa perehtyä näyttelyihin tarkemmin, kannattaa oppaan palkkaamista harkita. Lisäys 2.6.: Facebook-kommenteista selvisi, että lipunoston yhteydessä olisi pitänyt saada lätkä, jolla sähköisten kylttien kielen olisi saanut vaihdettua englanniksi. Kannattaa pitää huoli, että saa tämän mukaansa.

Hylätyn neuvostoaikaisen lentotukikohdan rakennuksia

Museovierailun jälkeen kannattaa suunnata ympäristön geokätköille tutustumaan lentotukikohdan jäänteisiin. Tukikohdan alueella pääsee liikkumaan melko vapaasti ja lentokentän kiitoradat erottuvat selkeästi maastossa. Kiitoratojen lisäksi paikalla on lukuisia lentokoneiden sirpalesuojia sekä joitakin rakennuksia. Kylmän sodan aikaan Raadin kentällä toimi neuvostoilmavoimien pitkän matkan pommikoneiden tukikohta. Tukikohdassa oli yli sata pommikonetta ja se oli Baltian suurin lentokenttä. Tärkeän lentotukikohdan takia koko Tarton kaupunki oli suljettu ulkomaalaisilta. Tukikohdan kerrotaan olleen ainoa Yhdysvaltojen ydinohjusten kohteeksi määritelty paikka Baltiassa.

Punkkeja

Tuomiokirkon rauniot

Jo alkumatkasta saamme muistutuksen Viron punkkikannoista, kun Tallinnan ja Tarton väliltä haetuilta kätköiltä tarttuu yksi punkki iholle asti. Koko maa on puutiaisaivokuumeen esiintymisaluetta. Ennen matkalle lähtöä kannattaakin varmistaa, että puutiaisaivokuumerokotus on kunnossa. Kuten Suomessakin, puutiaisaivokuumeen lisäksi maassa esiintyy borrelioosia, johon rokotus ei tehoa. Borrelioosilta suojautumiseksi iholle kiinnittyneet punkit tulee poistaa mahdollisimman pian. Kätköilypäivän jälkeen kannattaa siis aina tehdä huolellinen punkkitarkastus. Jos puremakohtaa muodostuu punertava ihottuma, on syytä hakeutua lääkäriin. Borrelioositartuntaa hoidetaan antibioottikuurilla.

Tehokkain tapa molemmilta taudeilta suojautumiseen on yrittää estää punkkien pääseminen iholle asti. Luonnossa liikkuessa kannattaa käyttää pitkiä housuja ja kiristää lahkeet tiukoiksi. Toimiva – joskaan ei välttämättä tyylikäs – tapa on vetää sukat lahkeiden päälle.

Liikaa punkkeja ei kannata Virossakaan pelätä. Luonnossa liikkuvan geokätköilijän kannattaa rokote hommata, mutta kun se on kunnossa pärjää punkkitarkastuksilla hyvin. Punkkeja käsittelevältä sivultamme löydät lisää tietoa punkkien levittämistä taudeista.

Lisää geokätköjä

Jos Tarton jälkeen jäi kaipaamaan vielä lisää etsittävää, niin kannattaa paluumatkalla kurvata Paiden kaupunkia kohti. Paide sijaitsee suurin piirtein Tarton ja Tallinnan puolivälissä. Sinne päättyy Viron pisin power trail, melkein viisi sataa geokätköä käsittävä Nelja Kuninga Tee, jossa monet suomalaisetkin geokätköilijät ovat käyneet rikkomassa omia päiväennätyksiään. Nelja Kuninga Tee soveltuu parhaiten autolla tai polkupyörällä haettavaksi.

Miksi mennä?

Vino taidemuseo

  • Uutta nähtävää ja etsittävää, jos Tallinna on jo koluttu
  • Opiskelijakaupungin nuorekas ilmapiiri
  • Viron uusi kansallismuseo
  • Kaunis kasvitieteellinen puutarha
  • Paljon kivoja ravintoloita ja kahviloita

Miten sinne pääsee?

Nopein tie Tarttoon käy lentäen. Finnair lentää Helsingistä Tarttoon kerran päivässä. Lento kestää 50 minuuttia ja menopaluu-lipun saa vähän alle sadalla eurolla. Tarton lentokenttä sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä kaupungista. Kaupunkiin sieltä pääsee vuokra-autolla, taksilla tai shuttle-bussilla.

Jos omistaa auton, niin geokätköilijän on kätevintä ottaa se mukaan Tarttoon, jolloin liikkumista ei tarvitse miettiä. Auto kannattaa ottaa mukaan varsinkin, jos aikoo etsiä geokätköjä muualtakin kuin Tarton kaupungin alueelta. Auton saa Helsingistä Tallinnaan muutamalla kympillä ja satamasta ajaa Tarttoon parissa tunnissa.

Tallinnasta pääsee Tarttoon myös bussilla ja junalla. Bussit lähtevät Tallinnan linja-autoasemalta (bussijaam) ja nopeimmillaan matka menee kahdessa ja puolessa tunnissa. Bussilippu maksaa noin kymmenen euroa. Sekä Tallinnan että Tarton linja-autoasemat sijaitsevat vähän keskustan ulkopuolella, mikä pidentään matka-aikaa, jos kohteena on keskusta.

Junat kulkevat Tarttoon hieman bussia nopeammin (2 tuntia 17 minuuttia) ja hinta on suunnilleen sama. Tallinnassa junat lähtevät vanhankaupungin länsipuolella sijaitsevalta Baltian asemalta (Baltijaam). Tarton rautatieasema sijaitsee parin kilometriä keskustasta lounaaseen.

Linkkejä

 

Kirjoita kommentti

  • (will not be published)