Kastelholman linna Kuva: Vitaly Repin (CC BY-SA 4.0)

Lähimatkailu on nyt suosittua matkailurajoitusten rajoittaessa vaihtoehtoja. Manner-Suomessa asuvalle Ahvenanmaa tuntuu jo vähän pidemmältä matkalta kaikkine lauttamatkoineen.

Geokätköjä alkaa olla niin paljon, että geokätköilyretkeä suunnitellessa joutuu aina tekemään valintoja kun kaikkia kivoja kätköjä ei millään saa mahtumaan yhteen reissuun. Listasimme Ahvenanmaan kymmenen suosituinta geokätköä suunnittelun tueksi. Ahvenaamaalle suuntautuviin geokätköilyretkiin kannattaa sisällyttää ainakin nämä geokätköt, jos et vielä ole niitä etsinyt.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC87B98 SY? OMMELLA? STITCH?KolmeruusuTradi PM7053,9Eckerö
2.GC64NMP KOTTE stigenbussbosseMulti9049,7Vårdö
3.GC62D4Q Har du känsla för caching?annamsMysteeri11345,2Eckerö
4.GC853BD Utan gränser/Ilman rajojaTeamRockVisitedMulti3542,2Sund
5.GC7XATR Maria Magdalena kyrkaalandicaTradi PM4141,4Föglö
6.GC7YAEF Sankta Anna kyrka Kumlingebussbosse / alandicaTradi PM5441,2Kumlinge
7.GC5Y7HR Rocky CachePepparkotteTradi4139,6Kökar
8.GC5Z146 Tusenskönan~SirCadogan~Tradi52039,3Maarianhamina
9.GC5HWVK 22-Ålands julkalender 2014- KorthusTeam JASETradi7338,6Finström
10.GC5QRZ5 Geocaching 15 years!Team PannterTradi6837,6Lemland

Miten listan geokätköt valittiin?

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä on erityisestä pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva, usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen vääristyy suosikkipisteiden prosenttiosuus helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita geokätköjä. Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Listan ulkopuolelle jää lukemattomia, uskomattoman hienoja geokätköjä.

Kävimme tutustumassa Patvinsuon kansallispuiston kätkötarjontaan. Lieksassa ja Ilomantsissa sijaitseva iso kansallispuisto on täynnä nähtävää ja geokätköjäkin löytyy moneen makuun.

Luonteva aloituspaikka ensimmäiselle Patvinsuon retkelle on Suomun luontotupa, joka toimii idyllisissä metsänvartijantilan rakennuksissa Suomujärven rannalla. Tuvassa on pieni näyttely ja sieltä saa neuvoja alueen reiteistä. Metsänvartijantilan historia ulottuu 1800-luvulle. Tuvasta on lyhyt kävely Suomujärven rantaan, josta löytyy hyviä telttapaikkoja ja upea hiekkaranta.

Täällä käydessä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa metsänvartijan suvun vanha karsikkopuu, johon on kaiverrettu suvulle tärkeitä päivämääriä. Perinteisesti karsikkopuihin on kaiverrettu vainajien menehtymispäiviä ja täältäkin löytyy mm. 1800-luvun metsänvartijan nuorena kuolleiden poikien kuolinpäivät.

Patvinsuon  reitit

Suomulta on hyvä lähteä Patvinsuon eri reiteille. Suosituin on 15 kilometrin Suomunkierto, joka kiertää hiekkarantaisen Suomujärven upeissa maisemissa. Reitin varrelle mahtuun monta hienoa nuotiopaikkaa toinen toistaan komeammilla paikoilla ja uintimahdollisuuksia on helteisemmänkin päivän tarpeisiin.

Virtasalmen silta

Toinen suosittu rengasreitti on 25 kilometrin pituinen Patvinkierto, joka kiertää Suomujärven eteläpuolella olevan laajan aapasuoalueen. Reitillä on pitkiä pitkospuuosuuksia soiden halki ja eteläpäässään se kulkeen Koitere-järven rannalla, jossa on leiriytymis- ja uimismahdollisuus. Muita matkan varrelle osuvia leiriytymispaikkoja ovat Nälmänpuro, Teretti ja Pirskanlampi.

Patvinkierto kulkee osittain Rajavartiolaitoksen Hiienvaaran ampuma-alueella ja siellä liikkuminen on kielletty harjoitusten aikana. Ennen retkeä kannattaa tarkistaa ammuntojen aikataulut Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.

Suomunkierron ja Patvinkierron yhdistämällä saakin jo mukavan parin-kolmen päivän vaelluksen reitin, jonka varrelle osuvat kaikki hienoimmat paikat ja valtaosa kansallispuiston geokätköistä.

Suomujärven rannalla

Lyhyempää retkeä kaipaava voi lähteä Suomun tuvalta neljän ja puolen kilometrin pituiselle mäntypolulle, joka kiertelee nimensä mukaisesti mäntyvaltaisessa kangasmaastossa Kaunisniemenkankaalla Sihvonlampien lomassa. Reitiltä löytyy malli hiilimiilusta, jollaisia alueella käytettiin paljon etenkin sota-aikaan. Miilun malli on kiinnostavasti leikattua kahtia ja sen sisäinen rakenne näkyy selvästi.

Vieläkin lyhyempi reitti on hieman sivummalla Surkansuolla kiertävän kolmen kilometrin Lakkapolku, jonka varrella on kaksi geokätköäkin.

Otson valtakunta

Kansallispuiston merkissä tallustelee karhu ja niitä täällä päin elääkin paljon. Retkellä vastaan tullut luontokuvaaja sanoo nähneensä juuri melko tuoreita karhunjälkiä. Karhu jää kuitenkin tälläkin kertaa näkemättä. Mesikämmenet huomaavat yleensä ihmisen kaukaa ja väistävät piiloon vaikka ihan lähellä olisivatkin. Sanotaankin, että harva on päässyt näkemään karhun luonnossa, mutta useampi on tullut karhun näkemäksi. Patvinsuon laajoilla aapasoilla karhun bongaukseen on kyllä poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Aukeilla soilla eläimiä saattaa päästä näkemään niin kaukaa, etteivät ne vielä haista ihmistä. Karhun lisäksi alueella tiedetään liikkuvan ahmoja, susia ja ilveksiä.

Patvinsuon geokätköt

Patvinsuon loputtomalta tuntuvia pitkospuita

Kansallispuiston kätkökeskittymä sijaitsee Patvinsuon pohjoisosassa. Suomujärveltä lähtevä Pienen Surkanvaaran kiertävän polun varrella on 15 geokätkön pieni power trail. Kätköt on hauskasti nimetty karhun eri kiertoilmauksilla, joita suomenkielessä riittää. Muinaissuomalaiset varoivat manaamasta petoa luokseen, joten karhulle on syntynyt lukuisia kiertoilmauksia. Nykykieleen vakiintunut karhukin on alunperin ollut kiertoilmaus.

Sarjan kätkön kiertävät mukavan rengasreitin Pienen Surkanvaaran ympäri. Reitille mahtuu paljon hienoja suomaisemia. Kätköt ovat aivan reitin varrella ja ne on helppo poimia kävelyn lomassa. Pituutta koko rengasreitille tulee noin kymmenen kilometriä.

Toinen useamman kätkön sarja on Kurkilahden parkkipaikan ja Teretin lintutornin välillä sijaitseva kuuden geokätkön sarja. Tällä reitillä pääsee todella aistimaan aapasuon aukeutta, sillä melkein koko reitti kulkee pitkospuilla keskellä suota. Teretin lintutornilta suomaisemaa pääsee vielä ihastelemaan hieman korkeammalta.

Näiden sarjojen lisäksi Patvinsuolla on yksittäisiä mukavia geokätköjä hajallaan puiston reittien varrella. Moni hieno paikka on vielä kätköttämättä ja kansallispuistossa olisi tilaa uusillekin kätköille, mutta nytkin etsittävää on jo mukavasti ja kätköjen välillä siirtyessä tulee käveltyä pitkiäkin matkoja.

Linkkejä

Maisema Kolilta

Geokätköjä alkaa olla niin paljon, että geokätköilyretkeä suunnitellessa joutuu aina tekemään valintoja kun kaikkia kivoja kätköjä ei millään saa mahtumaan yhteen reissuun. Listasimme Pohjois-Karjalan kymmenen suosituinta geokätköä suunnittelun tueksi. Pohjois-Karjalan geokätköilyretkiin kannattaa sisällyttää ainakin näitä kätköjä, jos et vielä ole niitä etsinyt.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC7C98J KätkökirppisbasaariTenukko, FinTeevee, FinHentsu, PikkuHiljaTradi PM22085,6Liperi
2.GC4KJ7E Kehnon luolapelleriTradi4183,7Joensuu
3.GC2WJHC My name is Kätköilijä, Geo Kätköilijä.JSGeoMulti5183,6Joensuu
4.GC8AXND Kaalimato rinteessäOhma64Tradi PM6578,3Kontiolahti
5.GC7C98K Puntarikosken lintutorniTenukkoTradi PM4676,7Kontiolahti
6.GC8AAZD KaalimatoOhma64Tradi PM6975,0Joensuu
7.GC52YRB Kehnon pesulaTake & Ilona ja piakosTradi PM30174,0Tohmajärvi
8.GC2G76B Ilman paineitamiksu12Multi23273,9Kontiolahti
9.GC7EYV5 Pukin tupaeivotTradi5972,5Liperi
10.GC7W1HR SaalistajaMurmelinaMysteeri4571,4Kontiolahti

Miten listan geokätköt valittiin?

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä on erityisestä pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva, usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen vääristyy suosikkipisteiden prosenttiosuus helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita geokätköjä. Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Listan ulkopuolelle jää lukemattomia, uskomattoman hienoja geokätköjä.

Märkiö on pieni järvi Hyvinkään ja Nurmijärven rajamailla. Järven ympäri kiertää mukava, vähän alle kahdeksan kilometrin lenkkipolku, joka yhdistyy Kiljavannummen retkeilyreitistöön. Järvi sijaitsee kokonaan Hyvinkään puolella, mutta reitistö on Nurmijärven liikuntatoimen ylläpitämä.

Luontevin lähtöpaikka Märkiön lenkille on Kehityksen maja, jonne geokätköilijä löytää kätkön GC2G9Q6 ohjaamana. Majalta lenkki alkaa soisissa tunnelmissa, kun polku kulkee pienen suoalueen läpi. Suo on osa suurempaa Matkunsuota. Polku on leveä ladunpohja ja keväällä hyvin mutaisessa kunnossa suon kohdalla. Polun kunto paranee kuitenkin nopeasti matkan edetessä ja lenkin kiertää vaikka lastenvaunujen kanssa. Maasto on vaihtelevaa kangasmaastoa ja reitin varrelle osuu melko jyrkkiäkin mäkiä. Myötäpäivään kierrettäessä alun suomaisemat muuttuvat pian järvimaisemaksi kun reitti kulkee Märkiön rantaan. Rannalta löytyy partiolaisten nuotiopaikka, jota voi käyttää taukopaikkana ainakin silloin, kun paikalla ei ole partiolaisten leiriä. Nuotiopaikan yhteydessä on myös kiva pieni laituri, josta pääsee uimaankin.

Nuotiopaikan jälkeen reitti lähtee kiertämään Märkiötä. Vastassa on reitin jyrkimmät mäet, kun reitti nousee jääkauden muodostamalle Salpausselälle. Vetäytyvän jäätikön reuna pysähtyi näille main ilmaston viilettyä ja jäätikön reunalle kertyi ajan saatossa maa-aineista korkeaksi mäeksi. Reunamuodostumaa seuraileva polku kulkee Märkiön ja pienen Kakarilammen välistä ja polun molemmin puolin näkyy vettä. Tämä on yksi reitin kauneimpia kohtia, vaikka taustalla humiseekin valtatie 25.

Järven ympäri kiertävä polku on reilut viisi kilometriä. Kehityksen majalta aloittaen pituutta reitille tulee melkein kahdeksan kilometriä.

Jos retkieväät unohtuivat matkasta, niin seuraavaksi vastaan tuleva näky voi ilahduttaa. Polku tulee yllättäen oikean grillikioskin pihaan. Märkiön grilli on lähinnä valtatien taukopaikka, mutta osuu kätevästi ulkoilureitin varrellekin. Märkiön taukopaikka toimii myös vaihtoehtoisena lähtöpaikkana Märkiön lenkille. Grillin jälkeen reitti kulkee Nurmijärven kunnan leirikeskuksen läpi ennen kääntymistään takaisin kohti Kehityksen majaa. Reitin loppuosa seurailee Matkunsuon reunaa kauniissa kangasmaastossa.

Märkiön geokätköt

Kätköjen puolesta Märkiön lenkki tarjoaa mysteereitä ja multikätköjä. Retkeen kannattaakin alkaa valmistautua hyvissä ajoin ratkomalla Märkiön lenkki -sarjan mysteerit (vain premium-jäsenille). Tradejakin ympäristössä on esimerkiksi lähtöpisteessä Kehityksen majalla ja reitin puolivälissä Märkiön grillillä. Grillin kätkön on tosin tällä hetkellä valitettavasti hyllytettynä. Lisää etsittävää löytää kaartamalla merkityn reitin ulkopuolelle Kiljavannummelle, josta löytyy pienellä lenkillä kuusi tradia.

Pidempää lenkkiä tai suurempaa löytömäärää kaipaava voi poiketa Märkiön lenkiltä Kalkkivuoren kierrokselle, josta löytyy reilut 20 tradikätköä etsittäväksi. Kalkkivuoren lenkin päästä löytyy mielenkiintoinen paikka. Pienen hiekkatien varressa on Hyvinkään vanhin säilynyt asuinrakennus ja jäänteitä vanhasta kalkkilouhoksesta, josta on kuljetettu kalkkia mm. Hämeen linnan laajennustöihin.

Linkkejä

Kuva: Santeri Viinamäki (CC BY 4.0)

Lappajärvellä kesäkuun alussa pidettäväksi suunniteltu geokätköilijöiden megatapahtuma on peruttu koronatilanteen takia. Järjestäjät ilmoittivat perumisesta aprillipäivänä, mutta valitettavasti kyse ei ollut pilasta.

Hurjimmissa suunnitelmissa pohdittiin jo mahdollisuutta gigatapahtumaan, mutta nämä haaveet on ainakin tältä vuodelta haudattu. Tapahtumalle yritetiin etsiä uutta ajankohtaa, mutta se osoittautui liian hankalaksi yhtälöksi tapahtuman lukuisten yhteistyökumppanien kanssa. Kaikki hukkaan valunut geokätköilijöiden vapaaehtoistyö on harmillista, mutta näissä oloissa vaikeitakin päätöksiä täytyy tehdä.

Tapahtumaan oli ehtinyt ilmoittautua melkein 1200 geokätköilijää Suomesta ja maailmalta, joten aika monen lomasuunniltemat menevät viimeistään nyt uusiksi jos koronakriisi ei niitä vielä ole sotkenut. Onneksi geokätköily on mahdollista ilman tapahtumia joten kaikkia tapahtumien takia tehtyjä suunnitelmia ei välttämättä tarvitse perua jos matkustusrajoitukset eivät niihin muuten iske.

Muutkin tapahtumat ovat kärsineet poikkeustilasta. Tavallisia tapahtumia on peruttu ja siirretty paljon. Prahan gigatapahtuma siirtyi jo aiemmin toukokuulta syyskuulle. Eurajoella elokuun alussa järjestettävä SataWattia Vuojoella 2020 -megatapahtuma järjestetään ainakin tämän hetken tiedon mukaan suunniteltuna ajankohtana.

Jäitkö jumiin Uudellemaalle? Ei hätää, Uusimaa on selvästi Suomen kätkörikkain maakunta 8287 geokätköllään, joten geokätköilijältä ei tekeminen lopu!

Mielenkiintoisia lähiretkikohteita riittää ruuhkautuneiden ulkoilupaikkojen ulkopuolellakin. Listasimme blogissamme aiemmin julkaistuja Uudenmaan retkivinkkejä tärpiksi retkien suunnitteluun.

Uusimaa-haaste

Nyt on myös hyvä hetki kätköillä Uudenmaan eri kunnissa, jos joku vielä on käymättä. Harmillisesti Uusimaa/Nyland Challenge -haastekätkö on juuri mennyt hyllylle ilman tarkempaa syytä, mutta mikään ei tietysti estä haasteen suorittamista nyt ja itse purkin hakemista kun se taas on haettavissa. Haasteessa pitää löytää geokätkö kaikista Uudenmaan 26 kunnasta. Jotta haaste ei olisi liian helppo, pitää haetuista kätköistä vähintään yhden osua jokaiseen vaikeusasteportaaseen 1 / 1,5-2 / 2,5-3 / 3,5-4 / 4,5-5 ja vähintään yhden vastaaviin portaisiin maastoluokituksen kohdalta. Project-gc.com:n haastetarkistimella on helppo katsoa tulevatko ehdot jo täyteen nykyisillä löydöilläsi.

Kätköilyetiketti koronaepidemian aikana

Kätköillessä on tärkeää ottaa huomioon poikkeusolot ja kaikkien turvallisuus. Suomen Latu on julkaissut vastuullisen ulkoilijan etiketin, joka kannattaa lukaista läpi ja sisäistää. Myös Metsähallitus on laatinut omat ohjeensa ulkoiluun koronaepidemian aikana. Tärkeintä on ulkoillessakin säilyttää etäisyys muihin ihmisiin ja pysyä kotona, jos olo on yhtään sairas.

Kulkutautien riivaamana aikanamme on kysyntää lähiretkeilykohteille, joissa pääsee vähän tuulettumaan geokätköilyn parissa. Keravan Ahjon lenkki on kiva, pieni kätkölenkki, jonka kiertää vaikka lastenvaunujen tai pienten lasten kanssa.

Ahjon lenkin kätköt on piilottanut nimimerkki Timpura66. Seitsemän kätkön kierros kiertää paikallisen 1,8 kilometrin pituisen kuntoradan. Mäkisessä maastossa mutkitteleva kuntorata on hyvässä kunnossa oleva hiekkatie, jonka kiertää pienen metsän keskellä. Kaikki kätköt sijaitsevat aivan kuntoradan tuntumassa, ja ne löytyvät helposti mutkattomien perustoteutusten ansiosta.

Ahjon lenkin erottaa muista kuntoratalenkeistä sen varrella sijaitseva Ollilanlampi, joka on Keravan suurin lampi. Lammen ympärillä on nevaa, ja sinne on vedetty hauskoja pieniä pitkospuureittejä. Ollilanlammella elää suojeltuja viitasammakkoja, joita kannattaa kesällä yrittää bongata pitkospuilla liikkuessaan. Lammen rannalta löytyy penkkejä, joissa voi pitää taukoa geokätköjen etsimisen lomassa. Lähivuosien aikana rannalle on tulossa myös nuotiopaikka, joka lisää paikan taukomahdollisuuksia. Ollilanlammella on myös oma geokätkönsä, joka kannattaa hakea samalla, vaikka se ei Ahjon lenkki -sarjaan kuulukaan.

Sopivalla tuulella Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuvat koneet jylisevät suoraan Ollilanlammen yli. Asenne ratkaisee kokeeko lentomelun häiritseväksi, vai tuoko lentokoneiden bongailu oman lisänsä retkeen. Lentoliikennekin on tosin jo vähentynyt koronaepidemian takia.

Kunnon lenkkiä etsivälle Ahjon lenkki voi jäädä lyhyeksi. Kuntoradalta voi kuitenkin jatkaa Keravan muille kätköille tai jatkaa lenkkiä Keinukallion suuntaan, josta löytyy muutama kätkö lisää. Keinukallion ja Ahjon lenkille tulee pituutta reilut viisi ja puoli kilometriä. Keinukallion lähellä sijaitsee myös Suomen ensimmäinen geokätkö Sun Gear, jonne kannattaa ehdottomasti poiketa, jos se vielä on hakematta.

 

Linkkejä

Ahjon geokätköt kartalla (Geocaching.com)

Keravan kuntoradat

Kaikille luodoille päästäkseen ei tarvitse venettä tai talvista jään ylitystä. Keskellä Helsingin Vanhankaupunginlahtea sijaitsee Kuusiluoto, johon johtaa pitkä pitkospuupolku Lammassaaren kautta. Luodoksi Kuusiluoto on aika iso, sillä se on noin hehtaarin kokoinen ja siellä kasvaa paikoin myös metsää. Kuusiluoto on kiva retkikohde ympäri vuoden. Kesäaikaan vetonaulana ovat saarella vapaana laiduntavat lampaat.

Mantereelta tullessa reitti kulkee ensin Lammassaareen, joka on suosittu kaupungin ulkoilusaari, ja joka on tunnettu kesämajoistaan ja Pohjolan Pirtti -nimisestä juhlatilasta. Lammassaareen asti pitkospuut ovat leveää lankkupolkua, jota pääsee kulkemaan pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. Aika moni kääntyy Lammassaaresta takaisin mantereelle, mutta täältä kannattaa jatkaa vielä Kuusiluodon puolelle saaren länsipuolelta lähteviä kapeampia pitkospuita pitkin. Pitkospuut mutkittelevat hauskasti läpi ruovikon. Merivesi nousee ajoittain lankkujen päälle, joten saappaat ovat hyvä valinta veden ollessa korkealla. Meriveden noustessa yli 50 cm yli keskiarvon alkaa saareen pääseminen olla jo kovemman työn takana.

Kuusiluodolla on pari helppoa tradikätköä. Mitään erityistä tekemistä tai nähtävyyksiä saarella ei ole, mutta täällä kannattaakin keskittyä luonnon havainnointiin ja merellisten kaupunkimaisemien ihasteluun. Saaren keskellä oleva avoin kallio sopii hyvin vaikka piknikille ja eteläpään laiturilta voi kesällä käydä uimassakin. Retkieväät saa lämmitettyä ulkoilijoiden käytössä olevalla pallogrillillä (omat hiilet mukaan!). Kesäkuusta lokakuuhun saaressa pääsee seuraamaan perinnemaisemaa hoitavien lampaiden työtä.

Kuusiluoto sijaitsee keskellä Vanhankaupunginlahtea, joka on erittäin tärkeä lintualue Helsingissä. Lahden reunoilla sijaitseekin useampi lintutorni, joiden luokse löytää geokätköjä seuraillen. Suosittuina lintusesonkeina kätköjen hakemista häiritsevät lintutornit miehittäneet lintubongarijoukot. Tänä keväänä oman lisänsä Vanhankaupunginlahden lintuihin ovat tuoneet Klobbenin saarelle pesiytynyt merikotkapariskunta, jota saa tarkkailtua parhaiten Lammassaaren lintutornilta.

Samalla retkellä kannattaa etsiä myös Lammassaaressa ja pitkospuureitin varrella olevat geokätköt. Jos retkeen haluaa lisää pituutta tai enemmän kätköjä, kannattaa saarivierailun jälkeen jatkaa kiertelemään Vanhankaupunginkoskelle tai Viikin suuntaan. Pitkospuiden alun läheltä löytyykin Kiljusten hurjan paljon suosikkipisteitä keränneitä geokätköjä (mm. Säynäslahti-sarja), jotka kannattaa ehdottomasti hakea samalla retkellä jos ne ovat vielä hakematta. Viikin suunnalla kannattaa poiketa tiuhton Speden Spelit Nopeustesti -kätkölle (ota mukaan 9V-paristo!).

Vanhankaupunginkosken lähtöpaikka on helposti saavutettavissa busseilla ja sieltä löytyy myös parkkipaikkoja (Jokisuuntie).

Ruovikon läpi kulkeva pitkospuu yhdistää Lammassaaren Kuusiluotoon

Linkkejä

Kuva: Dipartimento Protezione Civile, Italia (CC BY 2.0)

Nopeasti levinnyt koronavirus vaikuttaa geokätköilytapahtumiin ja geokätköilijöiden liikkumiseen. Useissa maissa on otettu käyttöön suurten yleisötapahtumien rajoituksia, jotka koskevat myös isompia geokätköilytapahtumia.

Moni suomalainenkin geokätköilijä on suunnitellut osallistuvansa toukokuun alussa järjestettävään 20 years of geocaching Prague 2020 -gigatapahtumaan Prahassa. Tšekissä on nyt kuitenkin kielletty yli sadan osallistujan yleisötapahtumat koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Rajoituksen kestosta ei ole tietoa, mutta jos se jatkuu vielä toukokuussa, niin se vaikuttaa myös gigatapahtumaan. Järjestäjät ilmoittivat eilen suunnitelevansa varalta koko tapahtuman siirtoa syyskuulle jos rajoitus on voimassa vielä toukokuussa. Tapahtuman siirtäminen vaikuttaisi tuhansien geokätköilijöiden matkasuunnitelmiin ja toisi tietysti järjestäjillekin paljon lisätyötä. Tapahtumaa on nyt suunniteltu jo kahden vuoden ajan. Järjestäjien toivovat saavansa päätöksen tapahtuman päivämäärästä vielä maaliskuun loppuun mennessä, jotta vierailijoille jäisi tarvittaessa aikaa mukauttaa suunnitelmiaan.

Tapahtumaan osallistumista suunnittelevan kannattaa seurata tarkasti tapahtuman tiedotusta kätkösivun, tapahtuman nettisivujen ja Facebook-sivun kautta. Kannattaa valmiiksi selvittää millä ehdoin omia matkalippuja ja majoitusvarauksia voi perua tai muuttaa, jos tapahtuman päivä siirtyykin.

Kokoontumisrajoitusten lisäksi geokätköilyä rajoittavat matkustusrajoitukset. Esimerkiksi Yhdysvallat on kieltänyt maahantulon Shengen-sopimuksen maista seuraavaksi 30 päiväksi perjantaista alkaen. Tämä koskee myös suomalaisia geokätköilijöitä. Myös Australia on kertonut suunnittelevansa matkustusrajoituksia.

Tietoja koronaviruksesta ja sen leviämisestä kannattaa seurata THL:n sivuilta.

Olethan huomannut, että ensi lauantai (29.2.) on karkauspäivä? Äkkiseltään ajattelisi, ettei karkauspäivällä ole geokätköilijöille merkitystä, mutta ainakin haastekätköjen ystäville päivä on tärkeä. Useissa haasteissa täytyy kerätä erilaisia kätkölöytöjä eri kalenteripäiville täyttääkseen vuosiruututaulukkoa. Karkauspäivä on ruuduista vaikein, sillä se toistuu yleensä vain joka neljäs vuosi. Seuraava mahdollisuus karkauspäivän löytöihin lauantain jälkeen onkin vasta 2024.

Vaikka haasteet eivät kiinnostaisi, niin vähintään yhdelle kätkölle kannattaa silti suunnata, sillä tarjolla on myös souvenir-kuva profiiliin! Souvenirin saa löytämällä karkauspäivänä vähintään yhden geokätkön, Adventure Labin tai osallistumalla miittiin. Esteetikkoa ja tilastonikkaria ilahduttaa myös oman geokätköilyprofiilin tilastot-osiossa vihertyvä päivämäärätaulukko.

Tänä vuonna karkauspäivä osuu vielä kätevästi lauantaille ja arkipäivisin töissä tai kouluissa käyvät voivat omistaa koko päivän geokätköilylle. Nyt kannattaakin vähän vilkaista lähiseudun haastekätköjä ja miettiä millaiset löytötavoitteet lauantaille kannattaa asettaa.

Osassa kalenterihaasteista täytyy saada kaikki vuoden päivät, eli 366 päivää kasaan. Näiden täyttämiseksi on pakko hakea haasteen edellyttämät kätköt juuri karkauspäivänä, joten erityisesti niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Muissakin kalenteripäiviin perustuvissa haasteissa lisäpäivästä on tietysti iloa. Lähialueen haasteista karkauspäivällä on merkitystä ainakin seuraavissa:

Muita kalenteripäiviin perustuvia haasteita ovat esimerkiksi:

Miksi karkauspäivää vietetään ja kuka karkaa?

Karkauspäivä tulee meidän kalenteriimme tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta joka neljäs vuosi. Karkauspäivällä korjataan ihmisen määrittelemän ajanlaskun eroa Maan kiertoaikaan Auringon ympäri. Vuosi kestää normaalisti tasan 365 päivää, mutta planeettamme kierto Auringon ympäri kestää hieman enemmän, suunnilleen 365 päivää, viisi tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia. Jos kalenteria ei ajoittain korjattaisi, menisi ajanlaskumme vuosi vuodelta enemmän vinksalleen.

Englanniksi päivä on leap day, eli hyppypäivä. Suomalainen karkauspäivä-termi viittaa todennäköisesti myös hyppäämiseen. Karkauksen takana ei olekaan karata-verbi vaan vanha suomalainen karaa-verbi, joka tarkoittaa hyppäämistä. Kansantieteilijä Kustaa Viikunan mukaan termin taustalla saattavat olla vanhat puukalenterit, jossa päivää merkitsevää tikkua hyppäytettiin paikallaan karkausvuonna.

Toinen selitys liittyy karkausvuonna kaksi päivää eteenpäin hyppääviin viikonpäiviin. Normaalina vuotena viikonpäivät hyppäävät yhden pykälän eteenpäin (1.1.2019 oli tiistai, 1.1.2020 keskiviikko), mutta karkausvuonna hyppyä tulee kahden päivän verran (1.1.2021 on perjantai).