Ensimmäinen lehtijuttu geokätköilystä

Listasimme aiemmin geokätköilystä kirjoitettuja artikkeleita. Olemme pitkään olleet siinä uskossa, että ensimmäinen geokätköilystä kirjoitettu kotimainen lehtijuttu oli 17.5.2002 julkaistu Helsingin Sanomien NYT-liitteessä julkaistu Modernia aarteenetsintään -artikkeli. Viime viikolla selvisi, että näin ei olekaan.

Oulussa ilmestyvän sanomalehti Kalevan toimittaja Pekka Rahko otti meihin yhteyttä ja kertoi kirjoittaneensa Geokätköilystä jo ennen NYT-liitteen juttua. Pekan kirjoittama juttu ilmestyi Kalevassa jo helmikuussa 2002. Näin ollen se on melko suurella todennäköisyydellä ensimmäinen Suomessa julkaistu artikkeli geokätköilystä. Pekan kirjoittama artikkeli ilmestyi Viikko-Kalevassa 9.2.2002 otsikolla ”Satelliitti neuvoo aarteen luo”.

Pekka oli lukenut harrastuksesta brittiläisestä New Scientist -tiedelehdestä loppuvuonna 2001. Seuraavan vuoden tammikuussa hän loi nimimerkin Geocaching.com -sivustolle katsoakseen montako geokätköä Suomesta löytyy. Siihen mennessä kätköjä oli koko maassa jo huimat yhdeksän kappaletta. Pekka alkoi ylipuhua esimiestään hyväksymään juttumatkan Helsinkiin, jos sieltä löytyisi geokätköilyn harrastaja haastateltavaksi. Geocaching.com -sivuston kautta löytyikin haastateltavaksi Risto Gyldén, joka oli piilottanut jo muutaman geokätkön. Juttumatka toteutui 30.1.2002 yhdessä valokuvaaja Pekka Peuran kanssa.

Jutun teon yhteydessä etsittiin kaksi Riston piilottamaa geokätköä. Toinen Suomenlinnasta ja toinen Espoosta. Geokätköily oli tuolloin vielä niin tuntematon harrastus, että molemmista kätköistä napattiin jutun teon yhteydessä FTF. Nykyään FTF:n hakeminen pääkaupunkiseudun kätköistä Oulusta käsin olisi melkoinen suoritus. Huomionarvoista on myös se, että tuolloin kätköiltiin rohkeasti keskellä kylmintä talvea. Edellisenä yönä oli satanut reippaasti lunta, mikä toi oman lisänsä geokätköjen etsintään.

Juttumatkan tulokseena syntyi koko sivun juttu lauantaina 9.2. ilmestyneeseen Viikko-Kalevaan. Jutusta käy hyvin selville harrastuksen idea ja jopa GPS-laitteen käyttöä neuvotaan. Risto kommentoi jutusssa osuvasti geokätkön piilottamisen alkuperäistä ideaa, joka sittemmin on hieman hämärtynyt tilastojen astuttua suurempaan rooliin:

”Geokätköllä täytyy olla jotain nähtävää. Tämähän on kuitenkin puhdasta tarinankerrontaa”, kertoo Risto Gyldén, joka vaimonsa Kirsin kanssa teki Suomenlinnan kätkön.

Olisi mielenkiintoista tietää alkoiko jonkun konkarin harratus tämän jutun lukemisesta. Kommentoi tai ole meihin yhteydessä jos tiedät!

Geokätkö-sanan keksijä

Ensimmäisen suomalaisen geokätkön piilottaja Kalle Reunanen käytti kätköstä nimeä geokassi, joka ei kuitenkaan yleistynyt. Kalevan jutussa puhutaan jo geokätköilystä ja siitä selviää mielenkiintoinen tieto suomenkielisestä termistä. Risto Gyldén on ilmeisesti ollut ensimmäinen, joka on tätä englanninkielisen geocache-sanan suomennosta käyttänyt. Sittemmin termi onkin juurtunut hyvin kieleen ja koko harrastuksesta puhutaan geokätköilynä.

”Geokätkö on Gyldénin keksimä sana. Cache tarkoittaa myös varastoa ja varastointia, ja tavallaanhan kätkö on myös varasto, jossa voi käydä vaihtorotan tavoin.”

Päivitys 13.5.2019: Jutussa käsitelty Kalevan lehtijuttu julkaistiin uudestaan Kalevan verkkosivuilla.