Keski-Aasian geokätköillä

Keski-Aasia ei varsinaisesti ole vilkkainta kätköilyseutua, mutta kätköjä sielläkin on. Aasian kirjeenvaihtajamme kävivät katsomassa miten geokätköily sujuu entisissä neuvostotasavalloissa Kazakstanissa ja Kirgisiassa.

Byrokratian puolesta matkailu tänne on nyt suomalaiselle helppoa. Kirgisia luopui kokonaan viisumivaatimuksesta ja Kazakstankin on luopunut viisumivaatimuksesta ainakin vuoden 2017 loppuun asti. Viisumivapaus koskee enintään 15 vuorokauden vierailua.

Almaty, Kazakstan

Monet Euroopasta tulevat lennot saapuvat Almatyyn keskellä yötä. Passintarkastuksessa on ruuhkaa usean koneen saapuessa samoihin aikoihin, mutta EU-passilla läpi pääsee nopeasti kun jonotuksesta selviää. Busseja ei yöaikaan kulje, mutta kentällä on vastassa monta enemmän tai vähemmän virallista taksikuskia. Muista sopia hinta etukäteen taksien kanssa. Pienimmällä häslingillä selviät sopimalla majapaikan kanssa kyydin valmiiksi kentälle odottamaan.

Almaty ei pursua hotelleja, mutta majapaikkoja löytyy edullisista hosteilleista luksushotelleihin. Airbnb-asuntojakin on hyvin tarjolla, mutta osa niistä sijaitsee turistin kannalta hankalasti lähiöissä.

Almatyn nimi viittaa omeniin, joita seudulla kasvaakin luonnostaan. Almaty oli Kazakstanin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin pääkaupungin status siirtyi pohjoisempana sijaitsevalla Astanalla. Almaty on edelleen maan suurin kaupunki 1,7 miljoonalla asukkaallaan. Tian Shan -vuoriston lumihuippuiset vuoret reunustavat kaupunkia etelässä.

Almatyn kaupungin alueella on noin kymmenen kätköä ja läheisestä kansallispuistosta löytyy puolenkymmentä lisää. Koko maassa kätköjä on alle 50, eli päiväennätyksiä tänne ei kannata lähteä yrittämään. Kazakstan on maailman yhdeksänneksi suurin valtio ja kätköjä on keskimäärin yksi jokaista 56 771 neliökilometriä kohden. Suurin osa kätköistä on keskittynyt kaupunkeihin ja niiden lähimaastoon, missä suurin osa 17 miljoonasta kazakstanilaisestakin asuu.

Kaikki etsimämme kätköt Kazakstanissa löytyivät hyvin ja niitä sai etsiä rauhassa. Almaty on hyvin vehreä kaupunki ja puistoja on joka kulmalla. Useammallekin kätkölle löytyisi hyviä paikkoja. Keskustasta löytyy yksi virtuaalikätkökin. Mukavia ravintoloita ja kahviloita keskustassa on paljon, eikä hintataso huimaa päätä.

Almatyn keskusta on hyvin käveltävissä. Kaupungissa on vuonna 2011 avattu metro, mutta keskustan alueella liikkumiseen siitä on vähän hyötyä. Hienosti sisustettuja metroasemia kannattaa kyllä muuten käydä katsomassa. Bussiverkosto on kattava, mutta itselle sopivat reitit kannattaa selvittää etukäteen Citybus.kz -palvelusta. Pysäkeillä ei ole karttoja, eivätkä ohikulkijat välttämättä osaa auttaa, ellet puhu venäjää tai kazakstania.

Kaupungin keskusta sijaitsee tasaisesti nousevassa rinteessä ja kaupunkia on hankala hahmottaa katutasolta. Paremman näkymän saa nousemalla bussilla tai köysiradalla aivan keskustan tuntumassa sijaitsevalle Kök-Töbe -vuorelle. Vuoren päältä löytyy pieni huvipuisto ja ravintoloita. Kätköjä siellä ei valitettavasti ole.

Almatystä pääsee helposti vuorille Ile-Alataun kansallispuistoon. Bussilla pääsee Medeun luistinradalle asti, josta voi jatkaa köysiradalla tai taksilla ylemmäs vuorille Shymbulakin hiihtokeskukseen. Hiihtokeskus on hyvä aloituspiste kätköretkille vuoristossa. Maasto on melko helppokulkuista, mutta korkeaan ilmanalaan tottumattoman pienikin nousu täällä laittaa puuskuttamaan. Moni kansallispuiston kätköistä sijaitsee yli 2000 metrin korkeudessa. Vuorilla on syytä varautua äkillisiin säänmuutoksiin. Lämpötila on aina vähintään muutaman asteen kaupunkia viileämpi. Korkealla vuoristossa metsän kasvillisuus muistuttaa hyvin paljon suomalaista metsää ja tuttuja kasveja näkyy paljon. Maisemat ovat huimia ja vuoristotiellä vastaan tulee vapaana laiduntavia hevosia.

Almatystä Bishkekiin

Almatystä Bishkekiin matkustimme marshutka-reittitaksilla. Marshutkat lähtevät keskustan länsipuolella sijaitsevalta Sayranin linja-autoasemalta aina auton täytyttyä. Maksu suoritetaan kassalle ennen autoon nousua ja kassavirkailija kirjaa muistiin matkailijan passitiedot. Matkan hinta on 1300 tengeä (noin 3,50 euroa). Linja-autoaseman ja marshutkien kyltit ovat vain kyrillisillä kirjaimilla, mutta Bishkekin kyyti on helppo löytää vaikkei kylttejä täysin ymmärtäisikään. Bishkekiin kulkee marshutka numero 100 ja se lähtee laiturilta numero yksi. Matka Bishkekiin kestää neljästä viiteen tuntia liikenteestä ja rajamuodollisuuksista riippuen. Puolimatkassa pidetään kymmenen minuutin tauko huoltoasemalla. Raja täytyy ylittää jalan kaikkien kantamusten kanssa ja etsiä bussi rajan toiselta puolen.

Kirgisian rajatarkastuksessa ulkomaalaisten täytyy hakea passiin leima sivummalla olevasta huoneesta. Leiman saa koputtamalla oveen ja antamalla passit virkailijalle. Muutamaa minuuttia myöhemmin virkailija palaa ovelle passit leimattuna, jonka jälkeen marssitaan normaaliin passintarkastukseen esittelemään juuri saatua leimaa toiselle virkailijalle.

Bishkek, Kirgisia

Kirgisia on selvästi luonnonvaroilla vaurastunutta Kazakstania köyhempi maa. Bishkekissä geokätköilijää tervehtivät neuvostoaikaiset kerrostalot, kaoottinen liikenne, melkein keskustassa sijaitseva suuri hiilivoimala ja ilmassa leijuva poltetun hiilen katku; kaupunki on ensivaikutelmaltaan melko rujo. Kannattaa kuitenkin antaa kaupungille mahdollisuus, rujon kuoren alla on ystävällisiä ihmisiä ja hyvää edullista ruokaa.

Varsinaisia nähtävyyksiä Bishkek ei montaa tarjoa. Yritimme käydä kansallismuseossa (entinen Lenin-museo), mutta siellä oli käynnissä perusteellinen remontti ja iso osa museon seinistä oli revitty auki. Museon takana seisoi jalustalla kaupungin pääaukiolta siirretty Lenin, joka osoitti mistä lähimmän kätkön pitäisi löytyä. Kätköpurkki ei kuitenkaan ollut paikallaan.

Kaupungissa on tällä hetkellä vain pari kätköä etsittävänä. Koko Kirgisiassa kätköjä on vähän päälle 30. Näistä kymmenen on Bishkekin lentokentän vieressä olevassa sotilastukikohdassa. Lentokentällä toimi aiemmin Yhdysvaltain lentotukikohta, jonka kautta lennätettiin sotilaita Afghanistaniin ja sieltä takaisin. Yhdysvaltojen joukot poistuivat Kirgisiasta kesällä 2014. Tukikohdan kätköt ovat sotilaiden piilottamia, eikä niille ole nykyään pääsyä ellet satu palvelemaan Kirgisian armeijassa. Muutkin maan kätköistä ovat lokien perusteella valitettavan huonossa kunnossa. Kannattaa etukäteen lokeista selvittää mitkä kätköt todennäköisimmin ovat löydettävissä.

Bishkekin joukkoliikenne perustuu lähinnä marshutkiin. Busseja ja johdinautojakin on, mutta niiden liikennöinti tuntui hyvin epävarmalta. Taksit ovat edullisia, mutta täälläkin hinta on syytä sopia etukäteen. Hauskana yksityiskohtana moni marshutka-reittitaksi on Euroopasta käytettynä tuotu pakettiauto ja vanhat mainosteippaukset on jätetty auton kylkeen. Katukuvassa näkyikin monta suomalaisen firman teippauksissa ollutta autoa.

Kirgisiassa kannattaa lähteä katsomaan maaseutua. Koko maa on enimmäkseen vuoristoa ja maisemat ovat upeita. Geokätköilijä pääsee liikkumaan kätevimmin vuokra-autolla, mutta marshutkillakin pääsee edullisesti melkein joka paikkaan jos aikaa ja kärsivällisyyttä riittää. Autoiluun tarvitaan suomalaisen ajokortin lisäksi kansainvälinen ajokortti, jonka voi Suomessa hakea Autoliitolta. Tiet ovat paikoin huonossa kunnossa ja liikennekulttuuri kaoottista. Ajaminen ei sovi heikkohermoiselle, mutta paikalliseen ajotapaan sopeutumalla liikenteessä selviytyy. Kaistat ovat joustava käsite ja kaupungissa tööttiä käytetään aktiivisesti esimerkiksi kertomaan, että kuolleessa kulmassa on toinen auto.

Olemme Kirgisiassa juhannusaattona ja juhannuksena pitää tietysti päästä järvimaisemiin. Koko maassa on vain kymmenisen järveä ja suurin osa niistä on pieniä vuoristojärviä. Päätämme suunnata vuokra-autolla Issyk Kul -järvelle maan itäosiin. Issyk Kul on maan suurin järvi ja pituutta sillä on melkein 180 kilometriä. Syvimmillään järven pohja on melkein 700 metrin syvyydessä. Itämeri on syvimmillään 459 metriä syvä.

Naapurimaa Kiina on investoinut Kirgisiaan ja se näkyy osassa tieverkkoa. Paikoin vuoristotiet suomalaisia teitä paremmassa kunnossa ja kiinalainen asfaltti tuntuu virheettömältä suomen karkeisiin teihin verrattuna. Sivuteillä voi olla isojakin kuoppia ja vuokra-autoksi kannattaa valita korotetulla maavaralla varustettu malli tai oikea maastoauto.

Järven pohjoispuolella kulkevaa A363-tietä kunnostetaan. Kirgisialainen teiden rakennustyyli eroaa suomalaisesta. Täällä otetaan 50 kilometrin pätkä ja revitään siltä asfaltti pois, jonka jälkeen aletaan rakentamaan uutta tietä. Rakennustyön aikana liikenne kiemurtelee sorapohjaa pitkin koukaten välillä pienille sivuteille. Meno on pölyistä ja töyssyistä. 50 kilometrin pölyisen tärinän jälkeen suomalaiset tietyöt eivät tunnu enää miltään.

Neuvostoaikaan neuvostoliiton laivasto testasi Issyk Kul -järvellä torpedoja ja alue oli tarkkaan vartioitu. Nykyään järvellä käy paljon turisteja Kazakstanista ja Venäjältä. Järven pohjoispuolella sijaitseva Cholpon Ata muistuttaa välimeren rantakohteita ja siellä on runsas hotelli- ja ravintolatarjonta matkailijoille.

Kätkökartalla Cholpon Atassa näyttää olevan houkuttelevan monta kätköä. Ne ovat paikallisen hostellin omistajan piilottamia, mutta valitettavasti kaikki näyttävät olevan huonossa kunnossa eikä kukaan ole löytänyt niitä vähään aikaan. Yritämme nopeasti etsiä yhtä kätköistä, mutta luovutamme melko nopeasti kun edellisetkään kävijät eivät ole kätköä löytäneet. Paikka on kuitenkin hieno, kätkö esittelee Cholpon Atan pohjoislaidalla olevia muinaisia kalliokaiverruksia ja pieniä kivisiä balbal-ukkoja.

Kazakstan ja Kirgisia

Miksi mennä?

• Upeat vuoristomaisemat ja vaellusmahdollisuudet
• Edullinen hintataso
• Ystävälliset ihmiset

Kätköjä on harvakseltaan, mutta jos ei ole ennätysten perässä, niin molemmat maat tarjoavat mielenkiintoisen ja vähän eksoottisen kätköilykohteen. Molempien maiden kulttuuri on jännittävä yhdistelmä venäläisyyttä ja aasialaisuutta.

Miten sinne pääsee?

Suomesta ei ole suoria lentoja Kazakstaniin tai Kirgisiaan, mutta yhdellä vaihdolla pääsee useampaakin reittiä. Edullisimpia lentoja tarjoavat Ukraine International Airlines (Kiovan kautta), Turkish Airlines (Istanbulin kautta) ja Aeroflot (Moskovan kautta). Almatyyn lentoja löytyy Bishkekiä paremmin ja edullisemmin.

Lentoja kannattaa kokeilla etsiä myös Tukholman kautta. Halvimmillaan yhdensuuntaisen lennon Bishkekistä Tukholmaan voi saada halpalentoyhtiö Pegasuksella noin 80 eurolla.

Jos aikaa riittää, niin Almatyyn pääsee Suomesta junallakin viidessä päivässä. Junaa täytyy vaihtaa Moskovassa, josta Venäjän rautateiden juna numero 7 kulkee Moskovasta Almatyyn joka toinen päivä.

Ulkoministeriön matkustustiedotteet

• Kazakstan
• Kirgisia