Retkivinkki: Seitsemisen kansallispuisto

Seitesemisen kansallispuisto sijaitsee noin 50 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Kansallispuisto on Ikaalisten ja Ylöjärven kuntien alueella. Lähdimme katsomaan millaista geokätköilyä kansallispuisto tarjoaa.

Lähtöpaikaksi valitsimme Koveron perinnetilan, jonne saa helposti auton parkkiin. Parkkipaikalta päätyy heti perinnetilan pihapiiriin ja tuntuu kuin olisi matkustanut sata vuottta ajassa taaksepäin. Vanha kruununmetsätorppa on viehättävä kokonaisuus ja sen rauhallisesta tunnelmasta voisi jäädä nauttimaan pidempäänkin. Nyt on kuitenkin tultu geokätköilemään joten Koverolle ei voi jämähtää koko päiväksi.

Ensimmäinen kätköä ei tarvitse kuitenkaan kaukaa etsiä ja se löytyy melkein heti pihapiiristä lähdettyä. Kätkö kuuluu 11 geokätkön Seitsemisen tutkimuspolku -sarjaan, joka onkin aiheeltaan mielenkiintoinen. Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston UNITE Geokätkö -tutkimusprojektiin kuuluva kätköreitti jossa kerätään tietoa ihmisten metsämieltymyksistä geokätköilyyn perustuvan pelillistämisen kautta. Sarjan kätköjä voi hakea kuten mitä tahansa purkkeja, mutta tutkimuksen tekijät toivovat kätköjen etsijöiden vastaavan lyhyisiin kyselyihin kätköilyn lomassa. Hauska idea! Kätköjä hakiessa pääsee samalla osallistumaan tieteelliseen tutkimukseen.

UNITE Geokätkö -tutkimus kestää vielä tämän vuoden loppuun saakka, joten vielä ehdit osallistua. Sarjaan kuuluu kätköjä myös Kontiolahdella, Ruunaan retkeilyalueella ja Tampereen Hervannassa.

Tutkimuskätköt sijaitsevat 6,3 kilometrin pituisin Torpparintaival-reitin varrella. Seuraamme sitä alkumatkasta, mutta nyt on menohaluja kauemmaskin ja jatkamme matkaa kohti Liesijärveä. Tutkimussarjan kätköt on sijoitettu melko lähekkäin toisiaan ja reitiltä poiketessa seuraava kätkö onkin huomattavasti kauempana. Seitseminen on suosittu retkeilypaikka, mutta kätköjä siellä on yllättävänkin vähän. Ilman tutkimuskätköjöä koko kansallispuistossa olisi alle kymmenen kätköä.

Kätköissä laatu korvaa kuitenkin määrän. Kaikki geokätköt ovat hienoilla paikoilla ja harvemmassa olevia kätköjä hakiessa pääsee välillä uppoutumaan ajatuksiinsa kävelyn lomassa. Seitsemisen maisemat ovat hienoja ja vaihtelevia. Polut kulkevat pääasiassa soisten metsien halki, mutta kulkua rytmittävät välillä vastaan tulevat pienet lammet. Kansallispuistoa halkovat myös kapeat Seitsemisenjoki ja Liesijoki. Puiston itäpäässä sijaitseva Liesijärvi on selvästi suurempi järvi ja sen rannalta löytyy mukava, mutta tuulinen, laavu eväiden syöntiin.

Seitsemisen maisemissa tapahtuu jatkuvasti paikkoja muuttavia rakennustöitä, mutta ne eivät ole ihmisen aikaansaannoksia. Alueella on paljon majavia, jotka talttahampaineen kaatavat puita uusia patoja rakentaessaan. Sanotaan, että majava on ihmisen jälkeen eninten ympäristöään muokkaava eläin ja täällä se on helppo uskoa. Hiljaittain kaadettuja puita näkyy siellä täällä ja vastaan tullut seurue kertoo nähneensä majavan uiskentelemassa joessa.

Liesijärveltä palatessa on pakko mennä katsomaan mikä on kansallispuiston karttaan nähtävyysmerkillä merkitty mylly. Poikkeama kannattaa sillä joen varrelta löytyy viehättävä vanha myllyrakennus, jota pääsee tutkimaan myös sisältä. Erityisen mielenkiintoinen piirre on myllyn ovesta löytyvät vanhat kiehtovat ja kryptiset kaiverrukset.

Tulemme lopulta kiertäneeksi 18 kilometrin Uittajanpolun pienillä poikkeamisilla Liesijärvelle ja vanhalle myllylle. Kävelymatkaa tulee reippaasti yli 20 kilometriä.  Merkittyjä reittejä ei ole montaa, mutta erilaisia yhdyspolkuja hyödyntäen pystyy rakentamaan reittejä oman makunsa mukaan.

Seitseminen oli mukava kokemus. Kovin pitkiin vaelluksiin reittejä ei riitä, mutta päiväksi tai pariksi puistossa riittää hyvin koluttavaa.

Linkkejä

• Seitsemisen geokätköt kartalla (geocaching.com)
• Seitsemisen kansallispuisto (luontoon.fi)
• UNITE Geokätkö -projekti