Kätkötarkastajat kysyvät nykyään aina tarkastuksen yhteydessä lupanumeroa viranomaisten vaatimuksesta. Uusi käytäntö on hämmentänyt monia piilottajia, joten selvitimme mistä oikein on kyse ja miten lupanumeron saa.
Lupien kysely perustuu Ympäristöministeriön päätökseen geokätköjen piilottamisesta (545/2016). Aiemmin kätköjen piilottamisen katsottiin olevan sallittua jokamiehenoikeudella, mutta nyt voimaan tullut uusi laintulkinta edellyttää aina virallisen luvan hakemista. Lupa tulee olla haettuna ennen geokätkön viemistä maastoon. Uuden kätkön tekeminen vaatii siis piilottajalta hieman aiempaa enemmän vaivannäköä.
Luvan hakeminen
Käytännössä lupahakemus laitetaan vireille lähettämällä hakemus oman kunnan maankäytöstä vastaavaan yksikköön. Hakemus tehdään lomakkeella, johon merkitään kätkön tekijän yhteystiedot, kätkön tarkka sijainti tasokoordinaatteina sekä lyhyt kuvaus kätkön toteutustavasta.
Kun myönteinen lupapäätös on saatu, kätkön voi viedä maastoon ja kätkökuvauksen lähettää julkaisujonoon. Kätkökuvauksen yhteyteen tulee tarkastajaviestillä laittaa lupahakemuksen diaarinumero. Kätkötarkastaja varmistaa numeron perusteella, että lupa on myönnetty ja että kätkö vastaa kaikilta osin lupahakemuksen tietoja.
Tavoitimme Ympäristöministeriön ohjeistamispäällikkö Ensio Huhtialan kommentoimaan uutta käytäntöä. Huhtiala valottaa uuden käytännön taustoja:
”Ensinnäkin haluan sanoa, että Ympäristöministeriön hallinnonalalla on yleisesti erittäin myönteinen suhtautuminen koko harrastusta kohtaan. Uuden lakitulkinnan tarkoituksena on saada aiemmin hieman hallitsematon geokätköjen piilottaminen järjestäytyneemmäksi. Tästä on etua kaikille.”
Mitä etua tästä on geokätköilijöille?
”Jatkossa geokätköilijät voivat seurata omien geokätköjensä lupahakemuksien käsittelyprosessia pian avattavassa OmaNormi.fi -palvelussa. Aiemmin geokätköjä koskevissa asioissa on voinut joutua asioimaan useiden eri viranomaisten kanssa. Jatkossa selviää yhdellä lupahakemuksella.”
Kuinka kauan lupahakemuksen käsittely kestää?
”Ei kauaa. Kunnan virkamiehet saavat hakemukseen liittyvät lausunnot yleensä parissa viikossa ja hakemus etenee sen jälkeen ministeriön käsittelyyn. Ympäristöministeriön geokätköilylautakunta kokoontuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina ja kerralla saadaan tehtyä useampi kymmenen päätöstä. Käytännössä luvan saa siis usein jo kuuden kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Jos geokätkö sijaitsee luonnonsuojelualueella, maantien tai rautatien lähellä, asemakaava-alueella tai vesijättömaalla, voi käsittelyssä mennä erillisen lausuntokierroksen takia hieman kauemmin. Kätköluvan hakeminen on melkein yhtä helppoa kuin rakennusluvan.”
Onko muissa maissa vastaavaa järjestelmää?
”Tietääkseni ei. Suomi on tässä aivan kehityksen kärjessä. Meillä on harvaanasuttu maa ja lupakäytännön yksi tavoite on hajauttaa kätköjä maakuntiin. Kaupungeissa kätköjä on jo liikaakin.”
Tuleeko lupahakemuksesta kustannuksia piilottajalle?
”Tällä hetkellä geokätköluvan hakeminen on maksutonta, sillä hanke on rahoitettu Ympäristöministeriön kehittämisvaroista. Työmäärä on kyllä suuri ja meillä on paineita ottaa myöhemmin käyttöön pieni asiakasmaksu.”
Kuinka paljon tämä maksu voisi olla?
”Luvan hakeminen ei jatkossakaan ole kallista. Lupamaksu tulee toteutuessaan olemaan alle sata euroa ja lupa on voimassa kaksi vuotta.”
Melko kallista. Tuntuu hieman epäreilulta, että kustannus tulee kätkön tekijälle.
”Tämä on täysin totta. Suunnittelemme mallia, jossa kustannuksia jaetaan myös kätköjen hakijoille. Geokätköilijöillä on valmiiksi GPS-laitteet mukana, joten kilometripohjainen maksu on erittäin helppo toteuttaa.”
En edes uskalla kysyä tästä enempää.
”Ei se mitään. Kerron silti. Käytännössä geokätköilymaksu perustuu GPS-laitteen reittilokiin. Reittilokit luetaan Viestintäviraston toimipisteessä samalla kun käydään hakemassa laitteeseen uusi vuosimaksutarra.”
Tätä pelkäsinkin. Voiko miittejä järjestää kuten ennenkin vai tarvitaanko niillekin lupa?
”Meillä on perustuslain takaama kokoontumisvapaus ja tämä koskee tietysti geokätköilijöitäkin. Geokätköilijöiden tapahtumat ovat yleisötapahtumia ja niitä saa järjestää vapaasti jättämällä kirjallinen ilmoitus järjestämispaikan poliisille vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista. Yleisötapahtumassa tulee luonnollisesti huolehtia vastuuvakuutuksesta, järjestyksenvalvonnasta ja liikenteenohjauksesta lain ja poliisin edellyttämällä tavalla. Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava siitä, että kokousvälineet ja tilaisuudessa käytetyt rakennelmat poistetaan tilaisuuden päätyttyä ilman aiheetonta viivytystä, jollei paikan omistajan tai haltijan kanssa ole toisin sovittu. Roskaantuneen paikan siivoamisesta säädetään jätelaissa.”
Kiitos Ensio, eiköhän tämä riitä.
”Kiitos teille ja hyvää huhtikuun ensimmäistä päivää!”
Maria
sanoo:Aprillia!
Komiat
sanoo:Pahintaa asiassa on että Sipilän hallitukselta voisi ihan hyvin odottaa tällaista sekoilua!