Punkit

Punkit eli puutiaiset ovat geokätköilijän riesana ilmojen lämmettyä. Punkit liikkuvat huhti-toukokuusta loka-marraskuuhun asti lämpötilasta riippuen. Keväällä punkit lähtevät liikkeelle lämpötilan noustessa yli 5 °C. Punkit viihtyvät varjoisissa paikoissa joissa on paljon kasvillisuutta. Yleensä ne eivät nouse metriä ylemmäs kasvillisuudessa.

Punkkeja voi torjua käyttämällä peittäviä vaatteita. Pitkälahkeisten housujen käyttö kannattaa liikuttaessa alueella jolla punkkeja voi olla. Vaatteisiin tarttuvat punkit on helpompi erottaa vaaleista vaatteista.

Punkkitarkastus päivittäin

Kätköilyretken jälkeen pitäisi pitää punkkitarkistus kaikille, myös koirille. Koko vartalo tulee tarkastaa ja löytyneet punkit pitää poistaa välittömästi. Punkit yrittävät hakeutua paikkoihin joista niitä on hankala löytää, kuten ihon taive- ja karvoitusalueisiin ja lapsilla myös hiuspohjaan. Vasta kiinnittyneen, pienen punkin saa helpoiten irti punkkipihdeillä. Punkki kannattaa yrittää saada kokonaisena ulos, sillä ihoon jäänyt pää voi aiheuttaa tulehduksia. Muista hygienia punkkia poistaessa, ettet altista itseäsi punkin mahdollisesti sisältämille taudinaiheuttajille.

Borrelioosi

Borrelioosi eli Lymen tauti on punkkien levittämä bakteeritauti. Noin joka kolmas punkki kantaa borrelioosi-bakteeria, mutta vain joka 50. purema johtaa tartuntaan. Tartunnan riski kohoaa sitä mukaa mitä kauemmin punkki ehtii olemaan ihossa kiinni. Monille tartunnan saaneille kehittyy puremakohdan ympärille laajeneva punertava alue.

Hakeudu lääkäriin jos epäilet borrelioositartuntaa. Todettua borrelioositartuntaa hoidetaan antibioottikuurilla ja paranemisennuste on hyvä, jos hoitoon on hakeuduttu ajoissa. Hoitamaton borrelioosi voi aiheuttaa aivokalvontulehdusta, ihottumaa, halvaantumista, lihasten heikentymistä ja erilaisia neurologisia oireita.

Puutiaisaivokuume

Puutiaisaivokuume eli Kumlingen-tauti on punkin levittämä virustauti. Puutiaisaivokuume tunnetaan myös lyhenteellä TBE (tick-borne meningoencephalitis). Tauti leviää punkin pureman kautta ja viikon päästä tartunnasta oireina on yleensä kuumeilu ja päänsärky. Myöhemmin tauti voi edetä aivotulehdusvaiheeseen. Vuosittain Suomessa todetaan parikymmentä tartuntaa, joista 1-2% johtaa kuolemaan ja 50% halvauksiin.

Puutiaisaivokuumeeseen on saatavilla rokote, jota kannattaa harkita jos aikoo harrastaa geokätköilyä riskialueilla. Suomessa puutiaisaivokuumetta esiintyy lähinnä Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa, mutta sitä on havaittu myös Merenkurkun rannikolla, Lohjalla ja Kaakkois-Suomessa. Baltian maat ja monet Keski-Euroopan maat ovat riskialuetta.