Erilaista CITOilua

CITOt, eli geokätköilijöiden järjestämät siivoustapahtumat pitävät sisällään yleensä roskien keruuta. Roskien kerääminen maastosta sopiikin hyvin suurelle osallistujajoukolle ja isompikin alue saadaan tehokkaasti siistittyä. CITOn ohjelmana voi kuitenkin olla muutakin kuin roskien keräämistä. Ohjeissa annetaan roskien keruun lisäksi esimerkkiaiheiksi puiden istutus, polkujen rakentaminen ja leviävien haittakasvien poistaminen.

Vantaalla järjestettiin kesällä kaksi CITOa, joiden aiheena oli taimenten lisääntymispaikkojen kunnostus. Vantaa on edelläkävijä kaupunkipurojen kunnostamisessa, sillä kaupungin palkkalistoilla on jo useana kesänä ollut purotalkkareita, jotka keskittyvät Vantaan purojen kunnostamiseen. Virtavesien hoitaminen sopii hyvin geokätköilijöille, joilta löytyy valmiiksi hyvät saappaat ja monilta jopa kahluuhousut.

Vantaan talkoissa vesistöjen varsilta siivottiin pois jättipalsamia, joka oli vallannut suuria alueita purojen rannoilta. Jättipalsami valtaa kasvualueita kotoisilta kasveilta, mutta sen heikot juuret eivät sido maata yhtä hyvin kuin muut kasvit. Jättipalsameita täynnä olevat puron penkat ovat alttiita eroosiolle. Puron pohjalle asetettiin soraa ja kiviä taimenten kutupaikaksi. Reippaan geokätköilijäjoukon avulla perävaunullinen soraa siirtyy vauhdilla ojan pohjalle.

Taimen on jännä kala. Se syntyy usein pieneen puroon keväällä ja lähtee sieltä parin vuoden ikäisenä seikkailemaan jos kotipuron ravintotilanne alkaa käydä heikoksi. Osa kaloista voi jäädä ravinnon riittäessä paikoilleenkin ja viettää samassa purossa koko elämänsä. Vaellukselle lähtenyt taimen päätyy usein suurempaan jokeen tai jopa mereen asti. Isommille vesille lähteneet taimenet kasvavat kotipuroon jääneitä tovereitaan suuremmiksi. Muutaman vuoden kuluttua vaellukselle lähtenyt taimen palaa kotipuroonsa lisääntymään. On epäselvää miten kala löytää vanhan kotipuronsa.

Vaeltavalle kalalle ihmisen rakentamat esteet ovat myrkkyä. Yksi joen alajuoksulla oleva pato voi estää kalojen vaelluksen monille puroille. Patojen yhteyteen on usein tehty kalaportaita, mutta niiden toimivuus vaihtelee. Lisääntymiseen kala tarvitsee sopivaa soraa, jonka suojiin se saa kutunsa laskettua. Purokunnostustalkoissa kaupungin rakentuessa murjoontuneita puroja pyritään ennallistamaan luonnollisemmiksi ja paremmin kaloille sopiviksi.

Miten järjestän erilaisen citon?

Vieraslaji-citon tai vastaavan järjestäminen ei välttämättä ole yhtään sen hankalampaa kuin perinteisen roskien keräämiseen keskittyvän CITOn. Pitää tietysti tietää mitä voi ja kannattaa tehdä missäkin ympäristössä. Myös ajankohdalla on merkitystä, esimerkiksi vieraskasveja on paras kerätä alkukesästä ennen niiden kukintaa.

Helpoimmin pääset liikkeelle etsimällä sopivan yhteistyökumppanin, jolla on valmiiksi tietoa sopivista kohteista. Geokätköilijän harteille jää tällöin lähinnä sopivan porukan kasaaminen, mihin yleensä riittää CITO:n luominen kätköilysivuille. Monilla kunnilla on valmiita ohjeita vieraslajitalkoiden järjestemiseen ja muutenkin kunta on hyvä lähtöpiste sopivan kohteen hakemiselle.

Todennäköisesti kunnan puolelta ollaan heti mukana fiksussa hankkeessa. Osa kunnista tarjoaa suoraan ohjeita talkoiden järjestämiseen ja lupaa toimittaa paikalla jätesäkkejä. Hankalinta voi olla oikean yhteyshenkilön löytäminen, mutta kunnan asiakaspalvelut auttavat jos yhteystietoja ei muuten löydy.

Polkujen rakentamiseen sopivia kohteita voi kysellä Metsähallitukselta, kunnalta tai paikallisilta virkistysalueyhdistyksiltä.

Linkkejä

• Vieraslajit.fi – Vieraslajiportaali
• WWF:n Nuorten vieraslajitalkoo-opas
• Vieraslajitalkoiden järjestäminen Espoossa
• Purokunnostustalkoot Vantaalla
• Metsähallituksen talkoot