Harva power trail on yhtä helposti saavutettavissa kuin Espoo PowerTrail. Tänne on helppo tulla julkisilla, pyörällä tai omalla autolla. Powertrailin ensimmäinen kätkö on vain muutaman sadan metrin päässä Espoon keskuksen juna-asemalta, johon pääsee helposti lähijunilla. Myös paluu reitin lopusta aloituspisteelle onnistuu kätevästi bussilla.

Espoon PowerTrail kulkee Espoon Keskuksesta Pirttimäkeen, jossa sijaitsee Helsingin kaupungin omistama ulkoilualue. Kätkösarja on geokätköilijä marsusramin käsialaa. Sarjaan kuului alunperin 50 geokätköä, mutta muutama on jo päätynyt arkistoon olosuhteiden muututtua. Reitin lähellä on kuitenkin lukuisia sarjaan kuulumattomia kätköjä, joita voi samalla etsiä tekemällä pieniä koukkauksia reitiltä. Etsittävää siis riittää vähintään reippaan päiväretken ajaksi. Pirttimäestä ulkoilua voi jatkaa Nuuksion suuntaan. Aiemmin EPT yhdistyi Pirttimäessä pitkään Nuuksio Power Trailiin, mutta se on jo päätynyt arkistoon.

Pituutta Espoon PowerTrailin reitillä on aika tarkalleen kymmenen kilometriä. Reitti kulkee hyväkuntoisia ulkoiluteitä pitkin. Eteläpäässä maisema on paikoin kaupunkimaista tai puistoa, mutta Kehä III:n jälkeen ympäristö muuttuu metsäisemmäksi. Metsässäkin reitti kulkee leveää hiekkatietä pitkin, joten liikkuminen täällä onnistuu vaikka lastenvaunujen kanssa. Reitti sopii erinomaisesti myös pyörällä kierrettäväksi eikä missään kohti ole tarvetta maastopyörälle tai taluttamiselle.

Sarjan geokätköt ovat toteutukseltaan mukavan vaihtelevia, mutta kuitenkin helposti löydettäviä, joten matka etenee mukavasti. Kaikki geokätköt sijaitsevat kävelyteiden tuntumassa, eikä isoja poikkeamia tarvitse tehdä, ellei harhaudu hakemaan reittiin kuulumattomia kätköjä. Kätkösarja on tehty jo 2014, joten kätköille on ehtinyt syntyä pienet polut, eikä aina tarvitse edes katsoa gepsiä tietääkseen missä kätkö on.

Jos reitin kulkee numerojärjestyksessä, löytyy reitin päätteeksi Pirttimäestä mukava Kahvila Ukén, jossa saa tankattua evästä ennen paluumatkaa. Kahvilan pizzoista kuulee paljon kehuja. Kesän kätköretkien kannalta kahvila on harmillisesti kiinni yrittäjän lomaillessa elokuun kahtena ensimmäisenä viikkona.

Jos edestakasin kävely ei houkuta, niin trailin alku- ja loppupisteen välin pääsee kulkemaan Espoon busseilla 246 ja 246K. Pohjoispäässä oikea pysäkki on Pirttimäki ja Espoon keskuksessa bussit lähtevät rautatieaseman eteläpuolelta. Bussit kulkevat päiväsaikaan kerran tunnissa. Reitti on mahdollista tehdä myös pienemmissä osissa hyödyntäen silti bussikyytejä. Esimerkiksi Oittaan kohdalta pääseee hyvin kulkemaan reitiltä bussipysäkille ja toisin päin.

Jos tulet kauempaa teltan, asuntoauton tai -vaunun kanssa, niin Oittaa Camping -leirintäalue tarjoaa majapaikan aivan power trailin vierestä.

Power trailin geokätköt kartalla (Geocaching.com)
Reitin ensimmäinen geokätkö EPT #1 Lakela (Geocaching.com)

Lähdimme Islantiin katsomaan millaisia geokätköilyseikkailuja tämä jään ja tulen maa tarjoaa.

Islanti on viime vuosina noussut huippusuosituksi matkakohteeksi, eikä ihme. Maa tarjoaa huimia maisemia, kiehtovia geologisia kohteita ja matkustamisen helppoutta. Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta katsoen Islanti ei edes ole kovin kaukana, joten moni löytää tänne. Suosion kääntöpuolena paikoin turisteja alkaa olla jo vähän liikaakin ja Islannissa on jouduttu säätämään uusia lakeja ympäristön suojelemiseksi turistimassoilta.

Onneksi Islannissa on niin paljon mielenkiintoisia kohteita, että pahimmilta turistimassoilta pääsee halutessaan karkuun välttelemällä niitä kaikkein suosituimpia paikkoja.

Ennen Islantiin lähtöä kannattaa vähän suunnitella ja miettiä mitä kohteita haluaa nähdä. Vaihtoehtoina on ottaa majoitus jostain tietystä paikasta ja tehdä sieltä retkiä ympäristöön tai kiertää koko saaren ympäri vaihdellen majapaikkaa. Saarta kiertävän Ykköstien varrelle osuu paljon huikeita nähtävyyksiä ja kiertämiseen kannattaa varata vähintään viikko. Yhdessä paikassa majoittuessa edes takaisin liikkumista tulee enemmän, mutta toisaalta oman majapaikan alueen oppii tuntemaan paremmin, eikä matkan etenemisen suhteen ole samanlaista painetta kuin koko saaren kierroksella. Me majoituimme tällä kertaa Reykjavikin lähelle ja teimme sieltä retkiä lähiseudun nähtävyyksille ja geokätköille.

Reykjavik ja Reykjanesin niemi

Reykjavik on kiva kaupunki ja se tarjoaa geokätköilijälle paljon etsittävää. Geokätköjä on melko laajalla alueella joten kannattaa varautua kävelemään paljon tai ottaa alle fillari. Pyöriä saa useista pyörävuokraamoista, mutta tarjolla on myös käteviä kaupunkipyöriä (WOWcitybike). Varsinaisia nähtävyyksiä Reykjavikissä on suhteellisen vähän, mutta saaren parhaat museot löytyvät pääkaupungista. Geokätköt johdattavat hyvin Reykjavikin kiinnostavimmille paikoille.

Reykjanes on niemi Reykjavikin kaupungin eteläpuolella. Useimmat matkailijat saapuvat maahan Reykjanesin kautta, sillä Keflavikin lentokenttä sijaitsee siellä. Paikkaan kannattaa tulla kuitenkin tutustumaan tarkemmin, sillä sieltä löytyy paljon nähtävää. Reykjanesissa on mm. The Blue Lagoon -kylpylä, jossa pääsee lillumaan geotermisesti lämmitetyssä mineraalivedessä.

Reykjanesin niemi on myös nimitetty UNESCOn Geopark -ohjelmaan lukuisten geologisten nähtävyyksien takia. Niemi on syntynyt aikoinaan tulivuorten purkauksissa ja iso osa siitä on karua laavakenttää. Kätköjä seuraamalla löytää hyvin myös Geoparkin kiinnostavimmille kohteille.

The Golden Circle

Gullfoss

Jos olet ensimmäistä kertaa Islannissa, on klassinen matkailureitti The Golden Circle (kultainen kierros) hyvä aloituskohde. Kierros vie Reykjavikistä Þingvellirin kansallispuistoon, geysireille ja Gullfossin suurelle vesiputoukselle. Reykjavikistä käsin reitin kiertää hyvin päivän aikana ja aikaa jää hyvin paikkoihin tutustumiseen sekä tietysti geokätköjen etsimiseen.

Þingvellirissä pääsee näkemään selvästi kohdan, jossa Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaatat erkanevat toisistaan. Paikalla on myös historiallista merkitystä, sillä Islannin parlamentti (allting) kokoontui aiemmin täällä. Paikka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Geysirit sijaitsevat Haukadalurin laaksossa. Kauempaa paikka näyttää kahvilalta ja höyryävältä kentältä, mutta kun jäät seurailemaan niin näet Strokkur-geysirin syöksevän kuumaa vettä jopa 20 metrin korkeuteen. Strokkur purkautuu turistien iloksi säännöllisesti 4-8 minuutin välein. Paikalla on muitakin geysirejä, jotka höyryävät ja haisevat, mutta purkautuvat vain todella harvoin.

Gullfoss on Euroopan suurimpia vesiputouksia ja kaiken kaikkiaan vaikuttava näky. Valtavat vesimassat syöksyvät parin vinon “portaan” kautta rotkoon jyrinän säestämänä. Kuten muutkin Kultaisen kierroksen kohteet, on tämäkin melkoinen turistirysä. Innoikkaimmat jonottavat sadetakit päällä päästäkseen kastumaan vesiputouksen vieressä.

The Golden Circlen kiertäminen onnistuu ilman autoakin, sillä useat matkatoimistot ja bussifirmat järjestävät päivittäin retkiä kierrokselle. Myös pyöräilijöitä näkyy teillä.

Etelärannikko ja Jökulsárlónin jäävuoret

Islannin etelärannikkoa kannatta tutkia The Golden Circleä kauemmaskin, jos vain aikaa riittää. Maisemat näyttävät alkuun tylsiltä peltomaisemilta, mutta kun matkaa jatkaa riittävän pitkälle alkaa kaikkea mielenkiintoista löytymään. Ensimmäisenä vastaan tulee komea Seljalandsfoss-vesiputous, jossa vesi putoaa suoraan alas 60 metriseltä kallion reunalta. Vesiputouksesta tekee erityisen mielenkiintoisen mahdollisuus kävellä sen takaa. Sadetakki kannattaa ottaa mukaan, jos pieni kastuminen haittaa. Paikalla on tietysti kasa geokätköjä etsittäväksi ja eri tyyppejäkin löytyy tripletin verran (tradi, earthcache, virtuaali). Seljalandsfossin lähellä liikuttaessa kannattaa harkita retkeä Vestmannasaarille, jonne pääsee lautalla Seljalandsfossin läheltä. Vestmannasaaret tunnetaan jylhistä maisemista ja lunniyhdyskunnistaan.

Seuraava isompi nähtävyys Seljalandsfossista itään on Eyjafjallajökul-tulivuori, joka pysäytti Euroopan lentoliikenteen jokunen vuosi sitten. Tulivuori (tai sen päällä oleva jäätikkö) näkyy kirkkaalla kelillä ykköstielle ja sen kohdalla on pieni vierailukeskus.

Eteenpäin jatkettaessa vastaan tulee Skogarin kylä, jossa sijaitsee Skogafossin komea vesiputous sekä pari pienempää vesiputousta. Täältä lähtee myös suosittu Fimmvörðuhálsin vaellusreitti. Reitillä on pituutta 25 kilometriä ja sen varrelle osuu useampikin geokätkö. Reitin päätepiste on Þórsmörkin laaksossa, josta on mahdollisuus ottaa bussikyyti Reykjavikin suuntaan. Reitti on tietysti mahdollista kävellä myös toiseen suuntaan. Þórsmörkiin ei tavallisella autolla ole asiaa, sillä reitillä on vaativa joen ylitys. Þórsmörkiin liikennöivät bussit ovat erikoisrakenteisia maastobusseja suurine renkaineen.

Reynisfjara

Suosittelemme jatkamaan etelärannikkoa ainakin Vikiin asti, ellet ole menossa koko saaren ympäri tai Jökulsárlóniin. Vikin kohdalta löytyy hieno Reynisfjaran ranta, jossa hiekka on pikimustaa ja taustana komea kivipilareista muodostuva basalttikallio.

Rannikolla on useita paikkoja, joissa on mahdollisuus mennä katsomaan sulavaa jäätikköä lähempää. Paikoissa on yleensä opasfirmoja, jotka järjestävät vaelluksia jopa jäätikön päälle.

Yksi Islannin “pakollisista” kohteista on Jökulsárlónin laguuni saaren kaakkoisrannalla. Laguuni on syntynyt sulavan jäätikön ja meren väliin ja siellä kelluu satoja jäävuoria jotka hiljalleen sulavat ennen lipumistaan merelle. Varsinkin aurinkoisella kelillä näky on todella komea. Osa jäävuorista on sinertäviä ja osassa on laavakiven värjäämiä mustia kohtia. Hyvällä tuurilla jäävuorten välissä voi nähdä hylkeitä! Jökulsárlóniin on Reykjavikistä melkein neljän tunnin ajomatka, joten päiväretkenä se on vähän pitkä, mutta mahdollinen. Kannattaa harkita yöpymistä jossakin matkan varrella.

Earthcache-paratiisi

Jökulsárlón

Islannissa on nyt melkein 750 geokätköä ja niistä melkein sata on earthcacheja. Se on hurja määrä! Koko maan geokätköistä siis joka viides on earthcache. Islannissa jos jossakin onkin kohteita earthcacheille. Koko saari on täynnä erilaista geologista toimintaa tai sen jälkiä. On tulivuoria, kuumia lähteitä, geysirejä, laavakiviä ja vaikka mitä. Earthcachet tarjoavatkin opettavaisen tutustumistavan saaren geologiaan.

Urbaani geokätkö Reykjavikissä

Earthcachet vaativat kuitenkin enemmän valmistautumista ja opiskelua, joten siihen kannattaa varata aikaa ja suunnitella haettavia geokätköjä etukäteen. Pieneltä gepsin tai puhelimen ruudulta voi pidemmän päälle olla tylsä opiskella asioita ja yrittää selvittää mitä kohteessa pitäisi tarkkailla.

Vaikka earthcachet ovat Islannissa suosittuja, niin täälläkin kaikkein suosituin kätkötyyppi ovat tavalliset peruskätköt. Kätköjä on piilotettu lähinnä kaupunkeihin ja nähtävyyksien lähelle, joten kätköjen etsinnän lomassa näkee hyvin paikkoja. Pääsääntöisesti islantilaiset geokätköt ovat helposti etsittäviä.

Turistien määrä vaikeuttaa geokätköjen etsimistä kaikkein suosituimmissa kohteissa, mutta yleensä geokätköt on piilotettu vähän sivummalle. Toisaalta geokätköt opastavat kohteille, joihin harvempi turisti eksyy.

Islanti tarjoaa hyviä geokätköä seikkailullisemmillekin geokätköilijöille. Helposti saavutettavien kätköjen lisäksi maasta löytyy useita vaativienkin patikkamatkojen päästä löytyviä purkkeja. Vaellukset kannattaa suunnitella hyvin ja varmistua, ettei reitti ylitä omien taitojen tai varusteiden asettamia rajoja.

Vaativammista geokätköistä voi mainita esimerkiksi BREIDAMERKURJÖKULL-kätkön, joka julkaistiin jo vuonna 2013. FTF on edelleen hakematta vaikka kyse on sinänsä yksinkertaisesta tradikätköstä. Purkki on piilotettu kalliolle, joka keskellä Vatnajökulin jäätikköä. Paikalla sijaitsee pieni jäätikkötutkijoiden maja ja sinne on matkaa 18 kilometriä. Omin päin jäätikölle ei ole asiaa, ellei todella tiedä mitä tekee, joten peruskätköilijän kannattaa lähteä kätkölle oppaan kanssa.

Liikkuminen Islannissa

Islantiin kannattaa vuokrata auto. Päätiet ovat hyvässä kunnossa ja ajaminen on helppoa. Autolla pääsee liikkumaan helposti kätköpaikoille ja nähtävyyksille oman aikataulun mukaan.

Jos budjetti kestää, kannattaa harkita maastoauton vuokraamista. Maastossa Islannissa ei saa ajaa, mutta monet kiehtoville kätköpaikoille johtavat tiet ovat oikeasti aika huonossa kunnossa eikä suurempi maavara ole pahitteeksi. Maasturilla pääsee myös saaren keskiosan F-teille, joille tavallisilla autoilla ei ole asiaa. Huomioi, että osalla teistä on joenylityksiä ja muita hankalampia kohtia. Erämaapätkillä suositus on, että maastoautot liikkuisivat pareittain, jotta toinen voi avustaa tarvittaessa kiinnijäänyttä autoa.

Jos auton vuokraaminen ei ole vaihtoehto, niin Islantiin voi mainiosti tutustua julkisenkin liikenteen avulla. Ihan kaikkiin paikkoihin ei helposti pääse, mutta pienellä vaivalla useimmat kiinnostavat kohteet ovat saavutettavissa. Paikallisbussit liikennöivät lähinnä kaupunkien ja kylien välillä saaren kiertävää valtatie ykköstä pitkin. Näiden lisäksi on kalliimpia maastokelpoisia busseja, jotka liikennöivät vaelluskohteille sekä saaren keskiosan huonoille teille.

Missä majoittua

Islannin suosio näkyy toisaalta majoitustarjonnassa, mutta myös hinnoissa. Kaikki hotellit ovat aika kalliita, eikä hinta aina tunnu olevan linjassa laadun kanssa. Varsinkin Reykjavikissa hotellien hinnat tuntuvat olevan reilusti yli sadan euron kesäsesongin aikaan. Jos tarkoituksena on kierrellä autolla ympäriinsä, ei ole mitään järkeä majoittua Reykjavikiin. Muista kaupungeista majoituksen voi löytää selvästi edullisemmin ja paikka voi olla jopa parempi lähtöpiste omille retkille. Vuokra-asuntoja on paljon tarjolla AirBnb:n ja muiden palveluiden kautta. AirBnb:n kautta löytää melko edullisesti mm. islantilaisten mökkejä.

Islannissa vuokrataan paljon erilaisia matkailu- ja retkeilyautoja. Matkailuautossa saat samassa paketissa majoittumisen ja liikkumisen. Varsinkin kevyet pieneen pakettiautoon rakennetut retkeilyautot tuntuvat olevan hyvin suosittuja ja niitä näkee melkein jonossa kiertämässä saarta. Islanti kielsi aiemmin teiden varsilla leiriytymisen roskaantumisen takia, joten autoilla on käytettävä virallisia (ja maksullisia) leirintäalueita. Niissä on rahan vastineeksi yleensä hyvät suihkutilat yms. mukavuudet.

Älä ole hölmö turisti

Seltunin kuumat lähteet

Kun Islannissa näkee kyltin hengenvaarasta, se kannattaa ottaa tosissaan. Saaren tuliperäisyys ja ankarat sääolot synnyttävät vaaranpaikkoja, joihin kaikki ulkomaalaiset eivät ole tottuneet. Kun turisteja on paljon, niin mukaan mahtuu valitettavasti kaikenlaista sakkia. Tuntuu ettei kaikille riitä mikään varoituskyltti vaan kaikki vähänkin vaaralliset paikat pitäisi aidata.

Vähän väliä joku onneton turisti menettää henkensä suosituissa vierailupaikoissa. Lehdistä saa lukea kuinka esimerkiksi jäätiköltä on pelastettu sinne vuokra-autolla lähtenyt perhe. Etelärannikolla suljettiin vastikään rantapätkä, jossa useampi turisti oli joutunut vaaraan yllättävien aaltojen takia. Samanlainen vaara on suositulla Reynisfjaran rannalla, jossa on myös hukkunut turisteja. Reynisfjara on ainakin vielä toistaiseksi vapaasti vierailtavissa.

Liikenteessä kannattaa huomioida muiden turistien erikoiset edesottamukset. Tuntuu siltä, että osa turisteista on tuonut mukanaan palan kotimaansa ajokulttuuria. Osa tekee hulluja ohituksia, eikä nopeusrajoitusten mukainen nopeus tahdo aukeilla paikoilla riittää kun ei poliisejakaan paljoa näy. Reissumme aikana näemme mm. Intian suunnalta tulleen perheen, joka ihmettelee järkyttyneenä miten pieni vuokra-auto päätyi mutkassa kymmeniä metrejä lammaslaitumen puolelle. Autoilla yritetään myös ajaa liian vaikeisiin paikkoihin ja jäädään jumiin huomattaessa, että vuokrattu Dacia Duster ei selvinnytkään joen ylityksestä.

Reykjanesin niemellä näemme amerikkalaisia turisteja joiden on aivan pakko kiivetä aidan yli korkealle kalliokielekkeelle, joka roikkuu meren päällä. Paikka on varmasti hieno, mutta touhu näyttää vähän pahalta kun kätkökuvauksesta selviää, että kieleke on suljettu suuren halkeaman takia.

Miksi mennä

  • Paljon helposti saavutettavia geokätköjä kivoissa paikoissa
  • Earthcache-fanaatikon unelmakohde
  • Henkeäsalpaavia maisemia ja karun kaunista luontoa
  • Hyviä vaellusreittejä
  • Tulivuoret, kuumat lähteet, geysirit ja jäätiköt
  • Helppo ja turvallinen matkakohde

Miten sinne pääsee?

Islantiin pääsee helposti lentäen. Finnair ja Icelandair tarjoavat useita päivittäisiä vuoroja Helsinki-Vantaalta Keflavikin lentokentälle. Edestakaiset lennot maksavat yleensä noin 200 euroa. Lennot laskeutuvat Keflavikin lentokentälle Reykjanesin niemimaalle. Keflavikin lentokentältä on noin 40 minuutin ajomatka Reykjavikin keskustaan.

Islantiin on mahdollista lähteä myös oman auton kanssa, jos aikaa on enemmän. Smyril Line -laivayhtiö liikennöi Islantiin Tanskan Hirtshalsista. Laiva pysähtyy matkalla Färsaarilla, joka on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Lue aiempi juttumme Färsaarista. Ihan halpaa lystiä laivamatka ei ole, sesonkiaikaan auto ja hytti kahdelle hengelle maksaa melkein tuhat euroa. Laivamatka kannattaa, jos haluaa vierailla samalla Färsaarilla tai haluaa ehdottomasti Islantiin omalla autolla.

Linkkejä

Etsi piilottamamme travel bug Haapajärven keskustasta megaviikonlopun aikana!

Yleensä piilotetaan geokätköjä, mutta nyt piilotimme Travel Bugin. Tämä ei kuitenkaan ole ihan tavallinen matkalainen, sillä tarjoamme sen seurantakoodilla 15 % alennuksen vähintään 50 euron tilauksesta verkkokaupassamme. Nyt onkin loistava mahdollisuus hankkia kätköilytarvikkeita normaaliakin edullisemmin. Valikoimistamme löydät mm. Garminin GPS-laitteet, Fenix-lamput ja aidot Shop Geocaching -tuotteet. Alennuksen saat syöttämällä bugin seurantakoodin alennuskoodina tilauksen yhteydessä. Tarjous on voimassa heinäkuun loppuun saakka.

No mistäs sen alennuskoodi-bugin sitten löytää? Tässä vaiheessa annamme vinkiksi vain, että travel bug on piilotettu Haapajärven keskustaan. Paikka on sellainen, että nähdessäsi kyllä ymmärrät, että tuolla sen täytyy olla. Jätäthän Travel Bugin paikoilleen muidenkin löydettäväksi!

© OpenStreetMap contributors

Oletko lähdössä geokätköilemään Haapajärven megaan ensi viikonloppuna? Älä missaa näitä Pohjois-Pohjanmaan suosikkigeokätköjä!

Geokätköjä alkaa olla niin paljon, että kätköretkeä suunnitellessa joutuu aina tekemään valintoja. Listasimme Pohjois-Pohjanmaan kymmenen suosituinta geokätköä suunnittelun tueksi. Megaan mennessä tai sieltä palatessa kannatta näistä poimia ainakin ne, jotka osuvat oman reittisi varrelle.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC7005W Alarannan arvoitus – the mystery of AlarantaTeam_WildwaterMysteeri PM12690,7Reisjärvi
2.GC70NC2 Cache grabbergeobartoTradi PM3786,0Oulainen
3.GC5CX8G Alavieska Space CenterKupla73Mysteeri8685,2Alavieska
4.GC69P9P KuningaskettuKupla73Mysteeri6182,4Ylivieska
5.GC6P7BG Puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa kuuPjaPMulti3678,3Oulu
6.GC7K2VG KellonsoittajaTeam_WildwaterGeolodju PM3473,9Haapajärvi
7.GC522AN Nostetta nuorillesuo kuokka ja potalmuTradi PM21173,5Ylivieska
8.GC67HTT We Wish You a Merry Christmas!mikkomiesMysteeri33268,2Kalajoki
9.GC5VDWW Carmen -OnnenkultaTeam_WildwaterTradi11966,5Haapajärvi
10.GC683MW Odd Palindromic PrimePjaPMysteeri PM3065,2Oulu

 

Miten listan geokätköt valittiin?

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä on erityisestä pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva, usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen vääristyy suosikkipisteiden prosenttiosuus helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita geokätköjä. Parhaillaan hyllyllä olevat kätköt jäivät pois. Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Listan ulkopuolelle jää lukemattomia, uskomattoman hienoja geokätköjä.

2019 megauutisia

Oulun Nallikari

Kerroimme aiemmin, että vuodelle 2019 on suunnitteilla jopa kolme kotimaista geokätköilyn megatapahtumaa. Nyt tapahtumista alkaa tihkua lisätietoja.

GC7KTYN Tar ‘n’ Tech – Oulu 2019 25.5.2019

Oulun tapahtuman ajankohta on hieman aikaistunut aiemmin ilmoitetusta. Megatapahtuma järjestetään Nallikarin hienolla ranta-alueella jo 25.5.2019. Ranta-alueen välittömästä läheisyydestä löytyy leirintäalue, vuokramökkejä ja kylpylähotelli, joten ainakin nopeimmille majoitus löytyy läheltä.

Tar ‘n’ Techin kätkösivu on jo julkaistu, mutta kartoilla tapahtuma näkyy vielä tavallisena tapahtumana kunnes se on kerännyt megatapahtumaan tarvittavat 500 ilmoittautumista. Kannattaakin heti käydä kirjaamassa oma ilmoittautuminen, jos Oulun reissu on suunnitelmissa.

Nallikarin geokätköt kartalla (Geocaching.com)

GC7KZKJ Mastojen Loisteessa, Lahti 28.9.2019

Myös Lahden megatapahtuman nimi ja pitopaikka on selvinnyt. Mastojen Loisteessa -megatapahtuma järjestetään Lahden Askotalolla 28.9.2019. Vanha teollisuusrakennus kätkee sisäänsä yli 2000 hengen tapahtumiin sopivan Askotalon torin.

Askotalo sijaitsee kätevästi alle kilometrin päässä Lahden rautatieasemasta, joten tapahtumapaikka on helposti saavutettavissa ilman autoakin. Autolla saapuvillekin on toki hyvin pysäköintitilaa. Sisätiloissa järjestettävää megatapahtumaa ei rajukaan syyskeli häiritse, vaikka geokätköilijät tunnetusti eivät huonoja kelejä säiky.

Lahden megatapahtuman kätkösivua ei ole vielä julkaistu.

Lahden geokätköt kartalla (Geocaching.com)

Muut megatapahtumat

Kiilopäälle 15.6.2019 suunnitellusta megatapahtumasta ei ole vielä kuulunut tarkempia tietoja, joten sen osalta jäämme vielä odottamaan lisätietoja. Seuraavan kesän retkiä suunnitellessa kannattaa huomioida myös Norjan Harstadissa 8.6.2019 järjestettävä Vikingevent 2019. Harstadin ympäristöstä löytyy upeita maisemia ja paikalle autoilee Suomestakin helposti Ruotsin Lapin läpi.

Ensi vuoden megoja odotellessa kannattaa pitää mielessä tämän vuoden megatapahtuma Pull Together, joka järjestetään Haapajärvellä 7.7.2018.

Geocaching HQ:n kesäkampanja alkaa keskiviikkona ja ahkerille etsijöille on tarjolla jopa 13 souvenir-kuvaa profiiliin!

Tuttuun tapaan kesällä on mahdollisuus hankkia geokätköilyprofiiliinsa aimo kasa uusia souvenir-kuvia geokätköjä etsimällä. Tällä kertaa aiheena on Hidden Creatures, eli piilotetut otukset. Otukset ovat tarinoista ja taruista tuttuja myyttisiä hahmoja. Sen kummempaa tarinaa matkamuistokuvien ympärille ei ainakaan vielä ole julkaistu, mutta Geocaching HQ:n blogi tulee käsittelemään hahmoja tarkemmin kampanjan aikana.

Hahmot saa kerättyä yksinkertaisesti löytämällä kätköjä tai osallistumalla miitteihin 27.6. – 25.7. välisenä aikana. Jokaisesta löydöstä ja osallistumisesta saa yhden pisteen ja souvenireja jaetaan seuraavan taulukon mukaan:

SouvenirPisteet
Isojalka (Bigfoot)1
Keiju (Fairy)3
Yksisarvinen (Unicorn)5
Merihirviö (Kraken)7
Hippokamppi (Hippocamp)9
Merenneito (Mermaid)11
Sfinksi (Sphinx)15
Aarnikotka (Gryphon)20
Feenikslintu (Phoenix)25
Peikko (Troll)30
Lumimies (Yeti)35
Lohikäärme (Dragon)50
Akupāra (World Turtle)100

Viidellätoista löydöllä saa kerättyä jo yli puolet tarjolla olevista souvenireista, mutta vaikeusaste nousee ja Akupāra-kilpikonnan saaminen vaatiikin jo sata löytöä. Pisteet lasketaan kumulatiivisesti, eli sadalla löydöllä saa kerättyä kaikki souvenirit. Souvenirit ilmestyvät automaattisesti kätköilyprofiilin kun tarvittava määrä pisteitä on kerätty.

Keräämäsi otukset saat tarkastettua kampanjasivulta, kätköilyprofiilistasi tai Geocaching HQ:n virallisesta mobiilisovelluksesta.

 

Grönlanti on vähän eksoottisempi matkakohde, eikä sinne moni geokätköilijäkään eksy. Kävimme katsomassa millaisia elämyksiä maailman suurin saari tarjoaa.

Tanskalle kuuluva itsehallintoalue Grönlanti on maailman harvimmin asuttuja paikkoja. Suurin osa saaresta on asumatonta jäätikköä ja harva asutus on keskittynyt rannikoille. Koko Grönlannissa asuu vain 56 500 ihmistä. Saaren keskiosassa on keskimäärin 1,5 kilometrin paksuinen jäätikkö, jolle ei ole asiaa ilman kunnollista osaamista jäätiköllä liikkumiseen. Matkailuyritykset järjestevät retkiä jäätikölle moottorikelkoilla tai koiravaljakoilla.

Grönlannin alkuperäisväestöä ovat inuiitit, joka on yksi eskimokansoista. Grönlantilaiset puhuvat grönlantia ja tanskaa. Moni osaa myös englantia, varsinkin palveluammateissa. Grönlannin kielessä jotkin sanat taipuvat hauskasti monikossa samalla tavalla kuin suomessa ja esimerkiksi paikallisessa kaupassa tulee vilkaistua kaksi kertaa kun salaattihyllyn päällä lukee “Salaatit” ja viinihyllyssä “Viinit”.

Grönlannin geokätköt

Ammuslaatikko kestää Grönlannin olosuhteissa

Kun väkeä on vähän, niin ei geokätköjäkään paljoa ole. Tällä hetkellä koko Grönlannissa on vain reilut sata geokätköä, mikä on kokoon nähden todella vähän. Geokätköt ovat kuitenkin pääasiassa siellä missä ihmisetkin, eli suurimpien asumiskeskittymien yhteydessä riittää etsittävää. Kätkötoteutuksien osalta harvat kätköt eivät mitään kovin erikoista tarjoile, mutta paikat sitävastoin ovat lähes poikkeuksetta hienoja. Henkeäsalpaavia maisemia ihastellessa kätkötilastot unohtuvat ja jokaisen kätkön tuomasta seikkailusta nauttii täysillä.

Grönlannissa on paikoin lunta vielä pitkälle kesäkuuhun asti. Valitettavasti kaikkien geokätköjen kohdalla ei ole huomioitu talvilöydettävyyttä, eli kannattaa varautua siihen, että lumiseen aikaan kaikki geokätköt eivät ole etsittävissä – ainakaan ilman lumitöitä.

Nuuk

Nuukin katedraali

Nuuk on Grönlannin pääkaupunki ja samalla suurin kaupunki 17 000 asukkaallaan. Nuukista löytyy paljon sellaista mitä muualla Grönlannissa ei ole, kuten bussilinjoja ja ostoskeskus. Myös kahviloita ja ravintoloita on tarjolla muita paikkoja paremmin.

Seinämaalaus Nuukissa

Korkeat vuoret ja kimalteleva meri antavat Nuukille upean taustan, mutta erityisen kaunis kaupunki se ei ole. Keskustaa hallitsevat Tanskan 60-luvulla rakentamat betonin harmaat kerrostalot (blokit), jotka alkavat olla pahasti rapistuneita. Tanska sai 1953 kauniin ajatuksen modernisoida ja urbanisoida Grönlantia siirtämällä paikallisväestöä rannikkokylistä kaupunkeihin työskentelemään kalateollisuudessa. Siirretyn väestön asuttamiseksi rakennettiin aikanaan moderneja, Grönlannin mittakaavassa hyvin suuria kerrostaloja. Kalateollisuuden työpaikkojen määrä on kuitenkin sittemmin romahtanut ja moni kaupunkiin muuttanut on jäänyt työttömäksi. Huonosti ylläpidetyt talot ovat pääseet vuosien varrella huonoon kuntoon. Muutaman talon seinää piristävät hienot muraalit, joista onkin tullut pieniä nähtävyyksiä. Kerrostaloista suurin, Blok P purettiin vuonna 2012 ja sen paikalla on nyt tyhjä tontti.

Nuukin uudempikin rakennuskanta on jostain syystä hyvin harmaata. Väriä ja Nuukin kauneimpia taloja löydät suuntaamalla Kolonihavnin kaupunginosaan. Kolonihavn on vanhinta Nuukia ja täältä kaupunki aikoinaan sai alkunsa. Kaupunginosasta löytyy pieni satama, kirkko ja kymmeniä värikkäitä puutaloja. Satamassa on Grönlannin kansallismuseo, joka on vierailun arvoinen kohde.

Nuukin kiertää helposti kävellenkin päivän aikana, mutta bussiyhtiö Nuup Bussiin keltaiset bussit ottavat kyytiin jos voimat eivät riitä tai sää ei suosi. Kerran tunnissa kulkevalla bussilla numero viisi pääsee myös lentokentälle, mutta matkassa menee hetki bussin kiertäessä melkein kaikki Nuukin kaupunginosat. Takseja on tarjolla joka puolella.

Nuukin mielenkiintoisinta kätkötarjontaa on pienellä saarella sijaitseva geokätkö. Saarelle pääsee ainoastaan laskuveden aikaan ja silloinkin joutuu kahlaamaan paksun merileväkerroksen läpi. Kirkkaalla kelillä saaresta avautuu hieno näkymät Nuukin vuonoon ja Sermitsiaq-vuorelle. Hyvällä tuurilla voit nähdä vuonossa uiskentelevan valaan tai jäävuoren.

Vähän rankempaa kävelyretkeä kaipaavan kannattaa suunnata Nuukin lähivuorilla oleville geokätköille. Kiipeämisen pääsee aloittamaan esimerkiksi Qinngorputin kaupunginosasta tai lentokentän läheltä.

Ilulissat

Jäävuoria Disko-lahdella

Ilulissatissa sijaitsee kenties koko Grönlannin tunnetuin nähtävyys, Ilulissatin jäävuono. Vuonossa jäätikkö valuu meren päälle 50 metrin päivävauhdilla ja jäätiköstä lohkeilee jäävuorien loputon virta kohti Disko-lahtea. Jäävuoret lipuvat hiljalleen vuonoa pitkin merelle Ilulissatin kaupungin ohi. Matkalla jäävuoret törmäilevät, lohkeilevat ja kääntyvät ympäri. Ilulissatin jäävuono valittiin vuonna 2004 UNESCOn maailmanperintölistalle. Vuonon parhaat katselupaikat sijaitsevat vain parin kilometrin päässä Ilulissatin keskustasta, joten paikalla pääsee helposti kävellen. Merkittyjä vaellusreittejä pitkin pääsee kiertämään noin 10 kilometrin pituisen lenkin, jonka varrelle osuu muutama kätkökin. Hitaasti liikkuvien jäävuorten tuijottamisessa on jotakin hypnoottista ja moni matkailija tuntuukin jäävän pitkiksi aikaa rannoille tuijottamaan. Liian lähelle rantaa ei kuitenkaan kannata mennä, sillä kaatuva jäävuori voi synnyttää äkillisen hyökyaallon.

Jäävuonon lisäksi Ilulissat ei kaupunkina ole erityisen kiinnostava. Vanhoja taloja on säilynyt vain vähän ja ne ovat hajallaan ympäri kaupunkia. Kannatta käydä Ilulissatin museossa, joka on tehty kuuluisan tutkimusmatkailija Knud Rasmussenin syntymäkotiin sekä Ilulissatin taidemuseossa, niin näet kenties kaksi Ilulissatin hienointa rakennusta. Oman lisänsä kaupunkikuvaan tuovat lämmitysputket, joita ei ole kaivettu kallioiseen maahan vaan ne risteilevät maan päällä talojen välissä.

Ilulissatin rekikoiria

Asukkaita Ilulissatissa on noin 5000 ja rekikoiria noin 6000. Koirilla on omat alueensa kaupungin talojen välissä. Välillä ulvomaan intoutuvien koirien ääni kaikuu kaupungissa.

Myös Ilulissatin lähellä on mahdollisuuksia pidempiin vaellusretkiin geokätköilyn merkeissä. VIK-02 sijaitsee noin neljän tunnin kävelyn päässä, joten siellä käy hyvin päivänkin aikana. FreezingFrenzylle matkaa on 25 kilometriä, joten sen hakemiseen täytyy varata vähintään kaksi päivää. Jos et ole varma omista suunnistus- ja selviytymistaidoistasi, ei Grönlannin erämaahan kannata lähteä omin päin vaeltamaan.

Liikkuminen Grönlannissa

Grönlannissa ei ole teitä kaupunkien ja kylien välillä, joten maata pitkin ei järkevästi pääse vaihtamaan seuraavaan kohteeseen. Vaihtoehtoina on venekyyti tai lentäminen. Air Greenlandilla on useita päivittäisiä lentoja suosituimmista kohteista, mutta lennot eivät ole erityisen edullisia. Lennot liikennöidään pääasiassa pienehköillä potkuriturbiinikoneilla, mutta osalla reiteistä on käytössä helikoptereikin. Monella välillä kone tekee välilaskun Kangerlussuaqissa, joka on Grönlannin lentoliikenteen keskus.

Perinteisia kajakkeja. Kajakki-sana tulee grönlannin kielestä.

Pienempiin kyliin pääsee taksiveneillä tai matkatoimistojen järjestämillä kyydeillä. Grönlannin länsirannikkoa pitkin liikkuu myös Arctic Umiaq Line -varustamon rannikkoalus Sarfaq Ittuk, joka tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon rauhalliseen matkan tekoon. Laivamatkalla on aikaa rentoutua maisemia katsellen ja valaitakin voi näkyä. Laiva kulkee vuoden ympäri, mutta jäätilanne vaikuttaa mihin satamiin se pääsee. Esimerkiksi Ilulissattiin pääsee jäävuorien takia laivalla vain kesäaikaan.

Koska mennä?

Grönlannissa on arktinen ilmasto. Talvella on kylmää, pimeää ja paljon lunta. Toisaalta matkailijoita on vähemmän ja majoitus voi löytyä edullisemmin. Talvi mahdollistaa myös liikkumisen moottorikelkalla ja koiravaljakoilla. Pimeinä ja pitkinä talviöinä on hyvä tarkkailla revontulia. Geokätköilyn kannalta lumi hankaloittaa kätköjen löytymistä.

Kesä on lyhyt. Lunta on monin paikoin vielä kesäkuun alussakin eikä lämpötila lämpimimpinäkään päivinä nouse juuri yli kymmenen asteen. Kesällä riesana ovat sankat hyttysparvet ja mäkäräiset.

Olimme itse liikkeellä toukokuun lopussa ja oman kokemuksen perusteella alkukesä vaikutti hyvältä ajankohdalta. Pahimmat turistimassat eivät vielä olleet saapuneet, joten majapaikkoja oli tarjolla. Hyttysiä tai mäkäräisiä ei vielä ollut ollenkaan, mutta lumi oli monin paikoin sulanut niin, että useimmat kätköt löytyivät.

Miksi mennä?

  • Inuiittien kulttuuri
  • Karun kaunis luonto
  • Ilulissatin jäävuono
  • Arktista eksotiikkaa
  • Vaellusreitit

Miten sinne pääsee?

Grönlantiin on suhteellisen vähän liikennettä, joten yhteydet sinne ovat harvat. Lentoja on kuitenkin tarjolla Kööpenhaminasta ja Reykjavikista.

Kangerlussuaqin lentokenttä

Grönlannissa on vain muutama isommille koneille sopiva lentokenttä, joista pääsee jatkamaan muualle pienemmillä potkuriturbiinikoneilla. Lennot Kööpenhaminasta laskeutuvat 500 asukkaan kylän yhteydessä olevalla Kangerlussuaqin lentokentälle, joka on koko Grönlannin vilkkain kenttä. Pieneen laaksoon on saatu rakennettua suuremmillekin koneille sopiva kiitorata. Kangerlussuaqista on hyvät yhteydet muualle Grönlantiin.

Islannista pääsee lentämään pienillä Air Iceland Connectin koneilla suoraan Nuukiin, Ilulissatiin ja itärannikon Kulusukiin. Grönlannin koneet lähtevät Reykjavikin keskustassa sijaitsevalta ns. kotimaan kentältä. Lennot Suomesta laskeutuvat kansainväliselle Keflavikin kentälle, joten Reykjavikissä täytyy vaihtaa lentokenttää.

Kesäaikaan Grönlantiin järjestetään myös risteilyitä. Esimerkiksi saksalainen Aida-varustamo tekee Hampurista kolmen viikon risteilyitä Islantiin ja Grönlantiin.

Linkkejä

Kouvolan Repovesitiellä geokätköillään tänäkin kesänä. Jos et vielä ole käynyt etsimässä sarjan kätköjä, niin suosittelemme retkeä alueelle. Tekemistä ja nähtävää riittää koko perheelle.

Yhteistyössä Kouvola Innovation Oy

 

Kymmenen geokätkön sarja vie etsijänsä huimiin maisemiin Repoveden kansallispuistoon ja tutustumaan alueen historiallisiin kohteisiin. Repovesitien kätköreitistä on nyt tehty myös esite, jonka voit ladata PDF-muodossa tai napata mukaan alueen esitehyllyistä.

Kätkösarjaan kuuluu kahdeksan tavallista geokätköä, yksi moniosainen multikätkö ja bonuskätkö, jonka löytää keräämällä vinkkinumerot sarjan muista kätköistä.

Sarjan geokätköt ehtii hyvin hakemaan autolla tai pyörällä liikkuen päivän aikana, mutta parhaimmillaan reitti on parin päivän ajalle jaettuna. Tällöin jää aikaa nauttia luonnosta, alueen nähtävyyksistä ja alueen muiden geokätköjen hakemiseen. Majoittuminen onnistuu esimerkiksi teltassa, alueen vuokramökeissä tai Kouvolan hotelleissa.

Riippusilta ja lossikyyti kansallispuistossa

Repoveden kansallispuisto on hyvä aloituspaikka Repovesitien kätköretkelle. Reitillä kierretään viiden kilometrin pituinen Ketunlenkki, jonka varrelle osuu muutama monta mielenkiintoista kohdetta. Täällä pääset mm. ylittämään salmen huiman näköistä, mutta tukevaa riippusiltaa pitkin. Reitin varrelle osuu myös suosittu Ketunlossi, jossa pääset käyttämään käsiäsi lossin vedossa. Reitti on suosittu, joten kauniina kesäpäivinä saat todennäköisesti muista retkeilijöistä apua lossin vetämiseen.

Ketunlenkin varrelle osuu kolme laavupaikkaa, joissa on hyvä pitää tauko. Huomioi metsäpalovaroitukset ennen kuin sytytät tulen. Tänä kesänä maasto on ollut niin kuivaa, että tulen teko on paikoin kielletty laavuillakin. Laavuja löytyy heti riippusillan jälkeen Lapinsalmelta, Kapiavedeltä ja Määkijältä. Määkijä on hieman sivuun varsinaisen Ketunlenkin varrelta, mutta pieni mutka kannattaa. Laavun läheltä löytyy yksi Repovesitien geokätköistä ja paikka tarjoaa hienot järvimaisemat.

Laavupaikkojen laiturit sopivat hyvin virkistävään uintiin geokätköilyn lomassa. Laavupaikoilla voi myös telttailla, joten kansallispuistoa voi käyttää elämykselliseen yöpymiseen jos geokätköilyretki kestää useamman päivän.

Pidempää metsäretkeä kaipaavan kannattaa jatkaa pidemmälle kansallispuistoon, josta löytyy mm. kalliomaalauksia ja näköalatorni.

Kesän uutuutena on mahdollisuus vuokrata kanootti Lapinsalmen parkkipaikalta. Aiemmin kanootteja on ollut tarjolla Kuutinsalmella, mutta Lapinsalmen vuokrapiste on kätevämmin Repovesitiellä kiertävien käytössä. Vuokraus toimii itsepalveluperiaatteella ja varaus hoituu kätevästi netin kautta. Kuuden tunnin vuokraus maksaa 24 euroa ja vuorokaudeksi kanootin saa 40 eurolla. Kanootilla pääsee Repovesitien geokätköjenkin lähelle. Katajavuorella toki joutuu silti kiipeämään vuorelle johtavat portaat.

Maailmanperintökohde Verla

Reitin varrelle osuu myös UNESCOn maailmanperintökohteeksi valittu Verlan tehdasmuseo, joka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Kätköilyretken lomassa kannattaa varata aikaa tehdasmuseon kierrokselle. Museo on auki 2.5.–30.9. tiistaista sunnuntaihin klo 11–16 ja juhannuksesta elokuun loppuun joka päivä klo 10–18.

Verlan kylän ympäristöstä löytyy useampi mielenkiintoinen geokätkö. Repovesitie-sarjan kätköistä lähellä on Verlan ilmataistelua esittelevä kätkö ja Verlan museon oma kätkö. Onpa lähellä koko sarjan bonuskätkökin, Repovesitien aarre.

Linkkejä

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Geocaching.com-sivustolla on tällä hetkellä käynnissä kokeilu, joissa geokätköjen lokkauksiin tuodaan sosiaalisesta mediasta tutut tykkäykset.

Lokien yhteydessä on kaksi erilaista “tykkäysnappia”

Parhaille geokätköille on jo pitkään voinut antaa suosikkipisteitä, mutta nyt hieman vastaavaa toiminnallisuutta suunnitellaan lokiviesteille. Nykyisenä lyhyiden kk-lokkausten aikakautena ominaisuudelle on tilausta. Moni tykkäisi lukea hyvin kirjoitettuja ja hauskoja lokeja, mutta kiinnostavien lokkausten etsiminen pahimmillaan jopa tuhansien lokien seasta on työlästä. Lokien saamien “pisteiden” perusteella parhaat kirjoitukset olisi helppo erottaa muiden joukosta. Homman toimivuus vaatii tietysti, että joku lukee lokeja ja jakaa tykkäyksiä mielenkiintoisimmille.

Geocaching.comin suunnittelemat tykkäykset eivät ole pelkästään peukuttamista, vaan valittavana on kaksi vaihtoehtoa. Toisella voi ilmaista tykänneensä lokin tarinasta ja toisella voi kertoa lokin olleen hyödyllinen. Hyödyllisessä lokissa voisi olla esimerkiksi tietoa suositeltavasta lähestymissuunnasta tai muista geokätkön hakuun vaikuttavista asioista, jotka eivät kätkökuvauksesta selviä. Joku saattaa toki kokea hyödylliseksi spoilaavan lokin, mutta se tuskin on se, mitä Geocaching HQ:ssa on pohdittu.

Jokainen geokätköilijä voi antaa yhdelle lokille yhden kappaleen kumpaakin tykkäystyyppiä. Loki voi siis samaan aikaan olla hyvä tarina ja hyödyllinen.

 

Premium-jäsenet saavat järjestettyä lokit “tykkäysten” mukaan

Geokätkön lokeja selaillessa lokit saa järjestettyä normaalin aikajärjestyksen lisäksi niin, että ensimmäisenä ovat parhaat tarinat tai hyödyllisimmät lokit. Lokien järjestäminen on vain premium-jäsenten käytössä, mutta tykkäyksiä voivat kaikki jakaa. Kokeiluvaiheessa ominaisuus on käytössä vain verkkosivulla, eikä se toimi missään mobiilisovelluksessa. Erityisesti hyödylliseksi merkityt lokit olisi kätevä päästä tarkastamaan maastossa.

 

Annettu tykkäykset näkyvät napin yhteydessä. Kuvake on vihreä, jos olet itse tykännyt lokista

Testattavissa norjalaisissa geokätköissä

Uusi ominaisuus on kaikkien testattavissa, mutta kokeiluvaiheessa se on rajattu ilmeisesti vain norjalaisiin geokätköihin. Kokeilun perusteella toimintoa kehitetään edelleen, ja jos kokemukset ovat hyviä on odotettavissa, että ominaisuus tulee käyttöön kaikissa geokätköissä. Mahdollista toki on myös, ettei ominaisuus saa toivottua vastaanottoa ja siitä luovutaan. Alussa lokien tykkäyksissä on sama ongelma kuin suosikkipisteissä aikoinaan. Kun toiminto on uusi, niin hyvin harva on vielä ehtinyt pisteitä jakamaan eikä monellakaan lokkauksella ole tykkäyksiä.

Ominaisuutta voi kokeilla vaikkapa Ålesundilaisella kätköllä: GC1VYWF Ålesund GeoCoin Hotel.

 

Millaisia ajatuksia kokeilu herättää? Vaikuttaisivatko tykkäykset intoon kirjoittaa pidempiä lokeja?

Toimiko gepsi tai älypuhelimen paikannus huonosti huhtikuussa? Syynä saattoi olla Yhdysvaltain ja sen liittolaisten sotilasoperaatiot Syyriassa.

Maanmittauslaitos kertoi tänään havainneensa voimakkkaita muutoksia GPS-signaalin vahvuudessa huhtikuussa. Varsinaisesti kyse oli sotilas- ja ammattikäytössä olevan salatun L2-signaalin voimistumisesta, mutta geokätköilijöiden käyttämissä laitteissa käytettävän L1-signaalin voimakkuus laski samalla.

L1-signaalin voimakkuus alkoi laskea perjantaina 13.4. ja alimmillaan se kävi sunnuntaina sekä maanantaina. Tiistaina signaalin voimakkuus alkoi palautua ja keskiviikkona 18.4. oltiin jo tavanomaisissa lukemissa. Geokätköilijöiden kannalta signaalin heikentyminen osui ikävästi viikonlopuksi, jolloin moni on ulkoilemassa geokätköjen perässä. GPS-paikannuksen toimintaa signaalin voimakkuuden laskeminen ei estä, mutta varsinkin hankalammissa paikoissa paikannuksen tarkkuus voi laskea. Eli jos geokätköt eivät tuntuneet löytyvän 13.-17.4., niin voit hyvällä omalla tunnolla laittaa DNF:si ainakin osittain GPS-paikannuksen epätarkkuuden piikkiin. 😉

Mitä ihmettä 13. – 17.4. sitten tapahtui? Lauantaina 14.4. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska iskivät Syyrian kemiallisiin aseisiin liittyviä kohteita vastaan (Ylen uutinen). Iskun aikana sotilaskäytössä olevan L2-signaalin voimmakkuutta kasvatettiin merkittävästi. Tavoitteena oli todennäköisesti varmistaa GPS-paikannuksen mahdollisimman häiriötön toiminta sotatoimialueella. Esimerkiksi risteilyohjukset ja lentokoneista pudotettavat ns. tarkkuuspommit hyödyntävät GPS-paikannusta maalinsa löytämisessä.

Sotilaskäytön lisäksi L2-signaalia käyttävät ammattikäyttöön tarkoitetut GPS-laitteet, joita hyödynnetään esimerkiksi maanmittauksessa ja rakentamisessa. L2-signaalin voimistaminen hyödytti myös näiden laitteiden tarkkuutta.

Miksi L2-signaalin voimakkuuden nosto heikensi L1-signaalia?

GPS-satelliitit toimivat aurinkopaneelien voimalla. Kussakin satelliitissa on suuret aurinkopaneelit, joiden tuottamaa sähköä ne varastoivat akkuihin. Aurinkopaneeleista saatavan energian määrä on rajalllista eikä akkuihinkaan voi kovin paljoa sähköenergiaa varastoida. Todennäköisesti L1-signaalia on jouduttu väliaikaisesti heikentämään, jotta satelliittien energia on riittänyt voimakkaamman L2-signaalin tuottamiseen.

Vaikutus paikannustarkkuuteen todennäköisesti pieni

Signaalin heikentämisellä on todennäköisesti ollut vain vähäisiä vaikutuksia geokätköilijöiden paikannuksen tarkkuuteen. Moderneissa käsigepseissä ja älypuhelimissa käytetään GPS-signaalin rinnalla venäläistä GLONASS-signaalia, jonka avulla tarkempi paikannus onnistuu silloinkin kun GPS-signaalissa on häiriöitä. Signaalin heikentyminen on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että kyse on pohjimmiltaan sotilasjärjestelmästä, jota Yhdysvallat kontrolloi omien intressiensä mukaan.

Linkkejä