Locationless-kätköt saavat taas vähän jatkoa kun Geocaching.com ilmoitti uudesta GC8NEAT-kätköstä, joka on löydettävissä 6.2. – 31.12.2021. Kätkön saa kirjattua löydöksi tekemällä jonkin ympäristö kehittämiseen liittyvän toimen, eli vaikkapa keräämällä roskia luonnosta tai muuta vastaavaa hyödyllistä. Oma suoritus dokumentoidaan kuvin ja sanoin kätkön lokiin.

GC8NEAT-kätkön yhtenä tavoitteena on kannustaa kätköilijät omatoimiseen CITOiluun nyt kun pandemiatilanne vaikeuttaa tai estää perinteisten CITO-tapahtumien järjestämisen.

Myös viime vuonna julkaistu GC8FR0G Find Signal the Frog -kätkö on saanut jatkoaikaa tämän vuoden loppuun saakka. Alun perin sen piti olla haettavissa vain vuonna 2020, mutta koronapandemia sotki useimpien mega- ja gigatapahtumien suunnitelmat.

Mikä ihmeen locationless?

Locationless, eli sijainniton kätkö on jäänne geokätköilyn alkuajoilta. Oikeat geokätköt olivat silloin harvassa, eikä monen lajista kiinnostuneen lähellä ollut mitään etsittävää. Locationless-kätköt olivat ratkaisu tähän kun niitä pystyi suorittamaan melkeinpä missä vain kunhan löysi sopivan kohteen.

Myöhemmin locationless-kätköistä luovuttiin kun paikkaan sidottuja perinteisempiä kätköjä alkoi olla enemmän, eikä locationless kätköjen määrän haluttu paisuvan liiaksi. Vanhat locationless-kätköt arkistoitiin kokonaan, eli harrastusta ohjattiin vahvasti sijaintiin perustuvien purkkikätköjen suuntaan. Erillisen Waymarking-sivuston piti korvata virtuaali- ja locationless-kätköjen puutetta, mutta se ei koskaan ole kasvanut kovin suosituksi, eikä sivuston kehittämiseen ole laitettu paukkuja.

Arkistoinnin takia locationless-tyyppi jäi tilastoissa kuriositeetiksi ja löytöjä oli vain kätköilyn pioneeriharrastajilla, jotka olivat mukana heti alussa. Nyt viime vuosina Geocaching.com on taas mahdollistanut tyypin hakemista muutamilla erikoiskätköillä.

Sarvikallio on Tuusulanjärven rantojen korkein kohta ja uusittuine reitteineen tarjoaa kivan pienen retkikohteen, josta geokätköilijäkin löytää etsittävää.

Sarvikallio on Uudenmaan virkistysalueyhditystyksen (Uuvi) ylläpitämä ulkoilualue Tuusulanjärven länsirannalla. Paikka on hieno ja se olikin suosittu retkikohde jo Tuusulanjärven taiteilijayhteisön aikaan 1900-luvun alkupuolella. Sarvikallion aluetta on kehitetty ihan viimeaikoina ja alueelle on kunnostettu 3,4 kilometrin pituinen Seittelinreitti-niminen luontopolku. Polun rakenteet ja viitoitukset on tehty ihan viimeisen päälle hienosti ja alueen suosio on huomioitu leveinä reitteinä. Polku kiertelee Sarvikallion rinteillä ja lähimetsissä. Reitti on helppokulkuinen, mutta pieniä korkeuserojakin löytyy. Reitin puolivälin oikopolkua pitkin kuljettavaa matkaa voi halutessaan lyhentää.

Parhaalta näköalapaikalta Sarvikallionlaelta löytyy mukava nuotiopaikka, josta voi ihastella maisemia Tuusulanjärven yli Halosenniemen suuntaan. Kuten aina Uuvin alueilla, puuhuolto toimii hyvin ja nuotiopaikan läheltä löytyy puuvaja.

Varsinainen Sarvikallio on luonnonsuojelualuetta, eikä siellä saa telttailla, mutta luonnonsuojelualueen ulkopuolella telttailu on mahdollista jokamiehenoikeudella. Sarvikallion rannasta löytyy laituri, joten paikalle voi tulla veneellä tai meloen esimerkiksi Hyrylän tai Järvenpään suunnista.

Nuotiopaikka Sarvikalliolla

Luontopolun varrella on kolme Seittelinreitti-sarjan helppoa kätköä, jotka poimii näppärästi polkua kierrellessä. Ruuhkaisena päivänä ohikulkijoiden poistumista voi vähän joutua odottelemaan ennen kätköjen poimimista, mutta onneksi kätköt löytyvät helposti, eikä pitkiä etsintöjä tarvitse tehdä. Luontopolun kätköjen lisäksi kalliolta löytyy vanhempi, vuonna 2007-piilotettu, Sarvikallio-kätkö.

Polun läheltä löytyy myös hurjan suosikkipistemäärän kerännyt vain premium-käyttäjille näkyvä geokätkö, joka tunnetaan nimihirviöllä “PET kuusessa” with Kopo style – 1000’s julkaisu.

Linkkejä

Marjaniemen majakka

Marjaniemi on tuttu nimi kaikille merisäätä kuunnelleille. Paikka on niin hieno, että säätila kannattaa mennä tarkistamaan ihan paikan päälle. Geokätköilijällekin on etsittävää ja samalla tulee bonganneeksi Hailuodon kunnan, jos se vielä kuntakartalta puuttuu.

Jo matka Hailuodolle on elämys. Saarelle ei ole vielä tietä, mutta sellaista on kyllä kovasti suunniteltu. Vielä toistaiseksi matka taittuu lautalla Oulunsalon Riutunkarista liikennöivillä lautoilla. Lauttamatka kestää 25 minuuttia ja se on osa tieverkkoa, eli yhteys ei maksa käyttäjälle. Lautat liikennöivät viikonloppuisin noin kerran tunnissa suuntaansa. Hyvinä jäätalvina käytössä on jäätie, joka mahdollistaa ajon saareen aikatauluista välittämättä.

Hailuodon lauttasatamasta on vielä yllättävän pitkä matka Marjaniemeen, joka sijaitsee saaren vastakkaisella länsilaidalla. Marjaniemeä kohti matkatessa hahmottaa saaren koon. Vähän mutkittelevaa tietä pitkin matkaa lauttarannasta Marjaniemeen tulee aika tarkalleen 30 kilometriä. Matkan varrelle osuu useampi geokätkö, joten pienille poikkeamille ja pysähdyksille kannattaa varata aikaa.

Marjaniemestä löytyy komea majakka, luotsiasema, vanha kalastajakylä ja upea hiekkaranta. Matkailijalle löytyy myös hotelli ja useampikin ravintola. Hiekkarannan takana on hienot suojellut hiekkadyynit, joihin kannattaa tutustua kiertämällä pieni luontopolku. Hiekkarantaa ja dyynejä jatkuu pitkälle, joten pidemmätkin rantaseikkailut ovat mahdollisia.

Marjaniemen hiekkadyynejä

Marjaniemen ympäristöstä löytyy kiva kattaus erilaisia kätköjä, jotka kierrättävät hyvin alueella. Tällä hetkellä tradeja on neljä kappaletta ja multeja pari. Toinen multeista esittelee Hailuotoa laajemmin ja vaatii attribuuttien mukaan mm. veneen, joten sen etsimiseen kannattaa varata enemmän aikaa.

Tradien ja multien lisäksi Marjaniemessä on virtuaalikätkö, joka esittelee 1871 valmistunutta komeaa valkoista majakkaa. Normaalisti majakkaan pääsee vierailemaan pientä pääsymaksua vastaan, mutta yleisövierailut on lopetettu toistaiseksi koronatilanteen takia.

Marjaniemen kalasatama

Marjaniemeen on helppo tulla ilman autoakin. Kesäisin paikka on suosittu pyöräilykohde, mutta pyöräillessä kannattaa suosiolla odotella, että lautalta tulevat autot pääsevät matkaan. Muuten saarella joutuu aluksi pyöräilemään jatkuvan autoletkan ohiteltavana tien sivussa. Paikalle pääsee kätevästi bussilla Oulun linja-autoasemalta. Arkisin busseja kulkee kolme kertaa päivässä ja lauantaisin kaksi. Lauantain bussivuoroilla pääsee näppärästi viikonlopun päiväretkelle Marjaniemeen ja aikaa geokätköilyyn on kuutisen tuntia. Sunnuntaisin Marjaniemeen kulkee vain yksi bussivuoro, joten silloin päiväretki ei onnistu julkisilla.

Linkkejä

Aavasaksan vaara on koko Lapin vanhimpia matkailukohteita ja täällä on pyörinyt matkailijoita jo 1800-luvulla. Aavasaksa on edelleenkin kiinnostava vierailukohde ja tietysti sieltä löytyy geokätköjäkin.

Aavasaksa nousee 242 metrin korkeudelle Ylitornion kunnassa. Vaara on selvästi lähistön muita vaaroja korkeampi, joten se erottuu maisemassa jylhänä. Aavasaksalta aukeava maisema on valittu yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Täältä näkeekin kauas Tornionjokilaaksoon ja kumpuilevat vaarat tekevät maisemasta hauskan eläväisen.

Vaaran laelta löytyy vanhoja matkailuun liittyviä rakennuksia sekä tuoreempi näkötorni 60-luvun lopulta. Rakennuksista mielenkiintoisin on 1882 valmistunut Keisarinmaja. Kyseessä on Lapin vanhin matkailukäyttöön valmistunut rakennus. Nimensä maja on saanut keisari Aleksanterin suunnitellusta Lapin matkasta. Matka kuitenkin peruuntui, eikä paikalla tiettävästi ole muitakaan keisareita vieraillut. Nykyään Keisarinmaja on kesäisin aukioleva museo.

Keisarinmaja

Aavasaksan huipulla on yksi Struven ketjun mittapisteistä. Aikansa maanmittaustaidon huippunäyte on valittu UNESCOn maailmanperintöluetteloon ja Aavasaksan mittapiste on yksi Suomessa sijaitsevista maailmanperintökohteeseen kuuluvista pisteistä. Ennen Struven ketjua Aavasaksalla teki mittauksia Pierre Louis Moreau de Maupertuisin johtama Ransan tiedeakatemian retkikunta, joka pyrki selvittämään onko maapallo navoiltaan litistynyt.

Aavasaksan rinteillä näkyy merkkejä vanhemmastakin ajasta. Monessa kohtaa korkealla vaaran rinteillä on aivan selvää rantakivikkoa. Nämä ovat jälkiä viimeisimmän jääkauden jälkeisestä Ancylusjärvestä, joka ulottui Saksan rannikolta aina tänne Lappiin saakka. Ancylusjärvi syntyi, kun jäämassojen alta vapautunut maa kohosi sulkien Itämeren varhaisvaiheen, Yoldianmeren, yhteyden Atlanttiin. Istuskelu muinaisen järven rantakivikolla saa tuntemaan itsensä aika pieneksi.

Aavasaksa on helposti saavutettava kohde, sillä ylös asti pääsee halutessaan kipuamaan autolla. Reippailuunkin tietysti löytyy hyvät mahdollisuudet. Vaaralle voi kivuta polkuja pitkin ja vaaran rinteillä kiertää helppokulkuisia merkittyjä polkuja, joilta aukeaa komeat maisemat ympäristöön. Polkujen varrelle osuu mukavasti geokätköjä ja pienellä kiertelyllä ehtiikin etsimään kuusi geokätköä vaaran rinteiltä. Alempaa rinteiltä ja ympäristöstä löytyy vielä muutama kätkö lisää.

Poluilla kierrellessään kannattaa katsastaa kirjailija Annikki Kariniemen hauska patsas, joka löytyy aivan vaaran pohjoispään näkölavan läheisyydestä.

Linkkejä

 

Kastelholman linna Kuva: Vitaly Repin (CC BY-SA 4.0)

Lähimatkailu on nyt suosittua matkailurajoitusten rajoittaessa vaihtoehtoja. Manner-Suomessa asuvalle Ahvenanmaa tuntuu jo vähän pidemmältä matkalta kaikkine lauttamatkoineen.

Geokätköjä alkaa olla niin paljon, että geokätköilyretkeä suunnitellessa joutuu aina tekemään valintoja kun kaikkia kivoja kätköjä ei millään saa mahtumaan yhteen reissuun. Listasimme Ahvenanmaan kymmenen suosituinta geokätköä suunnittelun tueksi. Ahvenaamaalle suuntautuviin geokätköilyretkiin kannattaa sisällyttää ainakin nämä geokätköt, jos et vielä ole niitä etsinyt.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC87B98 SY? OMMELLA? STITCH?KolmeruusuTradi PM7053,9Eckerö
2.GC64NMP KOTTE stigenbussbosseMulti9049,7Vårdö
3.GC62D4Q Har du känsla för caching?annamsMysteeri11345,2Eckerö
4.GC853BD Utan gränser/Ilman rajojaTeamRockVisitedMulti3542,2Sund
5.GC7XATR Maria Magdalena kyrkaalandicaTradi PM4141,4Föglö
6.GC7YAEF Sankta Anna kyrka Kumlingebussbosse / alandicaTradi PM5441,2Kumlinge
7.GC5Y7HR Rocky CachePepparkotteTradi4139,6Kökar
8.GC5Z146 Tusenskönan~SirCadogan~Tradi52039,3Maarianhamina
9.GC5HWVK 22-Ålands julkalender 2014- KorthusTeam JASETradi7338,6Finström
10.GC5QRZ5 Geocaching 15 years!Team PannterTradi6837,6Lemland

Miten listan geokätköt valittiin?

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä on erityisestä pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva, usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen vääristyy suosikkipisteiden prosenttiosuus helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita geokätköjä. Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Listan ulkopuolelle jää lukemattomia, uskomattoman hienoja geokätköjä.

Kävimme tutustumassa Patvinsuon kansallispuiston kätkötarjontaan. Lieksassa ja Ilomantsissa sijaitseva iso kansallispuisto on täynnä nähtävää ja geokätköjäkin löytyy moneen makuun.

Luonteva aloituspaikka ensimmäiselle Patvinsuon retkelle on Suomun luontotupa, joka toimii idyllisissä metsänvartijantilan rakennuksissa Suomujärven rannalla. Tuvassa on pieni näyttely ja sieltä saa neuvoja alueen reiteistä. Metsänvartijantilan historia ulottuu 1800-luvulle. Tuvasta on lyhyt kävely Suomujärven rantaan, josta löytyy hyviä telttapaikkoja ja upea hiekkaranta.

Täällä käydessä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa metsänvartijan suvun vanha karsikkopuu, johon on kaiverrettu suvulle tärkeitä päivämääriä. Perinteisesti karsikkopuihin on kaiverrettu vainajien menehtymispäiviä ja täältäkin löytyy mm. 1800-luvun metsänvartijan nuorena kuolleiden poikien kuolinpäivät.

Patvinsuon  reitit

Suomulta on hyvä lähteä Patvinsuon eri reiteille. Suosituin on 15 kilometrin Suomunkierto, joka kiertää hiekkarantaisen Suomujärven upeissa maisemissa. Reitin varrelle mahtuun monta hienoa nuotiopaikkaa toinen toistaan komeammilla paikoilla ja uintimahdollisuuksia on helteisemmänkin päivän tarpeisiin.

Virtasalmen silta

Toinen suosittu rengasreitti on 25 kilometrin pituinen Patvinkierto, joka kiertää Suomujärven eteläpuolella olevan laajan aapasuoalueen. Reitillä on pitkiä pitkospuuosuuksia soiden halki ja eteläpäässään se kulkeen Koitere-järven rannalla, jossa on leiriytymis- ja uimismahdollisuus. Muita matkan varrelle osuvia leiriytymispaikkoja ovat Nälmänpuro, Teretti ja Pirskanlampi.

Patvinkierto kulkee osittain Rajavartiolaitoksen Hiienvaaran ampuma-alueella ja siellä liikkuminen on kielletty harjoitusten aikana. Ennen retkeä kannattaa tarkistaa ammuntojen aikataulut Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.

Suomunkierron ja Patvinkierron yhdistämällä saakin jo mukavan parin-kolmen päivän vaelluksen reitin, jonka varrelle osuvat kaikki hienoimmat paikat ja valtaosa kansallispuiston geokätköistä.

Suomujärven rannalla

Lyhyempää retkeä kaipaava voi lähteä Suomun tuvalta neljän ja puolen kilometrin pituiselle mäntypolulle, joka kiertelee nimensä mukaisesti mäntyvaltaisessa kangasmaastossa Kaunisniemenkankaalla Sihvonlampien lomassa. Reitiltä löytyy malli hiilimiilusta, jollaisia alueella käytettiin paljon etenkin sota-aikaan. Miilun malli on kiinnostavasti leikattua kahtia ja sen sisäinen rakenne näkyy selvästi.

Vieläkin lyhyempi reitti on hieman sivummalla Surkansuolla kiertävän kolmen kilometrin Lakkapolku, jonka varrella on kaksi geokätköäkin.

Otson valtakunta

Kansallispuiston merkissä tallustelee karhu ja niitä täällä päin elääkin paljon. Retkellä vastaan tullut luontokuvaaja sanoo nähneensä juuri melko tuoreita karhunjälkiä. Karhu jää kuitenkin tälläkin kertaa näkemättä. Mesikämmenet huomaavat yleensä ihmisen kaukaa ja väistävät piiloon vaikka ihan lähellä olisivatkin. Sanotaankin, että harva on päässyt näkemään karhun luonnossa, mutta useampi on tullut karhun näkemäksi. Patvinsuon laajoilla aapasoilla karhun bongaukseen on kyllä poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Aukeilla soilla eläimiä saattaa päästä näkemään niin kaukaa, etteivät ne vielä haista ihmistä. Karhun lisäksi alueella tiedetään liikkuvan ahmoja, susia ja ilveksiä.

Patvinsuon geokätköt

Patvinsuon loputtomalta tuntuvia pitkospuita

Kansallispuiston kätkökeskittymä sijaitsee Patvinsuon pohjoisosassa. Suomujärveltä lähtevä Pienen Surkanvaaran kiertävän polun varrella on 15 geokätkön pieni power trail. Kätköt on hauskasti nimetty karhun eri kiertoilmauksilla, joita suomenkielessä riittää. Muinaissuomalaiset varoivat manaamasta petoa luokseen, joten karhulle on syntynyt lukuisia kiertoilmauksia. Nykykieleen vakiintunut karhukin on alunperin ollut kiertoilmaus.

Sarjan kätkön kiertävät mukavan rengasreitin Pienen Surkanvaaran ympäri. Reitille mahtuu paljon hienoja suomaisemia. Kätköt ovat aivan reitin varrella ja ne on helppo poimia kävelyn lomassa. Pituutta koko rengasreitille tulee noin kymmenen kilometriä.

Toinen useamman kätkön sarja on Kurkilahden parkkipaikan ja Teretin lintutornin välillä sijaitseva kuuden geokätkön sarja. Tällä reitillä pääsee todella aistimaan aapasuon aukeutta, sillä melkein koko reitti kulkee pitkospuilla keskellä suota. Teretin lintutornilta suomaisemaa pääsee vielä ihastelemaan hieman korkeammalta.

Näiden sarjojen lisäksi Patvinsuolla on yksittäisiä mukavia geokätköjä hajallaan puiston reittien varrella. Moni hieno paikka on vielä kätköttämättä ja kansallispuistossa olisi tilaa uusillekin kätköille, mutta nytkin etsittävää on jo mukavasti ja kätköjen välillä siirtyessä tulee käveltyä pitkiäkin matkoja.

Linkkejä

Maisema Kolilta

Geokätköjä alkaa olla niin paljon, että geokätköilyretkeä suunnitellessa joutuu aina tekemään valintoja kun kaikkia kivoja kätköjä ei millään saa mahtumaan yhteen reissuun. Listasimme Pohjois-Karjalan kymmenen suosituinta geokätköä suunnittelun tueksi. Pohjois-Karjalan geokätköilyretkiin kannattaa sisällyttää ainakin näitä kätköjä, jos et vielä ole niitä etsinyt.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC7C98J KätkökirppisbasaariTenukko, FinTeevee, FinHentsu, PikkuHiljaTradi PM22085,6Liperi
2.GC4KJ7E Kehnon luolapelleriTradi4183,7Joensuu
3.GC2WJHC My name is Kätköilijä, Geo Kätköilijä.JSGeoMulti5183,6Joensuu
4.GC8AXND Kaalimato rinteessäOhma64Tradi PM6578,3Kontiolahti
5.GC7C98K Puntarikosken lintutorniTenukkoTradi PM4676,7Kontiolahti
6.GC8AAZD KaalimatoOhma64Tradi PM6975,0Joensuu
7.GC52YRB Kehnon pesulaTake & Ilona ja piakosTradi PM30174,0Tohmajärvi
8.GC2G76B Ilman paineitamiksu12Multi23273,9Kontiolahti
9.GC7EYV5 Pukin tupaeivotTradi5972,5Liperi
10.GC7W1HR SaalistajaMurmelinaMysteeri4571,4Kontiolahti

Miten listan geokätköt valittiin?

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä on erityisestä pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva, usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen vääristyy suosikkipisteiden prosenttiosuus helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita geokätköjä. Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin. Listan ulkopuolelle jää lukemattomia, uskomattoman hienoja geokätköjä.

Märkiö on pieni järvi Hyvinkään ja Nurmijärven rajamailla. Järven ympäri kiertää mukava, vähän alle kahdeksan kilometrin lenkkipolku, joka yhdistyy Kiljavannummen retkeilyreitistöön. Järvi sijaitsee kokonaan Hyvinkään puolella, mutta reitistö on Nurmijärven liikuntatoimen ylläpitämä.

Luontevin lähtöpaikka Märkiön lenkille on Kehityksen maja, jonne geokätköilijä löytää kätkön GC2G9Q6 ohjaamana. Majalta lenkki alkaa soisissa tunnelmissa, kun polku kulkee pienen suoalueen läpi. Suo on osa suurempaa Matkunsuota. Polku on leveä ladunpohja ja keväällä hyvin mutaisessa kunnossa suon kohdalla. Polun kunto paranee kuitenkin nopeasti matkan edetessä ja lenkin kiertää vaikka lastenvaunujen kanssa. Maasto on vaihtelevaa kangasmaastoa ja reitin varrelle osuu melko jyrkkiäkin mäkiä. Myötäpäivään kierrettäessä alun suomaisemat muuttuvat pian järvimaisemaksi kun reitti kulkee Märkiön rantaan. Rannalta löytyy partiolaisten nuotiopaikka, jota voi käyttää taukopaikkana ainakin silloin, kun paikalla ei ole partiolaisten leiriä. Nuotiopaikan yhteydessä on myös kiva pieni laituri, josta pääsee uimaankin.

Nuotiopaikan jälkeen reitti lähtee kiertämään Märkiötä. Vastassa on reitin jyrkimmät mäet, kun reitti nousee jääkauden muodostamalle Salpausselälle. Vetäytyvän jäätikön reuna pysähtyi näille main ilmaston viilettyä ja jäätikön reunalle kertyi ajan saatossa maa-aineista korkeaksi mäeksi. Reunamuodostumaa seuraileva polku kulkee Märkiön ja pienen Kakarilammen välistä ja polun molemmin puolin näkyy vettä. Tämä on yksi reitin kauneimpia kohtia, vaikka taustalla humiseekin valtatie 25.

Järven ympäri kiertävä polku on reilut viisi kilometriä. Kehityksen majalta aloittaen pituutta reitille tulee melkein kahdeksan kilometriä.

Jos retkieväät unohtuivat matkasta, niin seuraavaksi vastaan tuleva näky voi ilahduttaa. Polku tulee yllättäen oikean grillikioskin pihaan. Märkiön grilli on lähinnä valtatien taukopaikka, mutta osuu kätevästi ulkoilureitin varrellekin. Märkiön taukopaikka toimii myös vaihtoehtoisena lähtöpaikkana Märkiön lenkille. Grillin jälkeen reitti kulkee Nurmijärven kunnan leirikeskuksen läpi ennen kääntymistään takaisin kohti Kehityksen majaa. Reitin loppuosa seurailee Matkunsuon reunaa kauniissa kangasmaastossa.

Märkiön geokätköt

Kätköjen puolesta Märkiön lenkki tarjoaa mysteereitä ja multikätköjä. Retkeen kannattaakin alkaa valmistautua hyvissä ajoin ratkomalla Märkiön lenkki -sarjan mysteerit (vain premium-jäsenille). Tradejakin ympäristössä on esimerkiksi lähtöpisteessä Kehityksen majalla ja reitin puolivälissä Märkiön grillillä. Grillin kätkön on tosin tällä hetkellä valitettavasti hyllytettynä. Lisää etsittävää löytää kaartamalla merkityn reitin ulkopuolelle Kiljavannummelle, josta löytyy pienellä lenkillä kuusi tradia.

Pidempää lenkkiä tai suurempaa löytömäärää kaipaava voi poiketa Märkiön lenkiltä Kalkkivuoren kierrokselle, josta löytyy reilut 20 tradikätköä etsittäväksi. Kalkkivuoren lenkin päästä löytyy mielenkiintoinen paikka. Pienen hiekkatien varressa on Hyvinkään vanhin säilynyt asuinrakennus ja jäänteitä vanhasta kalkkilouhoksesta, josta on kuljetettu kalkkia mm. Hämeen linnan laajennustöihin.

Linkkejä

Kuva: Santeri Viinamäki (CC BY 4.0)

Lappajärvellä kesäkuun alussa pidettäväksi suunniteltu geokätköilijöiden megatapahtuma on peruttu koronatilanteen takia. Järjestäjät ilmoittivat perumisesta aprillipäivänä, mutta valitettavasti kyse ei ollut pilasta.

Hurjimmissa suunnitelmissa pohdittiin jo mahdollisuutta gigatapahtumaan, mutta nämä haaveet on ainakin tältä vuodelta haudattu. Tapahtumalle yritetiin etsiä uutta ajankohtaa, mutta se osoittautui liian hankalaksi yhtälöksi tapahtuman lukuisten yhteistyökumppanien kanssa. Kaikki hukkaan valunut geokätköilijöiden vapaaehtoistyö on harmillista, mutta näissä oloissa vaikeitakin päätöksiä täytyy tehdä.

Tapahtumaan oli ehtinyt ilmoittautua melkein 1200 geokätköilijää Suomesta ja maailmalta, joten aika monen lomasuunniltemat menevät viimeistään nyt uusiksi jos koronakriisi ei niitä vielä ole sotkenut. Onneksi geokätköily on mahdollista ilman tapahtumia joten kaikkia tapahtumien takia tehtyjä suunnitelmia ei välttämättä tarvitse perua jos matkustusrajoitukset eivät niihin muuten iske.

Muutkin tapahtumat ovat kärsineet poikkeustilasta. Tavallisia tapahtumia on peruttu ja siirretty paljon. Prahan gigatapahtuma siirtyi jo aiemmin toukokuulta syyskuulle. Eurajoella elokuun alussa järjestettävä SataWattia Vuojoella 2020 -megatapahtuma järjestetään ainakin tämän hetken tiedon mukaan suunniteltuna ajankohtana.

Jäitkö jumiin Uudellemaalle? Ei hätää, Uusimaa on selvästi Suomen kätkörikkain maakunta 8287 geokätköllään, joten geokätköilijältä ei tekeminen lopu!

Mielenkiintoisia lähiretkikohteita riittää ruuhkautuneiden ulkoilupaikkojen ulkopuolellakin. Listasimme blogissamme aiemmin julkaistuja Uudenmaan retkivinkkejä tärpiksi retkien suunnitteluun.

Uusimaa-haaste

Nyt on myös hyvä hetki kätköillä Uudenmaan eri kunnissa, jos joku vielä on käymättä. Harmillisesti Uusimaa/Nyland Challenge -haastekätkö on juuri mennyt hyllylle ilman tarkempaa syytä, mutta mikään ei tietysti estä haasteen suorittamista nyt ja itse purkin hakemista kun se taas on haettavissa. Haasteessa pitää löytää geokätkö kaikista Uudenmaan 26 kunnasta. Jotta haaste ei olisi liian helppo, pitää haetuista kätköistä vähintään yhden osua jokaiseen vaikeusasteportaaseen 1 / 1,5-2 / 2,5-3 / 3,5-4 / 4,5-5 ja vähintään yhden vastaaviin portaisiin maastoluokituksen kohdalta. Project-gc.com:n haastetarkistimella on helppo katsoa tulevatko ehdot jo täyteen nykyisillä löydöilläsi.

Kätköilyetiketti koronaepidemian aikana

Kätköillessä on tärkeää ottaa huomioon poikkeusolot ja kaikkien turvallisuus. Suomen Latu on julkaissut vastuullisen ulkoilijan etiketin, joka kannattaa lukaista läpi ja sisäistää. Myös Metsähallitus on laatinut omat ohjeensa ulkoiluun koronaepidemian aikana. Tärkeintä on ulkoillessakin säilyttää etäisyys muihin ihmisiin ja pysyä kotona, jos olo on yhtään sairas.