Apinoiden planeetta 1968

Alkuperäinen Apinoiden planeetta -elokuva vuodelta 1968

Virallinen Geocaching-blogi lupaili loppuviikosta suuria uutisia Project A.P.E. -kätköistä, ja moni ehti jo veikkailemaan harvinaisen kätkötyypin paluuta. Ihan näin suuresta uutisesta ei kuitenkaan ollut kyse.

Ryhmä geokätköilijöitä Seattlen alueelta oli onnistunut löytämään toiseksi viimeisen Project A.P.E. -kätkön kadonneen kätköpurkin metsästä. GC1169 Mission 9: Tunnel of Light jästittiin kesällä 2011 ja se ollut hukassa siitä lähtien. Kätkö arkistoitiin katoamisen jälkeen ja paikalle on sittemmin piilotettu tavallinen muistokätkö.

Paikalliset kätköilijät olivat pohtineet kadonneen kätköpurkin kohtaloa. Koska kätköpaikka sijaitsee vuorilla yli kolmen kilometrin kävelymatkan päässä lähimmältä parkkipaikalta, ei jästijä ole todennäköisesti jaksanut kuljettaa suurta ja painavaa ammuslaatikkoa kovin kauaksi. Lopulta kymmenen geokätköilijän ryhmä päätti jalkautua maastoon etsimään kadonnutta kätköpurkkia.

Hankalassa maastossa ryhmä jakautui kolmeen etsintäpartioon, joille jokaiselle määrättiin oma etsintäalue. Etsijät löysivät ensin osia jästityistä muistokätköistä. Lopulta yksi ryhmä löysi alkuperäisen Project A.P.E. -ammuslaatikon rinteestä alkuperäisen kätköpaikan alapuolelta. Purkin sisällöstä oli vain vähän jäljellä, mutta elokuvan mainostarroista sen tunnistaa helposti alkuperäiseksi.

Kätköpurkki otettiin talteen ja se on nyt Groundspeakin pääkonttorilla Seattlessa. Groundspeak pyytää palautelomakkeella geokätköilijöiden mielipidettä kätköpurkin kohtalosta. Vaihtoehtoina on kätkön palauttaminen alkuperäiselle paikalleen, sen museointi Groundspeakin pääkonttoriin tai kierrättäminen miiteissä alkuperäisten A.P.E. -kätköjen paikoilla. Lomakkeella on myös mahdollisuus ehdottaa muita ideoita.

Kierrättäminen miiteissä olisi siitä mielenkiintoinen vaihtoehto, että kaksi A.P.E. -kätköistä oli aikoinaan myös Iso-Britanniassa. Eli A.P.E.-kätkön hakeminen voisi hetkellisesti olla taas mahdollista Euroopassakin, jos kätköpurkkisi tulisi käymään Isossa-Britanniassa.

Mitä Project A.P.E. -geokätköt ovat?

Project A.P.E. oli 20th Century Foxin mainoskampanja, jolla markkinoitiin vuonna 2001 elokuviin tullutta uudelleenfilmatisointia alunperin vuonna 1968 ilmestyneestä Apinoiden planeetta -elokuvasta. Elokuvayhtiö käytti vasta vuoden vanhaa harrastusta ennakkoluulottomasti markkinointitarkoituksiin.

Project A.P.E. -geokätköt julkaistiin omana kätkötyyppinään. Kätköjä oli yhteensä 13 ja kätköpurkit olivat suuria ammuslaatikoita. Purkkeihin oli laitettu vaihtotavaraksi elokuvaan liittyvää materiaalia ja vapaalippuja Apinoiden planeetta -elokuvan näytöksiin.

Suurin osa kätköistä oli piilotettu Yhdysvaltoihin, mutta niitä oli myös Isossa-Britanniassa, Australiassa, Japanissa ja Brasiliassa.

Project A.P.E. -geokätköt julkaistiin kokonaan omana kätkötyyppinään ja harvinaisuutensa takia tyyppi on kiinnostanut kätköilijöitä ympäri maailmaa. Seattlen lähellä ollut GC1169 oli erittäin suosittu vierailukohde, mutta senkin päädyttyä arkistoon on mielenkiinto kohdistunut viimeiseen jäljellä olevaan Project A.P.E. -kätköön, joka on Brasiliassa sijaitseva GCC67 Mission 4: Southern Bowl.

Viimeinen Project A.P.E.

Brasilian A.P.E.-kätkö sijaitsee keskellä luonnonkaunista sademetsää Intervalesin luonnonpuistossa. São Paulosta kätköä lähimmälle parkkipaikalle on noin neljän tunnin ajomatka. Syrjäisestä sijainnista huolimatta kätköllä on käynyt jo lähes viisisataa nimimerkkiä. Monelle geokätköilijälle GCC67 on syy lähteä Brasiliaan.

Ennen Mission 9 -kätkön katoamista Brasilian kätköllä kävijöitä oli vain harvakseltaan. Mission 9:n katoamiseen mennessä Intervalesin kätköllä oli käynyt vain 25 geokätköilijää, vaikka kätkö oli ollut paikallaan kymmenen vuotta! Vuonna 2010 kätköllä kävi kuusi vierailijaa, mutta pari vuotta myöhemmin vuonna 2012 kävijöitä oli vuoden aikana jo yli 50. Tiettävästi ensimmäinen suomalainen Brasilian A.P.E. -kätköllä käynyt kätköilijä oli Luttu, joka vieraili paikalla helmikuussa 2012. Puolitoista viikkoa sitten kätköllä kävi taas tuttuja nimiä, kun kapekan ja -lubin retkikunta saavutti kätkön.

Alla video tsekkiläisen geokätköilijäjoukon retkestä vuodelta 2012.

Kirjanmerkkilista Project A.P.E. -geokätköistä.

Kansalaisen karttapaikasta on tullut uusi versio, joka on valitettavasti rikkonut Geocaching.com:n kätkösivuilla olevan karttalinkin ja moni geokätköilijä on tuskaillut tärkeän työkalun toimimattomuutta.

Vanha Karttapaikka on käytettävissä vielä osoitteessa vanha.karttapaikka.fi ja pienellä skriptillä kikkailemalla linkin saa osoittamaan sinne. Tämä ei ole kuitenkaan pitkäaikainen ratkaisu, sillä vanhan karttapaikan sanotaan poistuvan kokonaan marraskuun puolivälissä.

Uuteen Karttapaikan karttaan ei tällä hetkellä ole helppoa tapaa linkittää ilman koordinaattimuutosta. Korjaus tähän saadaan todennäköisesti myöhemmin, mutta toimiminen vaatii myös, että Groundspeak korjaa oman linkkinsä.

Me aloimme Geokätköt.fi-kaupan taukohuoneessa pohtimaan, että olisiko ongelmaan fiksumpaa ratkaisua. Jos geokätköilijät eivät pääse helposti kartan luokse, niin mitä jos kartta tulisikin geokätköilijöiden luokse?

Kävimme tuumasta toimeen ja teimme pienen skriptin, joka lisää liikuteltavan kartan suoraan kätkösivulle. Näin kartan nähdäkseen ei tarvitse erikseen hypätä linkistä toiselle sivulle. Kartta näyttää oletuksena Maanmittauslaitoksen maastokartan, mutta valittavina ovat myös himmeämmin väritetty tauskakartta, ortoilmakuvat ja tavallinen OpenStreetMap-kartta. Maanmittauslaitoksen aineistot tulevat Kapsi Internet-käyttäjät ry:n toteuttamasta karttapalvelusta.

Huippujuttu on, että kartalla näkyy suoraan myös kätkön reittipisteet. Kätköpaikasta ja sopivasta lähestymisreitistä saa helposti hyvän kuvan, kun kaikki tieto on kerralla hyvällä karttapohjalla.

Kätkö ja reittipisteet Maanmittauslaitoksen peruskartalla

Kätkö ja reittipisteet Maanmittauslaitoksen peruskartalla

Kätkö ja reittipisteet Maanmittauslaitoksen taustakartalla

Kätkö ja reittipisteet Maanmittauslaitoksen taustakartalla

Kätkö ja reittipisteet Maanmittauslaitoksen ilmakuvalla

Skriptin käyttö vaatii Firefox, Safari tai Chrome -selaimen sekä Greasemonkey- tai Tampermonkey-lisäosan, jolla skriptien ajaminen onnistuu. Asentaminen on helppoa ja sujuu muutamassa minuutissa.

Asennus

Firefox

Firefoxilla saat käytettyä skriptejä Greasemonkey-lisäosan avulla. Klikkaa Greasemonkeyn sivulla näkyvää Lisää Firefoxiin -nappia ja odota, että asennus valmistuu. Firefox täytyy käynnistää uudelleen asennuksen jälkeen.

Kun Greasemonkey asennus on valmis voit ladata Kätkökartta-skriptin:

Lataa Kätkökartta 1.0

Greasemonkey näyttää skriptin tiedot ja kysyy lupaa asennukseen. Klikkaa asenna. Saat pian ilmoituksen asennuksen onnistumisesta ja olet valmis kokeilemaan Kätkökarttaa Geocaching.com:n kätkösivuilla!

Chrome ja Safari

Chromella ja Safarilla skriptien ajaminen vaatii Tampermonkey-lisäosan. Klikkaa Download-nappia ja sen jälkeen Lisää laajennus. Kun asennus on valmis voit ladata Kätkökartta-skriptin:

Lataa Kätkökartta 1.0

Tampermonkey näyttää skriptin tiedot. Klikkaa Install. Nyt olet valmis kokeilemaan Kätkökarttaa Geocaching.com:n kätkösivuilla!

Avointa lähdekoodia

Julkaisimme Kätkökartta-skriptin avoimena lähdekoodina MIT-lisenssillä, eli se on kaikkien vapaasti käytettävissä. Projektin lähdekoodi on GitHubissa ja jos koodin kirjoittaminen kiinnostaa, niin toivotamme sinut tervetulleeksi kehittämään karttatyökalua entistäkin paremmaksi.

Nestorin kymppi

Kartta © OpenStreetMap contributors

Kävimme testaamassa 26 kätkön Nestorin kymppi -power trailin Sipoon Söderkullassa. Nestorin kymppi julkaistiin viime toukokuussa ja nyt sen on kiertänyt jo yli 200 nimimerkkiä. Kätkösarjan on toteuttanut geokätköilijä MK_nestori65.

Metsäpolku

Nestorin kymppi kiertää kymmenen kilometrin pituisen maastoon merkityn reitin, joka kiertää kolmen järven – Grundträskin, Möträskin ja Pilvijärven – ympäri. Maasto on vaihtelevaa, mutta melko helppokulkuista. Välillä mennään leveää ulkoilutietä pitkin, välillä juurakkoista polkua tai pitkospuita pitkin. Lastenvaunujen ja tavallisen pyörän kanssa reitille ei kannata lähteä, mutta maastopyörällä jo selviää. Maisemina reitin varrella on metsää, järven rantoja ja pieniä peltoja. Vaihtelevan maaston ja maisemien ansiosta lenkki ei tunnu missään vaiheessa tylsältä.

Sarjan kätköpurkit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kestäviä ja edullisia PET-putkiloita. Kyniä sarjan kätköissä ei ole, joten muista ottaa oma kynäsi mukaan! Kynän lisäksi reitille kannattaa varata kättä pidempää.

Onkimassa

Onkimassa

MK_nestori65 suosittelee kahdeksan metrin onkivapaa ja sille todella olisi käyttöä. Me olemme varustautuneet huonosti ja huomaamme pian, että aika moni geokätkö on ripustettu niin korkealle, ettei niihin pääse ilman apuvälinettä käsiksi. Muillakin on näemmä ollut samaa ongelmaa, sillä monen kätkön vierestä löytyy maasta sopiva keppi. Aluksi ongittavat kätköt tuovat mukavaa vaihtelua, mutta pian alamme suosiolla jättämään hankalimpia kätköjä väliin edes yrittämättä. Kunnon apuvälineillä ongittavat purkit olisivat varmasti olleet mukavampia.

Utelias kärppä

Utelias kärppä

Retken kohokohta tulee noin puolessa välissä. Heilumme kepin kanssa onkimassa kätköä, kun silmäkulmassa vilahtaa jotain vaaleaa. Kätkön vieressä on iso pitkään paikalla ollut risukasa, josta on tullut kärpän pesä. Leikkisä kärppä seuraa uteliaana meidän touhujamme ja juoksentelee välillä vauhdikkaasti risukasan päällä. Kärppä menee välillä piiloon risukasan koloihin, mutta ei malta uteliaisuudeltaan pysyä piilossa, vaan palaa kurkkimaan meidän touhuja kaula pitkänä. Kärppä ei ole moksiskaan vaikka tulemme kuvausetäisyydelle. Lisäsimme Instagram-tilillemme videon kärpästä.

Numerojärjestyksessä vastapäivään kierrettynä reitin loppupuolella tullaan Pilvijärven rantaan. Pilvijärvi on kesäisin suosittu uimapaikka ja täällä on hyvä mahdollisuus pitää evästauko tai käydä virkistäytymässä järvessä. Paikalta löytyy grillausmahdollisuus, retkipöytiä, WC:t ja kesäkahvila.

Evästauko Pilvijärvellä

Kätkön numero 24 kohdalla kannattaa poiketa lähellä sijaitsevalle GC5Z2RN Galthagenin kallioaarre -kätkölle, jos et ole käynyt siellä aiemmin. Paikalta löytyy sipoolaisen Pertti Linnan vuosikymmenen aikana kasaama taidokkaasti muotoiltu kivikasa, jonka päällä lepää kultaisella maalilla maalattu munan muotoinen kivi.

Talviaikaan alueen leveämmillä ulkoiluteillä kiertävät ladut, mutta kätkösarja on silti haettavissa kunhan kiertää latukohdat.

Polku on välillä yllättävän mutainen

Polku on välillä yllättävän mutainen

Nestorin kymppi sopii hyvin autottomillekin geokätköilijöille, sillä reitin alkupään lähelle pääsee hyvin bussilla Helsingistä tai Porvoosta. Helsingin keskustasta tai Porvoosta Söderkullaan menee bussi 848. Helsingin Itäkeskuksesta paikalle pääsee bussilla 841. Söderkullan keskustan pysäkiltä sarjan ensimmäiselle kätkölle on vähän yli kilometrin kävelymatka. Kätköreitti on lenkin mallinen, eli paluu onnistuu samalta pysäkiltä. Molemmat bussit liikennöivät myös viikonloppuisin.

Autolle löytyy hyvä parkkipaikka reitin alun lähellä olevan leikkikentän parkista (ensimmäisen kätkön waypointtina). Muita mahdollisia aloituspaikkoja ovat Möträskintien varrella oleva pysäköintialue (N 60° 18.460′ E 025° 18.600′) tai Pilvijärven uimarannan pysäköintialue kätkön 21 # Nestorin kymppi kohdalla. Huomaa, että pysäköinti Pilvijärvellä on kesäaikaan suositun uimarannan takia maksullista (5 €/auto) ja usein ruuhkaista.

Merivesi on ollut viime päivinä erittäin matalalla ja monet kätköilijät ovat ottaneet ilon irti olosuhteista.

Merivesi on nyt jopa yli puoli metriä keskitasoa alempana ja kauas karannut rantaviiva on paljastanut reittejä rannan lähellä oleville saarille ja luodoille. Kätköilijät eri puolilla Suomea ovat raportoineet päässeensä lähisaarten kätköille kuivin jaloin tai kahlaamalla.

Kävimme kokeilemassa merenpohjaa pitkin kulkemista Helsingin Lauttasaaren edustalla, jossa laskenut merivesi on avannut reitin Sisä-Hattu -nimiselle luodolle. Luodolla on tietysti myös kätkö.

Helsingin Sanomat kirjoitti Sisä-Hatusta loppuviikosta ja paikalla on nyt ulkoilijoita ruuhkaksi asti. Lähiteiden varsien parkkipaikat ovat melkein täynnä tuulisena sunnuntaina ja ulkoilijoita näkyy todella paljon. Sisä-Hatulle on mahdollista kahlata normaalistikin, mutta nyt sinne pääsee leveää kannasta pitkin. Ulkoilijoiden vaellus pienelle luodolle on jopa vähän hassun näköistä. Kätköilijöitäkin on liikkeellä ja samaan aikaan purkille sattuu kolme nimimerkkiä emmekä suinkaan ole päivän ensimmäisiä kävijöitä.

Sisä-Hatun nähtävyytenä ovat vanhat kalliokaiverrukset. Vanhimmat löytämämme tekstit ovat 1900-luvun alusta. Kalliosta löytyy vaakunoita, kruunuja, kompassiruusu, pitkiä tekstejä sekä tietysti sydämiä.

Ruuhkaa on ollut myös ainakin Porissa, jossa Munakari kätköineen on nyt saavutettavissa kahlaten.

Mikä saa meriveden laskemaan?

Korkeapaineen vallitessa merivesi laskee ja matalapaineella se nousee. Veden korkeuteen vaikuttaa myös tuuli, sillä tietystä suunnasta puhaltava tuuli voi työntää merivettä Itämeren eri osiin. Itämeren meriveden korkeuteen vaikuttaa myös Tanskan salmien virtaukset ja näiden aiheuttamat vaihtelut meren kokonaisvesimäärässä.

Meriveden korkeuden vaihteluita voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilla.

Moskovaan matkaavan geokätköilijän kannattaa varautua häiriöihin GPS-paikannuksessa ainakin Kremlin linnoituksen lähettyvillä.

Kesäkuusta alkaen geokätköilijät, navigaattoria käyttävät autoilijat, Uber-kyydin tilaajat, Pokemon Go -pelaajat ja lenkkeilijät ovat valittaneet huonosta GPS-signaalista Kremlin ympärillä. GPS-paikannus ei joko toimi ollenkaan tai GPS-laite näyttää sijainnin virheellisesti Vnukovon lentokentän tuntumaan, 29 kilometrin päähän Kremlistä.

Useat syyskuussa juostuun Moskovan maratoniin osallistuneet juoksijat ovat kertoneet reittitallennuksen epäonnistuneen, koska Kremlin kohdalla tallennettuun juoksureittiin on tullut ylimääräinen 40 kilometrin siirtymä.

Kaikki viittaa siihen, että GPS-signaalia häiritään Kremlin lähellä. Venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin kehittäjä, Grigory Bakunov, oli haarukoinut ongelman esiintymistä ja huomannut sen rajautuvan hyvin tarkasti Kremlin ympäristöön, kertoo uutistoimisto AP. Kremlissä sijaitsevat kaikki Venäjän merkittävimmät hallintoelimet. Siellä on myös presidentin virka-asunto.

Presidentin kanslian kansliapäällikkö Dmitry Peskov ei osaa sanoa syytä häirintään vaan kehottaa tiedustelemaan asiaa valtionjohdon suojelupalvelu FSO:lta. FSO:n edustaja ei perjantaina suostunut kommentoimaan asiaa AP:lle.

GPS-häirinnän tavoitteena voi esimerkiksi olla miehittämättömien lennokkien käytön vaikeuttaminen tärkeiden hallintorakennusten ympäristössä.

Kremlin ympäristössä on vain muutama kätkö, joten kätköilijää häirintä ei suuresti haittaa. Kremlin kätköistä kannattaa ottaa mukaan vinkit ja spoilerikuvat. Häirintä on kuitenkin hyvä muistutus siitä, kuinka helposti GPS-järjestelmää on mahdollista paikallisesti häiritä.

AP: Russians seek answers to central Moscow GPS anomaly

 


Tämä on kova juttu!

Geokätköt.fi on vuodesta 2009 opastanut suomalaisia geokätköilyn saloihin. Alusta asti tavoitteena on ollut kannustaa uusia ihmisiä kokeilemaan harrastusta ja auttaa heitä välttämään pahimmat sudenkuopat kätköjen etsimisessä ja piilottamisessa. Uuden harrastuksen aloittaminen voi olla hankalaa jos kukaan ei ole neuvomassa.

Aina ajoittain meiltä on kyselty neuvoja kätköilytarvikkeiden ja gepsien hankinnoissa. Vuosien varrella on kypsynyt ajatus, että miksi emme itse tarjoaisi näitä kun niitä sivuiltamme muutenkin etsitään. Pitkän harkinnan jälkeen totesimme, että tämä homma saadaan toimimaan. Kauppamme hiljainen julkaisu tehtiin jo muutama viikko sitten ja nyt kun tilauksia on jo toimitettu, kehtaa tästä huudella enemmänkin.

Taasko uusi kätköilykauppa, eikö näitä ole jo tarpeeksi, kuulemme sinun kysyvän. Uskomme, että meillä on vielä paljon annettavaa kätköilymarkkinoille. Itsestäänselvien asiantuntevan palvelun ja nopeiden toimituksen lisäksi haluamme tarjota sinulle:

1. Edullisia hintoja

Omalla maahantuonnilla ja tehokkaalla toimintatavalla pystymme pitämään hintamme edullisina. Toinen vaihtoehto olisi kerätä myynneistä suuremmat katteet, mutta päätimme että myymme mieluummin enemmän edullisesti kuin vähän kalliisti. Siinä voittavat kaikki.

2. Nykyaikaisen verkkokaupan

Verkkokaupassa et pääse hipelöimään tuotteita, joten tuotekuvauksiin on pakko panostaa. Kukaan ei halua arvailla suttuisista kuvista mitä on ostamassa. Lisäksi todella moni teistä lukee sivujamme mobiililaitteista, joten verkkokaupankin täytyy luonnollisesti toimia erikokoisilla näytöillä ja kosketusnäytöllä.

Ostoksesi maksat kätevästi tilauksen yhteydessä verkkopankin tunnuksilla tai luottokortilla. Tieto maksusta välittyy suoraan meille ja pääsemme postittamaan tilauksesi nopeammin.

3. Uusia tuotteita

Suurin osa kätkökaupoista myy hyvin samanlaisia tuotteita. Me pyrimme jatkuvasti kehittämään valikoimiamme ja löytämään geokätköilijöille sopivia uusia tuotteita. Miltä kuulostaisi esimerkiksi reppuun mahtuva kokoontaittuva poimintatyökalu? Tai haluaisitko etsiä hankalassa kolossa olevaa kätköä pienellä kameralla, jonka kuvan näet langattomasti kännykän näytöllä?

Tietysti pidämme valikoimissamme myös ne tutut ja turvalliset tuotteet, joita suurin osa tarvitsee. Valikoimastamme löydät mm. Garminin GPS-laitteet, Fenix-valaisimet ja Geocaching.com:n viralliset tuotteet.

Aluksi keskitymme kaupan tuotevalikoiman kehittämiseen, mutta jatkon suhteen meillä on paljon ideoita. Palataan niihin kuitenkin myöhemmin. Nyt haluaisimme kuulla mitä geokätköilytuotteita juuri sinä tarvitset. Kerro meille ideoistasi yhteydenottolomakkeella tai somessa.

Tervetuloa ostoksille!

 

Amerikan kirjeenvaihtajamme kävivät testaamassa miten risteilyalus soveltuu geokätköilykulkuvälineeksi. Helsingissä on jo totuttu Itämerellä kiertävien risteilyalusten kätköilevien matkustajien järjestämiin miitteihin ja moni on miettinyt sopisiko risteilykätköilyloma itsellekin. Ovatko risteilyt vain eläkeläisille? Onko laivalla mitään tekemistä? Aikaa maissa on rajallisesti, ehtiikö siinä hakemaan kätköjä?

Risteilyjä on tarjolla ympäri maailmaa. Suosituimpia paikkoja ovat Välimeri ja Karibia, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Itämerta ja Norjan vuonoja kiertää kesäisin useita aluksia, joten risteilyloma onnistuu lähelläkin.

Me hyppäsimme Carnival Glory -aluksen kyytiin Miamista, Floridasta. Reitiksi valikoitui viikon kierros Itä-Karibialla. Seitsemään päivään mahtuu kaksi päivää merellä ja pysähdykset Caymansaarilla, Hondurasissa, Belizessä sekä Meksikossa. Reitin valintaperusteena oli mielenkiintoiset pysähtymispaikat ja meripäivien pieni määrä. Kätköilijää ei aurinkokannella makaaminen pidemmän päälle houkuttele, vaikka jollekin se voi olla pääasia.

Carnival Cruises on maailman suurin risteilyvarustamo. Muita tunnettuja varustamoja ovat mm. Royal Caribbean, Costa, MSC, Norwegian Cruise Line, Celebrity Cruises, Disney Cruises ja AIDA Cruises. Lisäksi on useita pienempiä varustamoja, joista monet ovat erikoistuneet esimerkiksi luksusristeilyihin tai seikkailullisiin risteilyihin.

Alukseen nousu

Laivan pääaula

Risteilymme alkaa Miamin risteilysatamasta, joka on maailman vilkkaimpia risteilyalusten satamia. Laiturissa odottaakin jonossa monta alusta ja melkein kolme tuhatta matkustajaa vetävä Carnival Glory on pienemmästä päästä.

Laivamme lähtee Miamista vasta neljän jälkeen iltapäivällä, mutta laivalle pääsee jo puolen päivän aikaan. Terminaaliin saapumista on porrastettu etukäteen varattavin vuoroin, mutta silti terminaalissa on pienet jonot lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen. Suuret laukut luovutetaan terminaalissa henkilökunnan haltuun ja ne tuodaan myöhemmin illalla hyttiin. Me matkustamme kevyesti ja kannamme omat reppumme suoraan laivaan. Carnival tarjoaa muutamalla kympillä Faster to Fun -passin, jolla jonoista pääsee ohi ja laivallekin pääsee ensimmäisten joukossa.

Laivan palvelut toimivat heti. Porealtaat ovat auki ja buffet-ravintolan pöydät notkuvat ruokaa. Käy kuten ruotsinlaivan buffetissa ja ensimmäisellä kerralla ruokaa kahmii lautaselle aivan liikaa. Nopeasti kuitenkin oppii, että buffettiin pääsee koko viikon ajan, eikä kaikkea ole pakko syödä kerralla.

Ensimmäisenä iltana laivalla järjestetään merenkulkusäädösten vaatima pelastusharjoitus. Se tarkoittaa, että kaikkien matkustajien on hälytyksen soidessa kokoonnuttava omalle pelastautumisasemalle. Pelastautumisasemalla seistään rivissä henkilökunnan laskiessa, että kaikki ovat paikalla. Harjoitus olisi nopeasti ohi jos kaikki toimisivat ohjeen mukaan, mutta nyt viimeisiä matkustajia joudutaan odottamaan pitkään ja kannen helteessä seisoessa tulee kuuma.

Hytti

Hyttimme on laivan yhdeksännellä kannella, Lido-kannella. Valitsimme parvekkeellisen hytin vaikka siitä pitikin maksaa vähän parvekkeetonta hyttiä enemmän. Jos hinta ei kirpaise liikaa, niin parvekkeelliseen hyttiin kannattaa sijoittaa. Auringonlaskut ja aamiaiset rauhassa omalla parvekkeella ovat hienoja hetkiä. Pääsemme myöhemmin seuraamaan parvekkeelta laivan vierellä uivan delfiinin hyppelyä ja lentokalojen liitoja.

Kaikki laivan hytit ovat selvästi ruotsinlaivojen perushyttejä suurempia. Halvimmassakin sisähytissä on kunnon sänky ja erillinen sohva sohvapöytineen. Hyteissä on myös pieni työtaso, vaatekaapit, jääkaappi ja TV. Kylpyhuonekin on sen verran iso, ettei siellä ahdista. Kahdelle hytti on mukavan kokoinen, mutta tarvittaessa yhteen hyttiin saa enimmillään mahtumaan neljä matkustajaa. Kahdelle on oikeat sängyt, yhden sängyn saa taiteltua sohvasta ja yksi sänky taittuu katosta (vain osassa hyttejä).

Kaikilla laivoilta löytyy yleensä ikkunaton sisähytti, ikkunallinen hytti ja parvekkeellinen hytti, sekä joitakin suurempia sviittejä ja muita erikoishyttejä. Erikoishyteissä voi olla esimerkiksi tavallista suurempi parveke.

Huonepalvelu kuuluu risteilyn hintaan. Hyttiin voi tilata pientä purtavaa tai ruoka-annoksia pieneltä listalta koska tahansa. Aamuksi voi tilata aamiaisen ripustamalla tilauslapun oveen illalla.

Hytin siisteydestä huolehtii hyttipalvelija, joka on sama koko risteilyn ajan. Hyttipalvelija käy siivoamassa hytin aamulla ja illalla. Aamulla sänky pedataan ja illalla sänky avataan valmiiksi. Hyttipalveliljat hoitavat siivouksen taitavasti silloin kun itse olet muualla syömässä.

Kätköily risteilyllä

Putkihaastetta risteilylle ei kannata lähteä suorittamaan. Yleensä viikon kestävän risteilyn ohjelmassa on vähintään yksi päivä merellä, eikä kätköjä pääse silloin etsimään mistään.

Pysähdysten aikana aikaa maissa on rajatusti, yleensä 6-8 tuntia, mutta aika riittää hyvin ainakin muutaman kätkön etsimiseen vaikkei pelkkään kätköilyyn keskittyisikään. Kätköilyä rajoittaa enemmän se, ettei kaikissa satamapaikoissa ole montaa kätköä tai ne ovat hankalasti saavutettavissa. Kannattaakin tutustua risteilyn pysähdyspaikkojen kätkötarjontaan ennen risteilyn varaamista.

Laivalla saattaa törmätä muihin kätköilijöihin. Meidän kanssa samalla laivalla matkusti ainakin kaksi muuta kätköilynimimerkkiä. Toinen Yhdysvalloista ja toinen Tsekeistä.

Grand Cayman, Caymansaaret

“Anchor and grab!”

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme meripäivän jälkeen on George Town, Caymansaarten pääkaupunki. Caymansaarten kolme saarta sijaitsevat Kuuban eteläpuolella. Mistään miljoonakaupungista ei ole kyse, sillä asukasluvultaan kaupunki on suunnilleen Vihdin kokoinen (noin 29 000 asukasta). Caymansaaret on tunnettu veroparatiisina ja kaupungin siluetista erottuvatkin selvästi lukuisat pankkien konttorit, jotka ovat kaupungin suurimpia rakennuksia.

Grand Caymanilla ei ole risteilyaluksille sopivaa satamaa, joten laivat ankkuroituvat kaupungin edustalle ja risteilymatkustajat kuljetetaan maihin pienillä vesibusseilla, tendereillä.

George Townissa kätköjä on vähän alle kymmenen kävelyetäisyydellä keskustasta. Muualla saarella kätköjä on lisää. Useimmat kätköt löytyvät helposti vaikka osa onkin piilotettu aika vilkkaille paikoille. Yksi kätköistä sijaitsee käytännössä ravintolan terassilla. Siellä pyöriessämme paikalle juoksee oregonilainen kätköilijäkollega NoBucksRanch, joka kaivaa purkin nopeasti esille. Juttelemme hetken ja selviää, että hänkin on matkustaja meidän laivallamme. NoBucksRanchilla on kuitenkin hieman kiire kadulla odottavaan kyytiin, sillä hän on menossa vierailemaan huimalle GC4BAC0 Kittiwake -kätkölle. Kätkö sijaitsee keinotekoiseksi riutaksi upotetulla USS Kittiwake -aluksella ja kätkölle pääseminen vaatii sukellusvarusteita.

Saaren kätköt ovat enimmäkseen tradeja, mutta muutama virtuaali- ja earthcachekin on tarjolla kauempana George Townista. Koko Caymansaarilla kätköjä on 65.

Syksyllä Karibian sää on vaihteleva ja aamupäivän auringonpaiste muuttuu nopeasti rankkasateeksi. Pääsemme pahimman sateen ajaksi suojaan ruokakaupan katoksen alle ja onneksi sadekuurot päättyvät yhtä nopeasti kuin alkavatkin. Yksi George Townin kätköistä jää löytymättä ja kävelykierroksemme saldoksi tulee kuusi löydettyä kätköä.

Isla de Roatán, Honduras

Roatánin saari sijaitsee Hondurasin rannikolla ja se on osa Mesoamerikaanista valliriuttaa, joka on maailman toiseksi suurin koralliriutta Ison Valliriutan jälkeen. Roatan tarjoaakin hyvät sukellus- ja snorkkelointimahdollisuudet. Carnivalin alus rantautuu laivayhtiön oman uimarannan yhteyteen.

Satama on melkoinen turistirysä kauppoineen, mutta sen yhteydessä oleva ranta on hyvä ja alueella on kolme kätköä. Saarella ei varsinaisesti ole mitään merkittäviä nähtävyyksiä ja kaikki muut saaren kätköt ovat kaukana ja harvassa, joten päätämme etsiä sataman yhteydessä olevat kätköt ja viettää päivän snorklaten koralliriutalla.

Ylikersanttikaloja (abudefduf saxatilis)Ensimmäinen kätköistä löytyy helposti erään kaupan nurkalta. Toinen on pienen luontopolun yhteydessä ja vaatii hyppelyä polulta sivuun. Hondurasin metsä on aika vihamielistä. Lähes jokaisessa kasvissa on terävät piikit, jotka raapivat kätköä lähestyttäessä. Kätkön etsiminen ja lokkaus hoituu ennätysajassa sillä kätköpaikka kuhisee tulimuurahaisia, jotka ovat kuin kotoiset kusiaiset, mutta aggresiivisempia. Käsiin ja jalkoihin jää muistoksi muutama kutiseva ja poltteleva kohta. Kolmas kätkö on helpompi ja se löytyy puremitta uimarannan läheltä.

Meillä on omat snorkkelit mukana, mutta välineitä saa vuokrattua rannata. Päätös jäädä snorklaamaan kannattaa. Uimarannan vieressä olevan laiturin päässä on todella hieno snorklauspaikka ja näemme riutalla paljon mitä värikkäämpiä kaloja.

Belize City, Belize

Mayakaupunki Altun Ha

Belizessä laiva ankkuroituu kauas rannasta. Rannikolla on suojeltua koralliriuttaa, eikä suurilla laivoilla ole asiaa lähemmäs. Rantautuminen tapahtuu tenderiveneillä ja matka laivasta rantaan kestää melkein puoli tuntia.

Hurrikaani Earl iski Belize Cityyn elokuun alussa ja jäljet näkyvät vielä. Joka puolella on kaatuneita ja vääntyneitä palmuja. Mayat hallitsivat aikoinaan Belizessä ja me haluamme päästä näkemään mayojen kaupunkien raunioita. Raunioille on matkaa ja päädymme ottamaan laivayhtiön bussikyydin Altun Han rauniokaupunkiin. Rauniokaupungissa on sopivasti kaksi kätköäkin. Toinen jää löytymättä, mutta toinen löytyy helposti ystävällisen kookosvesi-kauppiaan avustuksella. Hän näkee meidät pyörimässä erään puun luona ja tietää heti mitä etsimme.

Kätköjä Belizessä on harmillisen vähän. Koko maassa niitä on vain 53 ja ne ovat niin hajallaan ettei päivässä ehdi montaa hakea. Altun Han kätkön lisäksi löydämme pari satamassa olevaa kätköä, eli Belizen suurimman kaupungin kaikki kätköt. Satamassakin saamme pyytämättä apua paikallisilta, kun eräs turistiopas vinkkaa meille mistä kannattaa katsoa.

Cozumel, Meksiko

Iguaani

Viimeinen pysähdyspaikkamme ennen Miamiin paluuta on Cozumelin saari Meksikon rannikolla. Satumme saarelle Meksikon itsenäisyyspäivänä ja ympäri saarta näkyy juhlallisuuksia. Satama sijaitsee sivussa San Miquelin kaupungista ja satama on sellainen turistirysä, että otamme nopeasti taksin pois sieltä. Suuntaamme San Miquelin kaupunkiin, joka on saaren suurin. Taksimatka ei maksa montaa euroa ja kuljettaja on ystävällinen. Ennen kätköjen etsimistä käymme tutustumassa saaren historiaan museossa. Museon toisessa kerroksessa sijaitseva terassiravintola merinäköalalla pesee monet perinteiset museokahvilat.

Kätköjä Cozumelin saarella on kolmisen kymmentä. Puolen tunnin lauttamatkan päästä mantereelta niitä löytyisi lisää. Cozumelin kätköt ovat pääasiassa saarta kiertävän tien varressa. Etsimme kätköjä ensin San Miquelin keskustasta ja päätämme sitten kävellä takaisin satamaan etsien matkan varrella sijaitsevia kätköjä. Osa kätköistä on piilotettu outoihin paikkoihin. Löydämme kätkön mm. paikallisen Harley-Davidson liikkeen hyllystä. Täällä on selvästi totuttu kätköileviin matkailijoihin ja monessa paikkaa joku paikallinen tulee auttamaan kätkön etsimisessä kun vähän pyörii paikalla. Eräällä kätköllä läheisen talon vartija tervehtii meitä espanjaksi ja kehottaa sormimerkein katsomaan tarkemmin vieressä olevaa pensasta.

Ehkä mielenkiintoisin löytämämme kätkö sijaitsee risteilyalusten henkilökunnalle suunnatussa allasbaarissa. Baaria mainostetaan kadulla vain pienellä kyltillä “No name club”. Kätkö on samanniminen, joten menemme rohkeasti sisään. Heti sisäänkäynnillä huomio kiinniittyy seinillä oleviin satoihin risteilyalusten henkilökunnan nimineuloihin. Täällä näyttää olevan tapana jättää oma nimineula seinälle vierailun yhteydessä. Baarimikko tervehtii iloisesti. Huomatessaan gepsin kädessä hän sanoo tietävänsä miksi olemme täällä ja antaa pienen vinkin mistä kätköä kannattaa etsiä.

Tällaisia liikkeissä ja baareissa sijaitsevia kätköjä ei saisi nykyisillä säännöillä tehdä, mutta täällä ne toimivat hyvin. Baarimikon tai myyjän valvonnassa olevaan kätköön tiputtaa mielellään matkailijoitakin kun tietää, että kätkö pysyy todennäköisesti tallessa seuraavan kätköilijän vierailuun asti.

Tekemistä laivalla

Leffailta aurinkokannella

Keksiikö kätköilijä laivalla tekemistä koko viikoksi ja mitä meripäivien aikana voi tehdä? Laivalla on joka ilta niin paljon viihdetarjontaa, että kaikkea ei ehdi katsomaan vaikka yrittäisikin. Useampana iltana laivan suuressa teatterissa on näyttävä show, johon kuuluu laulua ja tanssia. Iltaisin on myös stand-uppia yhteensä neljältä eri esiintyjältä. Alkuviikon ajan laivalla on kaksi koomikkoa ja Hondurasin pysähdyksen aikana esiintyjät vaihdetaan. Koomikot vetävät illan aikana useamman esityksen, niin että ennen kymmentä on koko perheelle sopivia vitsejä ja sen jälkeen jutut menevät tuhmemmiksi.

Uhkapeleistä kiinnostuneille löytyy perinteinen kasino ja lapsille pelisali. Laivalla on myös pieni kirjasto, josta voi lainata lukemista omien kirjojen loppuessa. Yllätykseksemme hyllyssä on jopa suomenkielinen Piin Elämä.

Laivalla on hyvä kuntosali, jonka käyttö kuuluu hintaan. Lisämaksusta pääsee hierottavaksi ja kauneushoitoihin. Muita liikuntamahdollisuuksia ovat kannella oleva koripallokenttä ja piipun ympäri kiertävä parin sadan metrin juoksurata. Päivisin on turhan kuuma ulkona juoksemiseen, mutta iltaisin juokseminen upeassa merimaisemassa merituulen viilentäessä on mahtavaa.

Buffet-ravintola

Buffet-ravintola

Laivalla on tietysti hyvää aikaa ratkoa mysteereitä. Sopivia tehtäviä kannattaa etukäteen tulostaa paperille valmiiksi. Laivalla on saatavilla langaton internet, mutta siitä joutuu maksamaan. Carnivalilla halvin yhteyspaketti maksaa viisi dollaria päivältä, mutta sillä pääsee käyttämään vain sosiaalisen median palveluita kuten Facebookia, Instagramia ja Twitteriä. Kalliimmalla 16 dollarin paketilla pääsee jo kätkösivuillekin. Nettiyhteys toimii merellä satelliitin kautta ja on usein hidas, mutta yleensä kuitenkin käyttökelpoinen.

Ruokailumahdollisuuksia on useita. Aamiaisen ja illallisen voi syödä hienommassa ruokasalissa tai yläkannen buffet-ravintolassa. Lounasta tarjoillaan buffet-ravintolassa. Näiden lisäksi on pienempiä ruokapaikkoja, joista saa pizzaa, sushia, hampurilaisia, burritoja yms.

Miksi mennä?

Risteily sopii geokätköilijälle, jos etsii rennompaa lomaa eikä kätköjen lukumäärä ole pääasia.

  • Moni risteily pysähtyy mielenkiintoisissa paikoissa, joihin ei välttämättä muuten tulisi lähdettyä
  • Rentouttava täysihoito laivalla
  • Laivalla paljon tekemistä ja hyvää ruokaa
  • Auringonlaskut merellä

Miten risteilylle pääsee?

Suomesta varsinaisten risteilyalusten kyytiin ei pääse, vaikka moni laiva Helsingissä pysähtyykin. Tarjolla on vain perinteiset Ruotsin, Viron ja Venäjän risteilyt autolautoilla. Lähin risteilyalusten lähtösatama on Tukholma, josta pääsee Itämeren rantakaupunkeja kiertävälle risteilylle.

Risteilyn voi varata itse suoraan varustamon sivuilta tai ostaa pakettina matkatoimistolta. Matkatoimiston paketissa on yleensä valmiina lennot lähtösatamaan, kun itse varatessa ne luonnollisesti täytyy hoitaa omin päin. Jos lomapäivät riittävät, niin ennen risteilyä ja sen jälkeen kannattaa varata muutama päivä kaupunkiin tutustumiseen, niin ei tarvitse juosta lentokoneesta suoraan laivalle ja toisin päin.

Eri varustamojen ristelyitä voi hakea kätevästi mm. saksalaisen matkatoimiston Sea Scanner -sivustolta.

Mitä maksaa?

Halvimmillaan viikon risteily sisähytissä maksaa noin 300 euroa hengeltä, mutta hinta riippuu paljon varustamosta, laivasta ja ajankohdasta. Sesongin ulkopuolella voi löytää hyviä tarjouksia. Halvimmankin hytin hintaan kuuluu yleensä ruokailut ja laivan viihdetarjonta, mutta hinnan sisältämät palvelut kannattaa tarkistaa ennen varausta.

Hinta nousee muutaman satasen per hyttiluokka. Parvekkeellisesta hytistä joutuu maksamaan jo vähintään 700-800 euroa.

Risteilyn kalleutta arvioidessa kannattaa muistaa, että hintaan sisältyy viikon majoitus, liikkuminen ja ruokailut.

Onko sinulla kokemuksia geokätköilystä risteilyllä?

Tiesitkö, että Garmin-gepsisi pitää kirjaa löytämistäsi kätköistä? Ja että tätä voi käyttää apuna kätkölöytöjen kirjaamisessa?

Ahkeran kätköilyviikonlopun jälkeen voi olla hankala muistaa mitä kaikkia kätköjä tulikaan haettua, jos muistiinpanot eivät ole pysyneet mukana vauhdissa. Ei hätää, Garmin-gepsisi pitää kirjaa kaikista laitteeseen löydetyiksi merkityistä kätköistä ja näitä tietoja voi helposti käyttää avuksi löytöjen kirjaamisessa nettiin. Tämä ei vaadi edes premium-jäsenyyttä.

Kun olet ladannut kätköjen tietoja GPX- tai LOC-tiedostona Garminin gepsiin ja merkitset kätköjä (Kirjaa yritys) löydetyiksi tai ei löydetyiksi, kirjaa gepsi tiedon tästä laitteen muistiin. Talteen jää tapahtuman tarkka aikaleima ja kätkön GC-koodi. Gepsillä on mahdollista kirjoittaa lokikin, mutta se on yleensä työlästä gepsien käyttöliittymässä.

Tiedot tallentuvat laitteen sisäiseen muistiin Garmin-kansiossa sijaitsevaan geocache_visits.txt -tiedostoon. Uudemmissa gepseissä sama tieto on myös xml-muodossa. Geocache_visits.txt on tavallinen tekstitiedosto ja tarvittaessa sitä voi lukea sekä muokata tekstieditorilla (esim. muistio). Alla esimerkki tiedostosta.

E:\Garmin\geocache_visits.txt

GC4D8TZ,2016-10-03T10:29Z,Found it,””
GC2YCCR,2016-10-03T10:43Z,Found it,””
GC51Y58,2016-10-03T11:58Z,Found it,””
GC2GCFW,2016-10-03T12:11Z,Found it,””
GC2YDV9,2016-10-03T12:38Z,Found it,””
GC5CPJ6,2016-10-03T13:34Z,Found it,””

 

Kenttämuistiinpanot

Kenttämuistiinpanot (field notes) ovat Geocaching.com:n tapa ladata lokien muistiinpanoja laitteista löytöjen kirjaamista varten. Ladatut muistiinpanot säilyvät muistissa kunnes ne on kirjattu lokeiksi tai poistettu.

Tiedoston lataaminen Geocaching.com:iin

  1. Kiinnitä GPS-laitteesi USB-kaapelilla tietokoneeseen.
  2. Kirjaudu Geocaching.com:iin ja mene profiilisivullesi.
  3. Sivun oikean reunan valikossa on kohta Matkamuistiinpanot ja siellä linkki
    Hae matkamuistiinpanot, jolla pääseet matkamuistiinpanojen sivulle.
  4. Klikkaa linkkiä Lähetä matkamuistiinpanot.
  5. Klikkaa lähetyssivun tiedostonvalinta-nappia. Napissa lukee selaimestasi riippuen esimerkiksi Selaa… tai Browse…
  6. Etsi auenneesta tiedostonvalinta-ikkunasta GPS-laitteesi ja sieltä Garmin-hakemistossa oleva geocache_visits.txt -tiedosto. Valitse tiedosto ja klikkaa Avaa-nappia.
  7. Tiedoston valinnan jälkeen paina Lähetä matkamuistiinpano-nappia.Sivu kertoo ladattujen muistiinpanojen määrän. Palaa matkamuistiinpanoihin -linkistä pääset katsomaan ladattuja tietoja.

Muistiinpanojen lataamisen jälkeen geocache_visits.txt -tiedoston voi poistaa laitteen muistista tai antaa sen olla. Uudet lokit tulevat vanhojen perään ja Geocaching.com huomioi oletuksena vain edellisen latauskerran jälkeen tulleet merkinnät.

Lokien kirjoittaminen

Ladatut matkamuistiinpanot näkyvät Matkamuistiinpanojen sivulla. Jokaisen muistiinpanorivin toiminnoissa on Kirjoita loki -linkki, josta pääsee normaalille lokkaussivulle. Lokisivulle tulee automaattisesti oikea päivämäärä ja lokin tyyppi.

Kirjoita lokisi kuten normaalisti ja lähetä se. Lokin tallentumisen jälkeen ruudulle tulee ilmoitus Olet linkittänyt uuden matkamuistiinpanon. Lähetä lisää matkamuistiinpanoja, jota klikkaamalla pääset takaisin matkamuistiinpanojen sivulle. Kirjaamasi kätkö poistuu automaattisesti muistiinpanojen listalta ja voit valita seuraavan kätkön lokattavaksi.

Matkamuistiinpanojen käyttö nopeuttaa suurien löytömäärien kirjaamista. Pienemmillä määrillä tiedoston lataaminen voi tuntua työläältä ja lokkaus hoituu nopeammin kartalta tai GC-koodin perusteella, jos muistaa missä on käynyt tai on tehnyt muistiinpanoja.

Mikä on sinun vinkkisi kätevään löytöjen kirjaamiseen?


Ensi kesänä geokätköilijöitä hemmotellaan! Kesällä on tarjolla kaksi isoa tapahtumaa, joilla molemmilla on hyvä mahdollisuus kasvaa megatapahtumiksi.

Ensin 16. – 18.6. Suomen Latu järjestää koko viikonlopun kestävän Midnight Sun Geocaching -kätköilytapahtuman Saariselällä. Tapahtumapaikkana on Suomen Ladun Tunturikeskus Kiilopää, joka sijaitsee Urho Kekkosen Kansallispuiston vieressä. Tunturikeskuksessa ja sen ympäristössä on tarjolla runsaasti erilaisia majoituspalveluita. Tapahtumaa markkinoidaan ohjeiden vastaisesti jo suurtapahtumana, vaikka virallista mega-statusta se ei vielä ole saanut.

Midnight Sun Geocaching -kätkösivu
Kiilopään geokätköt kartalla

Heinäkuussa on Porvoon vuoro. 14. – 16.7. viikoloppuna Porvoossa vietetään Porvoo CacheCon 2017 -tapahtumaa. CacheConin tapahtumapaikkana on kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehdas, joka sijaitsee aivan Porvoon keskustan tuntumassa. Taidetehdas hyvä lähtöpaikka Porvoon monipuoliseen kätkötarjontaan tutustumiseen.

Porvoo CacheCon 2017 -kätkösivu
Porvoon geokätköt kartalla

Molempiin tapahtumiin on lyhyessä ajassa ilmoittautunut yli sata osallistujaa, joten megatapahtumaan vaadittava vähintään 500 osallistujan ilmoittautuminen näyttää hyvin todennäköiseltä.

Tapahtumien tarkemmat ohjelmat ovat vielä auki, mutta molemmissa riittää varmasti mielenkiintoista tekemistä viikonlopuiksi. Päivämäärät kannattaa merkitä kalenteriin ja aloittaa kesäretkien suunnittelu.

Sarjan edellisessä osassa kerroimme Floridan nähtävyyksistä ja kätkötarjonnasta. Toisessa osassa keskitymme käytännön asioihin ja päiväretkimahdollisuuksiin.

Missä majoittua?

Hotelleja matkailijoiden kansoittamassa Floridassa riittää. Suosituimmilla turistialueilla huoneiden hinnat voivat olla kovia, varsinkin sesonkiaikaan. Kannattaa tutkia hotellien arvosteluja etukäteen netistä, sillä Yhdysvalloissa hotellien taso ei aina vastaa sitä mihin Suomessa on totuttu. Kalliskin hotellihuone voi olla sisältä nukkavieru ja jopa likainen.

Olemme aiemminkin suositelleet Airbnb-vuokrauspalvelua. Se kannattaa täälläkin pitää mielessä, sillä Floridassa asuntoja on todella paljon tarjolla ja hotellihuoneen hintaan edullisemmin voi päästä asumaan kuten paikalliset.

Asuinpaikan sijainnin valinta kannattaa miettiä sen mukaan missä päin Floridaa aikoo liikkua. Hyvien rantojen lähellä hotelleja on paljon, mutta ne ovat hintavia. Jos aikoo viettää aikaa muuallakin kuin uimarannalla, kannattaa majoitusta etsiä kauempaa. Autolla liikkuessa nopea pääsy moottoritielle nopeuttaa liikkumista.

Vuokraa auto, jos mahdollista

Jos suunnitelmissasi on kierrellä yhtään laajemmalti, niin auton vuokraaminen kannattaa. Floridan joukkoliikenne ei ole sillä tasolla kuin mihin eurooppalaisissa kaupungeissa on tottunut. Kaupunkien sisällä liikkuminen vielä onnistuu vaikka vuorovälit voivat olla harvoja, mutta monen nähtävyyden luokse pääsee vain autolla, taksilla tai opastetuilla kiertoajeluilla.

Kaikilla tunnetuilla autovuokraamoketjuilla on toimipisteitä Floridan lentoasemilla. Yhdysvalloissa ei juuri käsivaihteita käytetä, joten kaikki vuokra-autot ovat automaattivaihteisia.

Ajaminen Floridassa on sujuvaa ja vierailijalle riittää suomalainen ajokortti. Liikennesäännöt ovat pääosin tuttuja, mutta erojakin on. Esimerkiksi risteyksissä saa punaisella valolla kääntyä oikealle (muuta liikennettä ja jalankulkijoita väistäen), ellei sitä erikseen kielletä.

Huoltoasemien bensapumpuilla on yleensä ongelmia suomalaisten maksukorttien kanssa. Sirukortteja käytetään vielä vähän ja pin-koodin sijaan automaatti kysyy maksajan postinumeroa. Suomalaisia postinumeroita se ei kuitenkaan tunnista, joten maksu täytyy hoitaa kassalla. Suomen käytännöistä poiketen maksuvaraus pitää suorittaa ensin ja bensaa saa vasta sitten.

Osalla moottoriteistä on tietulleja. Käteisellä maksaminen onnistuu vain harvoilla tietulliasemilla, joten tarvitset autoosi joko SunPass-laitteen tai autovuokraamon tietullipalvelun (perustuu rekisterinumeron kuvaamiseen). Kannattaa tutkia kumpi tulee omalla arvioidulla käytöllä edullisemmaksi. Tietulleja voi arvioida SunPassin laskurilla.

Muuten maksuttomilla moottoriteillä on maksullisia express-kaistoja, joilla pääsee ohittamaan ruuhkia maksamalla tietullin.

Pysäköinti kaupungeissa on lähes aina maksullista, mikä aiheuttaa lisäsäätöä geokätköilyyn. Kannattaa yrittää pysäköidä auto sellaiselle paikalle, josta voi jalkautua hakemaan useamman kätkön, niin parkkilippuja ei tarvitse olla koko ajan ostamassa. Hinnat ovat yleensä 1-2 dollaria tunnilta. Kadunvarren pysäköintipaikoilla on perinteiset kolikoita syövät parkkimittarit, mutta maksaminen onnistuu mobiilisovelluksellakin. Pysäköintialueilla ja parkkihalleissa on automaatit joissa maksaminen onnistuu käteisellä tai luottokortilla.

Miamin keskusta

Liikkuminen ilman autoa

Vaikka suosittelemme vuokraamaan auton, liikkuminen onnistu ilmankin – varsinkin jos ei ole kiire. Taksilla tietysti pääsee nopeasti paikasta paikkaan, mutta matkoille tulee hintaa.

Kaupunkien sisällä kannattaa kokeilla mobiilisovelluksilla toimivia kyytipalveluita, kuten Uberia tai Lyftiä. Näiden hinnat ovat selvästi tavallisten taksien hintoja edullisempia. Kyytipalvelut ovat laillisia ainakin Miami-Daden piirikunnassa, johon kuuluu Miamin kaupunki ja iso osa Kaakkois-Floridasta, joten autoja on hyvin tarjolla. Uberin sovelluksessa saa määränpään määriteltyä kartalta ennen auton tilaamista, joten kuskille ei tarvitse yrittää selvittää tietä kätköpaikalle. Uudet Uberin käyttäjät saavat 10 euron arvosta kyytirahaa rekisteröitymisen yhteydessä.

Floridan kaupungeissa kulkee busseja, junia ja metrojunia. Varsinkin bussit ovat kuitenkin hitaita ja vuorovälit pitkiä. Bussin odotteluun menee helposti enemmän aikaa kuin mitä varsinainen matka kestää. Bussireitit eivät myöskään kata kaikkia matkailijaa kiinnostavia alueita. Julkisella liikenteellä ei pääse esimerkiksi Miamista Evergladesin kansallispuistoon. Miamin risteilysatamaakin (yksi maailman vilkkaimmista risteilyalusten satamista) palvelee vain pieni Miami Trolley -bussi, jonka pysäkki on kaukana terminaaleista.

Kaupungista toiseen pääsee liikkumaan junilla (Amtrak, Tri-rail) tai busseilla (esim. Greyhound). Suoria yhteyksiä ei aina ole, joten varaudu kiertämään suurempien kaupunkien kautta.

Joukkoliikennettä testataksemme kuljimme Miamin keskustan eteläpuolella sijaitsevasta Coconut Grovesta Fort Lauderdalen lentoasemalle ilman autoa. Autolla matkaan menisi liikenteestä riippuen noin puoli tuntia. Julkisilla matka alkaa korotetuilla raiteilla kulkevalla Metrorail-junalla (2,25 $), jolla pitää mennä Miamin lentoaseman asemalle tai Tri-rail-asemalle. Vaihtoasemalla hypätään Tri-rail junaan (3,75 $). Tai siis ensin odotetaan, olemme matkalla keskellä arkipäivää ja junan vuoroväli on 40 minuuttia ja edellinen juna on juuri lähtenyt. Dieselveturin vetämän kaksikerroksisen junan lopulta saavuttua pääsemme matkaan kohti lentokenttää. Puolen tunnin junamatkan jälkeen saavumme asemalle, jonka nimi on lupaavasti Fort Lauderdale/Hollywood International Airport at Dania Beach. Aseman nimen lopussa oleva at Dania Beach, Dania Beachillä, kannattaa huomioida sillä oikeasti asema sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä lentoasemalta. Junayhtiön tarjoama pikkubussi kuitenkin kuljettaa matkaajat junalta lentoasemalle. Kokonaisuudessaan matkaan Coconut Grovesta Fort Lauderdaleen meni pari tuntia kaikkine odotteluineen. Perille kuitenkin päästiin ja matka maksoi vain kymmenen dollaria.

Paikalliset suosivat lentokenttä-shuttleja, eli perävaunua vetäviä pikkubusseja, jotka ennakkotilauksesta hakevat matkailijan ovelta suoraan lentoasemalle. Lentokenttä-shuttle olisi maksanut noin 30 dollaria per henki.

Päiväretki Bahamalle

Jos olet pidempään matkalla ja Floridan hälinä alkaa kyllästyttämään, niin harkitse päivän tai parin retkeä Bahamalle. Bahamasaaret sijaitsevat lähimmillään noin 80 kilometrin päässä Floridasta, eli suunnilleen yhtä kaukana kuin Tallinna Helsingistä.

Miamista tai Fort Lauderdalesta pääsee lentäen nopeasti Bahaman pääkaupunkiin Nassauhun (menopaluu noin 100 $), joka on Bahaman suurimmalla saarella New Providencella. Jos lentäminen ei kiinnosta, niin Fort Lauderdalen satamasta Bahamalle pääsee laivalla. Balearia Caribbean liikennöi Grand Bahamalle nopeilla katamaraanialuksilla. Lautat lähtevät Fort Lauderdalen satamasta aikaisin aamulla ja palaavat myöhään illalla. Matka kestää melkein kolme tuntia suuntaansa. Alus on samankaltainen kuin Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivät pikalautat ja siellä on pieni kahvila ja verovapaa-myymälä. Aluksella on maksullinen wifi-yhteys, joten matka-ajan voi hyödyntää kätkölöytöjen kirjaamiseen tai uusien retkien suunnitteluun.

Tarjolla on myös useamman yön kestäviä mini-risteilyitä suuremmilla aluksilla. Kahden yön risteilyitä lähtee Palm Beachin satamasta (Grand Bahamalle) ja Miamin risteilysatamasta (Biminille). Risteilyalukset lähtevät illalla ja ovat seuraavan päivän saarella.

Kätköjä Bahamasaarilla ei ole paljoa, mutta kaikilta suurimmilta saarilta niitä kuitenkin löytyy. Laivoilla saavutettavista saarista huonoin tarjonta on Biminillä, jossa on vain kaksi kätköä. Koska kätköjä on vähän kannattaa päiväksi suunnitella muutakin ohjelmaa.

Julkinen liikenne Bahamasaarilla on olematonta. Takseilla pääsee liikkumaan, mutta ne voivat olla kalliita ja auton vuokraaminen vähäksi aikaa saattaa tulla edullisemmaksi.

Polku Grand Bahamalla

Floridan ilmasto

Floridan ilmasto on subtrooppinen, lukuunottamatta eteläisintä kärkeä, jossa ilmasto on trooppinen. Lämmintä ja aurinkoa siis piisaa. Talvi on Floridan sesonkia. Ilma on silloin kuivimmillaan eikä kuumuus ole niin tukahduttavaa kuin kesällä.

Heinäkuun ja marraskuun välillä on Atlantin hurrikaanikausi ja tällä välillä alueella voi esiintyä trooppisia myrskyjä, jotka pahimmillaan yltyvät hurrikaaneiksi. Todennäköisyys myrskyn osumiseen juuri matkasi aikana on pieni, mutta seuraa sääennustuksia ja viranomaisten tiedotuksia. Myrskyjen kehittymistä voi seurata National Hurricane Centerin sivuilla. Pahin myrskyaika ajoittuu yleensä syyskuulle.

Miksi mennä Floridaan?

  • Paljon kätköjä
  • Hyvät palvelut matkailijalle
  • Monipuolisia nähtävyyksiä koko perheelle
  • Trooppinen/subtrooppinen ilmasto ja hyvät uimarannat
  • Lentoja on hyvin tarjolla ja tarjouksella voi saada hyvinkin edulliset matkaliput

Miten sinne pääsee?

Finnair lentää suoraan Miamiin kolme kertaa viikossa ympäri vuoden. Edullisempia lentoja etsivän kannattaa tarkistaa vaihdolliset yhteydet Euroopan pääkaupunkien kautta. Lähes kaikista on yhteyksiä ainakin johonkin Floridan kaupungeista. Parhaat yhteydet on Miamiin ja Orlandoon. Lento Suomesta kestää 10-11 tuntia.

Edullisia lentoja voi löytää myös pienemmille lentokentille. Esimerkiksi Norwegian lentää Kööpenhaminasta ja Oslosta Fort Lauderdalen kentälle, joka sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä Miamista.

Yhdysvaltoihin matkustettaessa täytyy ennen matkaa hakea sähköinen ESTA-matkustuslupa, jonka hinta on 14 dollaria.