Metsänhoitoyhdistykset levittävät tänäkin vuonna joulumieltä ja järjestävät jo perinteeksi muodostuneen kuusikätköilyn lauantaina 16.12. Nopeimmille on tarjolla ilmainen joulukuusi! Kätkettyjä joulukuusia  on tänä vuonna piilotettu yhteensä 40 metsänhoitoyhdistyksen alueelle.

Kunkin kuusen piilopaikalle ensimmäisenä ehtinyt saa punaisilla metsänhoitoyhdistyksen nauhoilla merkityn valmiiksi kaadetun joulukuusen itselleen. Paikalla on myös kätköpurkki, jonka lokikirjaan kaikki voivat merkitä käyntinsä. Kuusikätköt eivät ole virallisia geokätköjä, eikä niiden löytöjä voi kirjata geokätköilysivustolle.

Joulukuusien koordinaatit julkaistaan lauantaiaamuna 16.12. noin kello kahdeksan Metsänhoitoyhdistysten sivuilla.

Aiempina vuosina useimmat kuuset on käyty hakemassa hyvinkin nopeasti, joten kannattaa olla lähtövalmiina heti aamukahdeksalta, jos kuusta havittelee. Onnea kuusijahtiin!

Lisätietoja ja lista mukana olevista metsänhoitoyhdistyksistä löytyy Metsänomistajien uutisista.


Black Friday tarjouksineen on taas täällä! Alensimme useiden suosikkituotteiden hintoja koko viikonlopun ajaksi. Tarjouksessa mm. Fenix-lamppuja, Garmin-gepsejä sekä aitoja Shop Geocaching -tuotteita. Nyt on hyvä tilaisuus hankkia geokätköilijän joululahjat ja laittaa oma kätköilyvarustus kuntoon!

Tarjoukset voimassa 26.11.2017 saakka.

Geokätköillessä tulee aika usein vastaan uskomattoman hienoja paikkoja. Yksi näistä on Kiikunlähde Hollolassa.

Kiikunlähde on saanut viime aikoina paljon huomiota blogeissa ja siellä kuvattiin muutama vuosi sitten Järven tarina -dokumenttia. Julkisuus on tuonut paljon kävijöitä yksityisten mailla sijaitsevalle lähteelle. Kävijöitä varten on järjestetty pieni pysäköintialue ja viitoitus parhaalle katselupaikalle. Lähteen nähdessä tulee ensimmäisenä mieleen Ville Haapasalon matkailuohjelmassaan käyttämä huudahdus: “Eihän tällaista paikkaa voi olla olemassa!”.

Järviä ja lampia Suomessa riittää, mutta harva niistä on väriltään turkoosi. Vesi on niin kirkasta, että rannalta erottaa selvästi jopa lähteen pohjassa uivat kalat, joita onkin aika paljon. Myös lampeen ajan saatossa kaatuneet puut erottuvat selvästi. Tarkoilla silmillä rannaltakin voi erottaa lammen pohjassa lähteestä purkautuvan veden, joka liikuttaa pohjan hiekkaa.

Kiikunlähde on tiettävästi Suomen suurin lähdeallas. Pituutta lammella on noin 400 metriä ja leveyttä 100 metriä. Lähteestä virtaa vuorokaudessa 7000 kuutiometriä vettä. Vertailun vuoksi koko pääkaupunkiseudulle raakavettä johtavasta Päijännetunnelista otetaan vettä noin 27 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Lampea katsellessa tulee miettineeksi, kuinka hieno asia on, että meillä on puhdasta juomavettä. Lähteen virtaus ja pohjaveden lämpö pitävät lammen osittain sulana talvellakin.

Näin hienolla paikalla on tietysti geokätkö. Kiikunlähteen earthcache haastaa etsijänsä tutustumaan tarkemmin lähteeseen ja sen geologiaan. Tehtävät ovat selkeät ja laittavat geokätköilijän tarkastelemaan lampea useammastakin paikasta. Ihan lähistöllä ei montaa geokätköä ole, mutta Hollolan kirkonkylästä ja keskustasta kätköjä löytyy pidemmänkin kätköilypäivän tarpeisiin.

Kiikunlähteen ympäristössä liikkuessa kannattaa normaaliin tapaan huomioida lähiseudun asukkaat ja käyttäytyä asiallisesti. Tien varteen pihojen ympärille vedetyt piikkilanka-aidat ja yksityisalue-kyltit kertovat, että kaikki paikalla käyneet eivät ole ymmärtäneet jokamiehenoikeuden rajoja.

Miten sinne pääsee?

Hollola sijaitsee Lahden naapurissa. Kiikunlähde sijaisee Uskilan kylässä, jonne pääsee parhaiten autolla tai pyörällä. Matkaa Hollolan keskustasta tulee reilut kymmenen kilometriä.

Hollolan geokätköt kartalla (Geocaching.com)

Geocaching.com:n taannoisessa päivityksessä tuli uutena ominaisuutena solution checker, eli tutummin geochecker, jolla mysteerikätkön ratkaisun saa tarkistettua ennen maastoon jalkautumista. Geochecker ei ole asiana mitenkään uusi, sillä erilaisia checkereitä on ollut muilla sivuilla jo pitkään. Uusi juttu on geocheckerin kytkeminen suoraan Geocaching.com:iin.

Miksi geocheckereitä tarvitaan?

Mysteerien ratkominen on mukavaa, mutta kovin montaa kertaa ei viitsisi etsiä kätköpurkkia vääristä koordinaateista. Pieni virhe ratkaisussa voi olla maastossa useiden kilometrien virhe ja etsijä saattaa väärien koordinaattien perässä päätyä vaarallisiin paikkoihin, piha-alueille tai vaikkapa herkälle luonnonsuojelualueelle, jossa liikkumista tulisi välttää. Tarkastamalla ratkaisun voi olla varma ratkaistujen koordinaattien oikeellisuudesta.

Yksinkertaisuuden ylistys

Geocaching.com:n oma geochecker on paluu geocheckerien juurille. Geocaching.com:n ulkopuoliset geocheckerit ovat saaneet vuosien saatossa lukuisia lisäominaisuuksia ja paisuneet niin monimutkaisiksi, että osa mysteereistä pitää jopa ratkoa checkerin avulla. Geocaching.com:n oma checkeri on kuitenkin äärimmäisen yksinkertainen. Sen avulla saa tarkistettua ovatko ratkotut koordinaatit samat kuin tekijän merkkaama Final location -piste. Ei useita ratkaisuvaihtoehtoja, ei viestejä ratkojalle tai tarkastusmäärien rajoittamista.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan Geocaching.com:n tarkistin hoitaa hommansa hyvin. Sillä on helppo katsoa onko ratkaisu oikea, eikä tarkistimen toimintaa kunkin mysteerin kohdalla tarvitse ihmetellä.

Geocheckerin käyttäminen ratkaisun tarkistamiseen

Jos mysteerikätkön tekijä on päättänyt lisätä geokätköönsä tarkistimen, näkyy se kätkökuvauksen lopussa. Tarkistimen käyttö on helppoa. Riittää kun syötät ratkaisemasi koordinaatit kenttiin, klikkaat captcha-ruutua jonka tehtävänä on estää automatisoidut tarkistukset ja klikkaat lopuksi “Tarkasta ratkaisusi”.

Jos ratkaisu on oikein, se tallentuu suoraan kätkösivun korjatuiksi koordinaateiksi ja mysteerin kuvake näkyy kartalla oikealla paikalla. Korjatut koordinaatit tunnistaa koordinaattien alle tulevasta harmaasta viivasta.

Tarkastusmäärät on rajoitettu kymmeneen kertaan kymmenessä minuutissa. Tarkoituksena on estää tai ainakin hidastaa mysteerin ratkaisun arvailemista.

Geocheckerin lisääminen omaan geokätköön

Geocaching.com:n geocheckerin lisääminen omaan mysteerikätköön on todella helppoa. Kun tarkistin on samalla sivulla, ei tarvitse mennä erilliselle sivulle luomaan checkeriä eikä kätkökuvaukseen tarvitse erikseen laittaa linkkiä tarkistimen sivulle.

Mysteerikätkön tekijä saa geocheckerin käyttöönsä yhdellä klikkauksella kätkötietojen muokkaussivulla. Aiemmin luotuun mysteerikätköön geocheckerin saa seuraavasti:

  1. Mene kätkösi sivulle Geocaching.com -sivustolla
  2. Klikkaa oikeasta reunasta Ylläpidon työkalut -kohdasta Muokkaa -linkkiä
  3. Laita Koordinaatit-kohdassa rasti “Näytä tarkistin kätkön sivulla.” -ruutuun
  4. Laita rastit “Kyllä. Olen lukenut ja ymmärrän kätkökuvauksen vaatimukset ja ohjesäännöt.” ja “Kyllä. Olen lukenut ja hyväksyn käyttöehtosopimuksen.” -ruutuihin
  5. Klikkaa “Lähetä muutokset” -nappia

Uuteen mysteerikätköön geocheckerin saa laittamalla vaiheessa 3. Kuvaus ruksin kohtaan “Näytä tarkistin kätkön sivulla.”.

Geocaching-sivuston geochecker käyttää automaattisesti kätkörasian sijainniksi merkittyjä koordinaatteja, mikä osaltaan vähentää virheiden mahdollisuuksia, kun koordinaatit tarvitsee kirjoittaa vain kerran. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun geocheckeriin on lipsahtanut väärät koordinaatit ja ratkojat ovat ihmetelleet kun oikean tuntuinen ratkaisu ei kelpaakaan checkerille.

Muita geocheckereitä

Geocaching-sivuston geochecker on yksinkertainen ja kätevä käyttää, mutta joskus tarvitaan lisäominaisuuksia ja silloin jokin ulkopuolinen geochecker voi olla parempi vaihtoehto.

Huomaathan, että moni ulkopuolisista geocheckereistä sisältää mainoksia tai muuta kaupallista materiaalia, eikä niiden linkkiä voi suoraan lisätä kätkökuvaukseen ohjesääntöjen kaupallisuuskiellon takia.

Etkö ehtinyt osallistumaan GIFF-miitteihin? Ei hätää, finaaliin valitut GIFF-lyhytelokuvat ovat tuttuun tapaan katsottavissa YouTubessa:

Tämän vuoden voittajaksi valikoitui liettualainen Geocaching Day in Vilnius -lyhyelokuva. Elokuvan on tehnyt nimimerkki kaimynas.

GIFF-elokuvien taso tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Tekninen laatu paranee jatkuvasti kun aiemmin vain ammattilaisten käytössä olleet laitteet alkavat olla harrastajienkin budjettiin sopivissa hinnoissa. Pelkkä tekninen laatu ei tietysti riitä menestyselokuvan tekemiseen, vaan taustalla pitää olla hyvä idea idea ja kyky sen toteuttamiseen.

Jos elokuvan teko kiinnostaa, niin nyt on hyvä aika alkaa suunnittelemaan tulevan vuoden GIFF-elokuvia. Ehkä ensi vuonna viimein nähtäisiin kotimainenkin elokuva finaalissa?

Mikä ihmeen GIFF?

GIFF eli Geocaching Film Festival on vuodesta 2013 asti vuosittain järjestetty geokätköilyaiheinen lyhytelokuvafestivaali. Harrastajat lähettävät lyhytelokuvia Geocaching HQ:n raadille, joka valitsee finalistit. Syksyisin geokätköilyn harrastajat kokoontuvat miitteihin katsomaan finaaliin valittuja elokuvia, joista äänestetään voittaja.

Kun kertoo Suomessa olevansa lähdössä Palaulle, joutuu yleensä ensimmäiseksi selittämään, että mikä ja missä Palau on. Vuonna 1994 itsenäistynyt saarivaltio on yksi maailman nuorimmista valtioista, eikä se ole erityisen tunnettu. Sukeltajapiireissä moni saaren kuitenkin tuntee, sillä se on erittäin suosittu sukelluskohde ja Suomestakin sinne järjestetään sukellusmatkoja. Mutta mitä Palau tarjoaa geokätköilijälle?

Palau on pieni reilun 20 000 asukkaan saarivaltio Mikronesiassa. Valtio koostuu yli kolmesta sadasta pienestä ja vähän isommastakin saaresta. Saaret ovat muodostuneet vanhoista merenpinnan yläpuolelle nousseista koralliriutoista ja niiden erityispiirteinä ovat jyrkät ja kiviset rannat. Maisemat ovat upeita, mutta hiekkarantoja on vain vähän, eivätkä ne vastaa mielikuvia paratiisisaarten rannoista. Palaun hienoin uimaranta on saarten kalleimman hotellin Palau Pacific Resortin keinotekoinen ranta.

Palaun suurin asuinkeskittymä on Kororin kaupunki, jossa melkein kaikki turistipalvelutkin sijaitsevat. Koror sijaitsee omalla saarellaan lähellä suurimmalla saarella Babeldaobilla sijaitsevaa lentokenttää. Babeldaobin ja Kororin välillä kulkee silta. Koror on käytännössä yksi kapeita saaria pitkin kiemurteleva tie, jonka varrella on taloja sekä muutamia sivukatuja. Meri ei Kororissa ole koskaan kaukana.

Palaun geokätköt ja nähtävyydet

Kororissa on pari pientä museota sekä pieni akvaario, mutta muuten siellä ei oikein nähtävää ole. Geokätköilijän kannattaa vuokrata Kororista auto vähintään yhdeksi päiväksi ja kiertää Babeldaobin ympäri kulkeva tie, jonka varrella on monta mielenkiintoista paikkaa ja kaksi geokätköä.

Pääkaupunki on Ngerulmud, joka on oikeasti pieni kylä Babeldaobin itärannikon keskellä. Pääkaupungissa kannattaa kuitenkin vierailla ihmettelemässä mahtipontista kukkulan laella seisovaa hallintorakennusta, joka tuntuu olevan väärässä paikassa keskellä viidakkoa. Hallintorakennukseen ei pääse tutustumaan tarkemmin, mutta näkynä se on niin erikoinen, että paikalla kannattaa käydä kääntymässä.

Kätkö postilaatikossa

Geokätköjen määrässä Palau ei häikäise, sillä koko maasta löytyy tällä hetkellä vain seitsemän geokätköä. Laatu korvaa kuitenkin määrän ja monet kätköpaikat ovat uskomattoman hienoja. Geokätköille pääseminenkään ei ole aivan yksinkertaista, joten seikkailuja on luvassa. Sukelluskohteena täältä löytyy tietysti kolme earthcachea, joille pääsee vain sukeltamalla. Sukellus-earthien lisäksi saarilla on yksi helpommin saavutettava earthcache ja kolme tradia.

Ennen toista maailmansotaa ja sen aikana Palau oli japanilaisten miehittämänä ja saarilla on paljon jäänteitä japanilaisten ajoista. Kororin läheltä löytyy mm. japanilaisen viestiaseman jäänteet. Valitettavasti sotahistoriallisilla kohteillakin käymiseen pitäisi hakea etukäteen maksullinen lupa.

Ehkä mielenkiintoisin Palaun geokätkö on kaukaisella Helen Reef -riutalla sijaitseva earthcache GC1H9X3 Hotsarihie. Earthcache on julkaistu jo 2008, mutta siellä on käynyt vain yksi kävijä. Helen Reefille ei ole ihan helppo päästä, sillä riutta sijaitsee 700 kilometriä Kororista etelään keskellä merta.

Kalliosaaret, The Rock Islands

Palaun huippunähtävyys ovat Kororin eteläpuolella sijaitsevat sokkeloiset kalliosaaret, jotka on nimetty myös UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Hauskan muotoiset jyrkkärinteiset saaret ovat entisiä koralliriuttoja, jotka ovat nousseet merenpinnan yläpuolelle. Saaret ovat nykyään asumattomia ja niiden luonto on tarkkaan suojeltu. Alueelle ei ole asiaa ilman lupaa ja mukana pitää aina olla virallinen opas.

Saaret ovat kauniit ja tarjoavat komeita maisemia, mutta todellinen nähtävyys on vedenpinnan alapuolella. Useimmat tulevat Kalliosaarille sukeltamaan tai snorklaamaan. Palaun vedet ovat täynnä värikkäitä trooppisia kaloja ja sukeltaessa riittää ihmeteltävää. Veden alta löytyy myös sota-aikana uponneita laivoja ja lentokoneita, joiden luokse on mahdollista sukeltaa.

Kalliosaarten erikoisin nähtävyys on Jellyfish Lake, eli yhdellä saarella oleva pieni järvi, joka on täynnä pieniä meduusoja. Järven meduusat eivät polta ihmistä kivuliaasti, joten järveen pääsee snorklaamaan meduusaparven keskelle. Jellyfish Lakelle pääsyä rajoitetaan ajoittain ympäristönsuojelusyistä, joten sinne ei välttämättä pääse.

Toinen erikoinen kohde on Milkyway Lagoon, joka on pieni mutapohjainen laguuni. Mutalaguunin vesi on liian sameaa sukeltamiseen, mutta uimiseen se sopii hyvin ja turistit saavat hieroa hienoa valkoista mutaa iholleen.

Ominpäin Kalliosaarille ei tosiaan pääse. Kororista löytyy useita sukellus- ja retkifirmoja, jotka järjestävät erilaisia kierroksia Kalliosaarille. Teitä pitkin saarille ei pääse, joten kaikki retket ovat veneretkiä. Nähtävää ja tekemistä saarilla riittää useammaksikin päiväksi, varsinkin jos sukellushommat kiinnostavat, mutta retkille tulee hintaa.

Jos budjetti kestää, niin Kalliosaaria voi ihastella myös ilmasta käsin pienkoneen kyydistä. Retkifirmat järjestävät päivittäin lennätyksiä Kalliosaarten yläpuolella.

Palau ei ole budjettikohde

Mikään budjettikohde Palau ei ole. Jo lentolippuihin Suomesta Palaulle joutuu varaamaan vähintään tonnin per henkilö. Lisäksi hotellit ovat kalliita eikä muita majoitusvaihtoehtoja ole paljoa tarjolla. Kaikkein halvimmat majapaikat ovat sukeltajille suunniteltuja karsittuja yhteismajoituksia.

Palau huolehtii herkästä luonnostaan ja rajoittaa turistien määrää korkeilla lupamaksuilla. Kalliosaarilla käymiseen tarvitaan 50 dollarin lupa. Jos haluaa käydä myös Jellyfish Lakella, maksaa se 100 dollaria.

Palaulta ei pääse lähtemäänkään ilman maksua. Lähtiessä lentokentällä pitää maksaa 20 dollarin lähtövero, sekä 30 dollarin ympäristömaksu. Maksut maksetaan ennen passin tarkastusta, varaa käteistä kentälle.

Miksi mennä?

  • Upeaa luontoa
  • Lämmintä
  • Sukellus- ja snorklausmahdollisuudet
  • Rentoa saaritunnelmaa

Miten sinne pääsee?

Palaulle ei ole suoria lentoja Suomesta, eikä edes Euroopasta. Yleisimmät reitit Suomesta kulkevat Filippiinien Manilan tai Korean Soulin kautta. Lentoja on tarjolla myös Guamilta.

Palaun ainoa kansainvälinen lentokenttä sijaitsee suurimmalla saarella Babeldaobissa. Lentokenttä on pieni, palveluiltaan rajoittunut ja vain turvatarkastuksen jälkeinen alue on ilmastoitu.

Linkkejä

Aasian kirjeenvaihtajamme kävivät geokätköilemässä Etelä-Korean Soulissa. Millaista geokätköilyä miljoonakaupunki tarjoaa?

Etelä-Korean pääkaupunki Soul on todellinen metropoli. Kaupungissa asuu virallisesti melkein kymmenen miljoonaa asukasta, mutta koko metropolialueella asukkaita on yli 25 miljoonaa. Puolet Etelä-Korean asukkaista asuu Soulin metropolialueella ja se onkin maailman toiseksi suurin metropolialue Tokion jälkeen.

Nähtävää Soulissa

Vahdinvaihto palatsin edessä

Soul tarjoaa matkailijoille elämyksiä moneen makuun. Jo pelkkä korealaisen elämänmenon seuraaminen on viihdyttävää ja nähtävyyksiäkin on paljon. Soulin lukuisista temppeleistä ja palatseista kannattaa käydä ainakin muutamassa. Palatsit ovat hienoja, mutta pidemmän päälle keskenään aika samanlaisia, vaikka jokaisella omat erityispiirteensä onkin. Korealaisilla on hauska tapa vierailla palatseissa perinneasuihin pukeutuneina.

Museoidenkin ystäville riittää kierrettävää. Kaupungissa on yli sata museota ja vierailun arvoisia ovat ainakin toistensa lähellä sijaitsevat kansallismuseo ja sotamuistomerkkimuseo. Vaikka museot ovat houkuttelevan lähekkäin, ei niitä kannata yrittää ahnehtia saman päivän aikana. Kumpikin museoista on oikeasti iso ja keskittyminen ei riitä kummankin käymiseen.

Soulissa on viime vuosina tehty mielenkiintoisia rakennushankkeita. Vanhoja moottoriteitä on purettu ja niiden tilalle on rakennettu viihtyisää kaupunkiympäristöä. Vuonna 2005 avattiin Cheonggyecheonin jokipuisto puretun moottoritien paikalle. Pieni rakennettu kanava alkaa aivan Soulin keskustasta ja se muodostaa yli 10 kilometrin pituisen ulkoilureitin. Kanavan molemmin puolin kulkee kävelytiet ja kanavan vartta on koristeltu erilaisilla taideteoksilla ja kasveilla. Aina vähän väliä joen ylittää tasaiset kivet, joita pitkin voi hyppelehtiä toiselle puolelle. Cheonggyecheonista on tullut todellinen kaupunkilaisten ja matkailijoiden suosikki ja joen varrella onkin aina ihmisiä. Ilta-aikaan kanava on valaistu kauniisti ja sen länsiosassa on joka ilta hieno valonäytös.

Seoullo 7017

Toinen vastaava hanke on tänä vuonna avattu Seoullo 7017, jossa entinen autojen silta on muutettu puistoksi. Kilometrin pituinen silta ylittää ison ratapihan aivan päärautatieaseman vieressä ja se on muuttunut viihtyisäksi puutarhaksi. Seoullo 7017 muistuttaa New Yorkin suosittua High Linea, jossa vanha rautatiesilta muutettiin puistoksi. Iltaisin Seoullo on valaistu vaihtuvin värein ja puiston esiintymislavalla järjestetään ilmaiskonsertteja. Muutama geokätkökin sillalta tietysti löytyy.

Soulin geokätköt

Mikrokätkö Gangnamissa

Etsittävä ei Soulista ihan heti lopu, 20 kilometrin säteellä keskustasta on yli 2000 geokätköä! Peruskätköt ovat Koreassa arvossaan ja melkein 90 prosenttia Soulin seudun kätköistä on suoraan annetuissa koordinaateissa sijaitsevia peruskätköjä. Muitakin tyyppejä toki löytyy pitkin kaupunkia ja tarjolla on mielenkiintoisia multeja, mysteereitä sekä muutama Wherigo ja Earthcache. Virtuaalikätköjen uuden tulemisen myötä kaupunkiin on sellainenkin saatu.

Soulin ympäristössä kiertelee mielenkiintoisia jalan kierrettäviä power traileja, joten vähän ahkerampikin geokätköily onnistuu. Seoul-Dulegil -kätkösarja muodostaa kaksi kaupunkia ympäröivää rinkiä ja kätköjä niissä on yhteensä lähemmäs kolme sataa. Sisempi rinki seurailee vanhaa kaupungin muuria, joka on useissa kohdin vielä olemassa. Metrolla pääsee helposti liikkumaan power trailien aloituspaikoille ja itselle sopivan kierroksen jälkeen on helppo palata keskustaan. Lähin metroasema ei missään vaiheessa ole kovin kaukana ja bussejakin kulkee hyvin.

Kuten suurkaupungeissa yleensäkin, suurimman vaikeuden geokätköilijälle aiheuttavat joka paikassa pyörivät jästimassat. Korealaiset ovat kuitenkin melko pidättyväisiä ja kynnys puuttua toisten tekemisiin on suuri. Kaupungissa on myös totuttu näkemään kaikenlaista, eikä satunnaisen geokätköilijän omituisetkaan touhut paljoa kiinnosta.

Vuoret ja luonto lähellä

Bukhansanin kansallispuisto

Soul sopii myös luontomatkailijalle. Kaupunkia ympäröivät vuoret tarjoavat lukuisia hyviä ja mielenkiintoisia patikkareittejä, joiden varsilta löytyy tietysti paljon geokätköjä. Vaellusreitteille pääsee helposti ilman autoa, sillä monen vaellusreitin alkuun pääsee jopa metrolla tai ainakin bussilla.

Sammakkokätkö

Eri luontokohteita on tarjolla todella paljon. Me lähdimme valloittamaan Bukhan-vuorta Bukhansanin kansallispuistoon. Kotimaisiin vaellusreitteihin verrattuna polut ovat paikoin melko vaativia ja huonoilla kengillä metsään ei kannata lähteä. Paikoin merkitty reitti saattaa nousta hyvin jyrkkää kallioseinämää pitkin ja kiipeämisen avuksi polulle on viritelty köysiä. Kansallispuiston luonto on suomalaiseen metsään tottuneelle kasvillisuudeltaan aika tutun oloista, mutta vuoriston jylhät maastonmuodot eroavat Suomesta. Bukhansan-vuorelle vievä polku on jatkuvaa ylämäkeä ja matkan varrella on komeita vesiputouksia.

Vuoren huipulta aukeavat huimat maisemat kaupunkiin. Rakennusten valkea massa tuntuu jatkuvan loputtomana joka suuntaan. Kaikki vuorilla olevat geokätköt eivät ole polkujen varsilla ja osa voi olla hyvinkin hankalassa maastossa. Kannattaa muistaa omat rajat ja välttää liian vaativia paikkoja.

Geokätköttömän maan rajalla

Soulin matkalla kannattaa yrittää päästä käymään Pohjois-Korean rajalla, jossa neljä kilometriä leveä demilitarisoitu vyöhyke erottaa Pohjois- ja Etelä-Korean. Pohjois-Korea on yksi harvoista kokonaan vailla geokätköä olevista maista, joten geokätköilyn kannalta paikka ei ole kiinnostava, mutta elämys se on. Opastetuilla kierroksilla on mahdollista vierailla Panmunjomin raja-asemalla, jossa maiden sotilaat seisovat vastatusten. Panmunjomissa on kolme YK:n siniseksi maalattua neuvotteluhuonetta, jotka sijaitsevat puoliksi Pohjois-Korean puolella. Hyvällä tuurilla vierailulla pääsee käymään sisällä neuvotteluhuoneessa, jossa on mahdollista käydä periaatteessa pari metriä Pohjois-Korean puolella.

Demilitarisoitu vyöhyke

Mikä tahansa yllättävä tapahtuma rajalla tai sotilaiden harjoitukset estävät turistivierailut rajalle, joten kannattaa henkisesti varautua siihen, ettei vierailu välttämättä onnistu oman reissun aikana. Retkiä järjestetään kuitenkin normaalisti useamman kerran viikossa, joten mahdollisuus retken onnistumiseen oman loman aikana on hyvä. Jos pääset valitsemaan, niin ota sellainen retki jossa on mahdollisuus tavata pohjois-korealainen loikkari. Loikkari on yleensä jutustelemassa bussissa matkalla rajavyöhykkeelle ja häneltä saa ensikäden tietoja elämästä Pohjois-Koreassa.

Panmunjomissa yhdysvaltalaiset sotilaspoliisit ottavat ryhmän valvontaansa ja johdattavat rajalle. Ennen alueelle pääsyä kaikkien vierailijoiden tulee allekirjoittaa paperi, jolla vapauttaa aluetta valvovan YK:n ja Yhdysvallat vastuusta, jos itselle tapahtuu jotain vihollistoiminnan seurauksena.

Rajavyöhykkeen muita kiinnostavia vierailukohteita ovat Pohjois-Korean salaa kaivamat rajan alittavat hyökkäystunnelit, joita on tähän mennessä löytynyt neljä kappaletta. Useimmat rajakierrokset käyvät myös Doran näköalapaikalla, josta näkee pitkälle Pohjois-Korean puolelle. Rajan molemmin puolin kaiuttimista soivat propagandalaulut luovat kolkkoa tunnelmaa.

60-luvulla päättynyt Korean sota ei virallisesti koskaan päättynyt, vaan maiden välille solmittiin tulitauko. Viime aikoina tilanne on kiristynyt ainakin puheiden tasolla ja Pohjois-Korea on hermostuttanut koko maailmaa ohjuskokeillaan. Rajalla tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut miksikään. Meitä opastanut yhdysvaltalainen sotilaspoliisi kertoo, ettei viime aikojen tapahtumat ole aiheuttaneet rajalla minkäänlaista liikehdintää kummallakaan puolen.

Miksi mennä?

  • Todella paljon kivoja geokätköjä
  • Paljon nähtävää ja koettavaa
  • Turvallista ja helppoa matkailua
  • Tekemistä koko perheelle (muutakin kuin geokätköilyä)
  • Korealainen ruoka
  • Helposti saavutettavia luontokohteita

Katuruokakojuja

Miten sinne pääsee?

Kätevin ja usein edullisinkin reitti Souliin on ottaa Finnairin suorat lennot perille. Tarjouksista voi löytää edullisempia lentoja, jos koneenvaihto matkalla ei haitaa. Lento kestää noin yhdeksän tuntia.

Kansainväliset lennot laskeutuvat Soulissa satamakaupunki Incheonin lentoasemalle, josta pääsee kätevästi kaupunkiin junalla tai bussilla. Lentokenttäjuna menee Soulin pääasemalle josta pitää vaihtaa metroon, jos oma majapaikka on sivummalla. Bussit voivat tällöin olla helpompi ja suorempi kulkuväline.

Suomen passilla pääsee maahan ilman viisumia.

Linkkejä

Löytyyhän kännykästäsi jo 112 Suomi -sovellus?

112 Suomi on hätäkeskuksen järjestelmiin yhdistetty mobiilisovellus, jonka kautta soittajan tarkka sijainti välittyy suoraan hätäkeskukseen hätäpuhelun aikana. Sovellus on auttanut jo metsässä jalkansa loukannutta geokätköilijää ja lukuisia muita pulaan tai eksyksiin joutunutta. Geokätköilijä toki tietää sijaintinsa ja pystyisi ilmoittamaan tarkat koordinaatit, mutta sovelluksen kautta sijaintitieto välittyy nopeammin ilman koordinaattien luettelemista puhelimessa.

Sovelluksesta on apua jo tutussakin maastossa, sillä oman sijainnin ilmoittaminen puhelimessa ei aina ole niin yksinkertaista, vaikka itse tarkalleen tietäisi missä on.

Sovelluksen asentaminen on helppoa. Lataa maksuton sovellus kännykkäsi sovelluskaupasta, kuten muutkin sovellukset. Ensimmäisen kerran käynnistettäessä sovellus kysyy luvan käyttää puhelimen sijaintitietoja sekä puhelinnumerosi. Näin sovellus on käyttövalmis. Hätäpuhelun saa soitettua painamalla sovelluksen “Soita 112” -nappia. Sovellus toimii vain kun puhelu tehdää sovelluksen kautta.

Sovellus näyttää ruudulla koordinaatit geokätköilijälle tutussa WGS84-koordinaattijärjestelmässä. Muoto on muutenkin sama kuin geokätköilyssä, mutta minuutit on pyöristetty kahden desimaalin tarkkuuteen.

Hätäkeskuslaitos on ottamassa käyttöön Android-puhelimissa toimivan ELS-hätäpaikannuksen, joka lähettää sijaintitiedon hätäkeskukseen hätäpuhelun alussa ilman erillistä sovellusta. Android ELS ei kuitenkaan täysin korvaa 112 Suomi -sovellusta, sillä sovellus lähettää paikkatietoa jatkuvasti puhelun aikana.

 

112 Suomi Applen App Storessa

112 Suomi Googlen Play-kaupassa

112 Suomi Microsoftin Storessa

 

 

 

Fenixin HL60R Raptor on ollut yksi meidän myydyimmistä lampuista, eikä mikään ihme. Kestävä, tehokas ja kätevä otsalamppu sopii erinomaisesti myös geokätköilykäyttöön. Otsalampun kätevyys korostuu geokätköilyssä kun kädet jäävät vapaaksi gepsin tai kännykän geokätköilysovelluksen käyttöön ja geokätkön kirjaaminenkin sujuu kätevästi.

Kehitys kehittyy ja nyt Fenixiltä on tullut päivitetty version HL60R Raptor+. Nimihirviöstä huolimatta kyseessä on erittäin mielenkiintoinen laite. Otsalampun ledistä on saatu puristettua huipputeholla 50 lumenia lisää valoa akunkeston siitä kärsimättä. Täydellä teholla lampun valoteho on nyt täydet 1000 lumenia. Täydellä teholla akussa riittää virtaa tunnin käyttöön.

Raptor+:ssa on yhteensä kuusi tehoasetusta valolle:

TilaTehoAkunkesto
Turbo1000 lm1 h
Teho600 lm2 h
Keski400 lm3 h
Matala150 lm9 h
Eko50 lm30 h
Moon1,5 lm250 h

Moon-tila sopii lähinnä kartanlukemiseen tai lukuvaloksi teltassa. Turbo-tilassa näkeekin sitten jo 118 metrin päähän.

Geokätköilyssä laitteet joutuvat koville, mutta Raptor on tehty kestämään. Otsalamppu kestää tiputuksen yhden metrin korkeudesta ja se on uppovesitiivis kahden metrin syvyyteen saakka.

Pakkauksessa tulee mukana 3500 mAh akku, jonka lataaminen käy helposti USB-kaapelilla. Lampun pieni led ilmaisee jäljellä olevan akkukapasiteetin, joten virran vähenemisen voi ennakoida hyvissä ajoin.

    Geokätköilyssä parasta on uusien hienojen paikkojen löytäminen! Tällä kertaa löysimme kivan ulkoilualueen meren rannalta Inkoon Kopparnäsistä.

    Kopparnäs on Inkoossa sijaitseva niemi, jonka kärjestä löytyy 450 hehtaarin ulkoilualue. Ulkoilualuetta ylläpitää alueen kuntien perustama Uudenmaan virkistysalueyhdistys.

    Kopparnäs sijaitsee meren rannalla noin viisi kilometriä Kantatie 51:ltä. Reitti alueelle on opastettu selkeästi. Retkeilijöille on tarjolla hienoja merimaisemia, rannikkoluontoa ja hyvin varusteltuja keittokatoksia. Pitkiin vaelluksiin Kopparnäsin alue ei riitä, mutta pieni luontopolku ja rantoja kiertävä rantareitti ovat mukava päiväretkikohde. Merimaisemien lisäksi alueelta löytyy mielenkiintoista historiaa muinaishaudoista lähihistorian tuuli- ja aurinkovoimalakokeiluihin.

    Veneellisille geokätköilijöille niemen edustalla sijaitseva ulkoilualueeseen kuuluva Stora Halsön saari on mielenkiintoinen kohde. Saaresta löytyy keittokatos, käymälä ja jopa pieni sauna!

    Korvameduusa kirkkaassa rantavedessä

    Neuvostojoukkojen ampuma-alueena

    Kopparnäs kuului Neuvostoliitolle vuokrattuun Porkkalan alueeseen. Vuokra-aikana 1944-1956 niemi toimi alueen neuvostojoukkojen tykistön ampuma-alueena ja paikalta voi löytää puita, joiden muodoissa näkyy edelleen jälkiä niiden ampumaharjoituksissa kärsimistä vaurioista. Niemen maasto myös paloi pahasti neuvostoaikana, eikä ennen vuokra-aikaa paikalla sijainneen Kopparnäsin tilan rakennuksista ole jäljellä kuin kivijalkoja.

    Ydinvoimalan tontti ja uusiutuvan energian kokeiluja

    Suomessa alettiin 50-luvulla suunnittelemaan ydinvoiman käyttöä. Energiyhtiöt kartoittivat paikkoja voimaloille ja 60-luvulla Imatran Voima hankki Kopparnäsin niemen ydinvoimalan paikaksi. Ensimmäinen ydinvoimala rakennettiin kuitenkin Loviisan Hästholmeniin, eikä Kopparnäsiin vastustuksen takia tullut koskaan voimalaa. Aluetta käytettiin kuitenkin sähköyhtiön koulutus-, tutkimus- ja virkistyskäytössä.

    Kopparnäsiin rakennettiin vuonna 1991 Suomen ensimmäinen tuulivoimala, jolla haettiin kokemuksia tuulivoimalan toimivuudesta Suomen olosuhteissa. Ensimmäinen voimala oli teholtaan vaatimattomat 300 kilowattia, kun nykyiset voimalat ovat teholtaan jopa 5000 kilowattia. Kopparnäsin tuulivoimala purettiin vuonna 1995 ja tuulivoimaloista muistuttavat kallioilta löytyvät pyöreät tuulivoimalan jalustat, jotka toimivat nykyään penkkeinä.

    Kopparnäsiin rakennettiin myös ensimmäinen kotimainen suuren mittakaavan aurinkovoimakokeilu. 300 neliömetrin aurinkovoimakennoston teho oli 30 kilowattia. Kopparnäsin tilalla on kokeiltu myös energiapajun viljelyä biopolttoaineeksi.

    Vuonna 2003 Kopparnäsin alue siirtyi Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen hallintaan ja siitä tuli yleinen ulkoilualue. Imatran Voiman vanhassa kurssikeskuksessa toimii nykyään Kopparnäsin Kestikievari, jossa on mahdollista majoittua.

    Kopparnäsin geokätköt

    Kopparnäsistä löytyy reilut kymmenen geokätköä. Auto kannattaa jättää jollekin alueen parkkipaikoista ja lähteä jalkaisin kiertämään geokätköjä. Polkupyörästä ei kallioisilla poluilla ole hyötyä.

    Veneellisille geokätköilijöille löytyy etsittävää Kopparnäsin edustan saarilta. Lilla Halsössä, Stora Halsössä ja Stora Träskössä on geokätköt.

    Linkkejä