New York on yksi niistä kaupungeista, joissa jokaisen kannattaisi käydä ainakin kerran. Valtavasta kaupungista löytyy jokaiselle jotakin ja geokätköilijällekin siellä riittää tekemistä. Ainoa ongelma on, että kerran käytyään sinne todennäköisesti haluaa palata uudestaan.

New Yorkiin saapuessa tulee hassu tunne siitä, että paikassa on jotain tuttua vaikkei siellä olisi koskaan käynytkään. Kaupunki on esiintynyt niin monissa elokuvissa ja tv-sarjoissa, että lähes jokaisella on siitä jonkinlainen kuva mielessään. Kaupunki näyttää juuri sellaiselta kuin filmeissäkin, mutta silti sen koko pääsee yllättämään. Jo pelkkä Manhattan on yllättävän suuri saari ja se on rakennettu todella tiiviisti. Korkeiden pilvenpiirtäjien välissä tuntee itsensä pieneksi. Keltaiset taksit, NYPD-poliisiautot, kahvikuppi kädessään kiirehtiviä ihmisiä, höyryäviä viemäreitä*, kuumia pretzeleitä, välkkyviä valomainoksia, tunnelmallisia kahviloita ja ravintoloita. Näitä kaikkia löytyy New Yorkista!

Toinen mielenkiintoinen seikka on se, ettei kukaan näytä New Yorkissa ulkomaalaiselta. Kaupunkiin on vuosien varrella pakkautunut niin paljon eri maista kotoisin olevia siirtolaisia, että todennäköisesti melkein kaikki vähemmistökansatkin ovat täällä edustettuina eikä kukaan pistä mitenkään silmään. Täällä on nähty ihan kaikki! Kun paikallisia ei erota turisteista, saa satunnainen turistikin varautua neuvomaan muille suuntia metroasemilla.

Nähtävää New Yorkissa riittää. Jo pelkästään ihmisiä vilisevää kaupunkia voisi ihmetellä pitkään, mutta sen lisäksi New Yorkista löytyy useita maailmanluokan museoita, joiden koluamiseen saisi kulumaan helposti viikonkin. Maininnan arvoisia ovat erityisesti The Metropolitan Museum of Art, MoMa, Luonnontieteellinen museo sekä oikean lentotukialuksen kannelle rakennettu ilmailumuseo Intrepid Sea, Air & Space Museum. Vierailun arvoinen on myös Vapaudenpatsaan viereisellä saarella oleva Ellis Island, joka esittelee kaupungin siirtolaishistoriaa. Ellis Islandin vastaanottokeskuksen kautta kulki jopa 16 miljoonaa maahanmuuttajaa, joiden joukossa oli yli 200 000 suomalaistakin.

Tuoreempaa historiaa esittelee 9/11 Memorial Museum, joka kertoo kattavasti kaupungissa tapahtuneista terrori-iskuista. Museo on rakennettu maan alle romahtaneiden World Trace Center -tornien perustuksiin. Museo on hyvin toteututtu ja se keskittyy faktoihin välttäen liiallisen tunteilun herkän aiheen ympärillä.

New Yorkissa käy vuodessa yli 60 miljoonaa turistia ja se näkyy. Palveluita on hyvin, mutta melkein kaikilla nähtävyyksillä meinaa olla ruuhkaa. Väkijoukkoja yritetään porrastaa myymällä lippuja ennalta määrätyille ajoille, mutta silti ruuhkia muodostuu. Moneen museoon ja nähtävyyteen liput saa ostettua etukäteen netistä ja se kannattaakin yleensä tehdä. Ostamalla liput etukäteen välttää ainakin lippujonon, jonka lisäksi saattaa vielä kohteesta riippuen joutua turvatarkastusjonoon.

Kaupungissa kannattaa pyöriä mahdollisimman laajasti eri alueilla, sillä kaupunginosat eroavat selvästi toisistaan. Osa paikoista on täynnä pilvenpiirtäjiä, mutta niiden välissä saattaa olla yllättävänkin matalia rakennuksia. Kiinalaiskaupunginosa Chinatown erottuu selvästi kiinalaisine kyltteineen, ravintoloineen ja temppeleineen. Chinatownin vieressä sijaitseva Little Italy taas ei enää muutamaa pizzeriaa lukuunottamatta muistuta italialaissiirtolaisista, mutta se tuntuu trendikkäine kuppiloineen olevan paikallisen hipsteriväestön suosiossa. Manhattanin saarelta kannattaa poiketa myös esimerkiksi Brooklynin puolelle ja pienemmille saarille.

Jos tekeminen meinaa muuten loppua kesken, niin kannattaa vilkaista kaupungin ohjelmatarjontaa. New York on tunnettu Broadwayn teattereista, joissa pyörii toinen toistaan upeampia musikaaleja joka päivä. Musikaalien lisäksi tarjolla on melkein kaikkea mahdollista kulttuuria. Kiinnosti sitten teatteri, ooppera, taidenäyttely, baletti, keikat, jääkiekko, baseball tai koripallo, täältä sitä löytyy.

* New Yorkissa on höyryyn perustuva kaukolämpöjärjestelmä. Pienet vuodot ja kuumien putkien päällä höyrystyvä sadevesi saavat höyryn nousemaan kaduille.

New Yorkin geokätköt

Geokätköilijää ilahduttaa New Yorkin aktiivinen geokätköilykulttuuri. Suurkaupunki asettaa omat haasteensa geokätköille, mutta 20 kilometrin säteellä Times Squaresta on noin 1500 geokätköä. Tradeja on eniten, mutta kaikkia muitakin tyyppejä löytyy. Kaupungin geokätköt ovat melko hajallaan ja liikkumiseen kuluu aikaa, joten löytöjen määrä voi jäädä vaatimattomaksi, mutta ihmeteltävää on sitten senkin edestä. Vähän kauempaa keskustasta toki löytyy ihan power trailejakin, mutta niiden takia New Yorkiin ei kannata tulla.

Geokätkö Keskuspuistossa

Korkeiden talojen välissä GPS-paikannus ei aina heijastusten takia toimi luotettavasti, joten karttaa kannattaa katsoa. Garminin GPS-laitteisiin ilmaiseksi ladattavissa oleva OpenStreetMap on New Yorkissakin tarkkuudeltaan huipputasoa ja riittää mainiosti geokätköilyyn.

Jos kaupungin vilinä käy raskaaksi, kannattaa suunnata Keskuspuistoon. Iso 3,4 neliökilometrin kokoinen neliskulmainen puistoalue sijaitsee keskellä Manhattania ja sieltä löytyy vaihtelevia maisemia. Keskuspuistossa on tietysti hyvin geokätköjäkin. Metrolinjat kulkevat aivan keskuspuiston vierestä.

Geologian ystävien kannattaa suunnata New Jerseyn Liberty State -puistoon, josta löytyy peräti yksitoista earthcachea aivan vieri vieressä. Kaikilta earthcacheilta avautuu näkymä puiston edustalla olevalle Vapaudenpatsaalle. Geologian lisäksi patsas onkin saattanut vaikuttaa kätköjen sijoitteluun. Itse Vapaudenpatsaan luona geokätköjä ei ole. Patsas saarineen on National Park Servicen hoidossa ja virasto on perinteisesti suhtautunut geokätköilyyn maillaan nihkeästi.

Geokätköilykarttaa katsoessaan huomaa isoja kaupunginosia kokonaan ilman geokätköjä vaikka toisilla alueilla purkkeja on paljonkin. Yhdysvalloissa monissa kaupungeissa on vähän huonomaineisempia alueita, joilla rikosluvut ovat keskiarvoa suurempia. Nämä alueet erottuvat yleensä selvästi kätköttöminä paikkoina. Toinen vaihtoehto on, ettei paikalla ole mitään kiinnostavaa, mutta yleensä se ei nykyään kätkön piilottamista estä.

Liikkuminen New Yorkissa

Kätevin tapa New Yorkissa liikkumiseen on metro, eli amerikkalaisittain subway. Metrolla pääsee kätevästi alittamaan maanpäälliset ruuhkat. Metron käyttö on melko helppoa kunhan saa ensin kiinni New Yorkin metron erikoispiirteistä. Tärkeintä on hahmottaa mihin suuntaan Manhattanin saarta on menossa, sillä metroasemien laiturien kylteistä selviää menevätkö juna ala- vai yläkaupungin suuntaan (downtown, uptown), eli etelään vai pohjoiseen. Metrolinjat on merkitty kirjaimin ja numeroin. Osa linjoista ajetaan express-vuoroina, jolloin ne jättävät osan asemista väliin.

Suomalaiseen peruskallioon porattuun metrolinjaan tottunut yllättyy siitä kuinka pinnalla metrot kulkevat. Moni New Yorkin metrolinjoista on rakennettu kaivamalla katu auki ja upottamalla metrotunneli melkein heti kadun pinnan alapuolelle. Paikoin metrojen kulku kuuluukin selvästi kadulle ja jopa asemilla kaikuvat kuulutukset kuuluvat katujen ritilöiden läpi. New Yorkin metro on avattu jo vuonna 1904 ja se on yksi harvoista ympäri vuorokauden liikennöivistä metroista. Vanha rataverkko ja kova käyttö näkyvät ajoittaisina huoltotöinä, jotka haittaavat liikennettä varsinkin viikonloppuisin. Huoltotöiden aikana metroja voidaan reitittää kulkemaan poikkeavia reittejä tai jättämään asemia väliin.

Lyhyemmät matkat sujuvat kätevästi kävellen, mutta bussejakin on tarjolla. New York on tietysti tunnettu myös keltaisista takseistaan, joita onkin liikenteessä paljon. Takseissa Chevroletit ja Fordit ovat vaihtuneet Nissaneihin ja Toyotoihin, mutta perinteinen väri on säilynyt.

Liikkumista varten kannattaa hankkia dollarin hintainen MetroCard-kortti, johon saa ladattua arvoa tai vaikkapa viikon pituisen matkalipun. MetroCardin saa ostettua helposti automaateista metroasemilta ja samoilla automaateilla saa ladattua lisää rahaa kortille.

Majoittuminen

The High Line on vanhalle rautatielinjalle rakennettu teiden yläpuolella kulkeva puisto

Majoituksen suhteen New York on kallis paikka. Tarjontaa on paljon, mutta niin on kysyntääkin. Valitettavasti hotellien hinta-laatusuhde on monesti huono varsinkin Manhattanilla lähellä turistien suosimia paikkoja. Halvimmissa hotelleissa ei välttämättä ole omaa kylpyhuonetta. Vilkkaimpien lomakausien ulkopuolella kannattaa tarkkailla hotellien tarjouksia.

Jos Manhattanin hinnat tuntuvat liian kovilta, kannattaa katse suunnata kauemmas keskustasta. Brooklynin, Bronxin ja Queensin hotellit ovat yleensä edullisempia tai ainakin hinta-laatusuhde on parempi. Kaikissa kaupunginosissa on omat nähtävyytensä, mutta kattavan metrolinjaston avulla niistä pääsee helposti Manhattanillekin jos pieni metrossa istuminen ei haittaa.

Edullisempaa majoitusta voi löytää myös Hudson-joen länsipuolelta New Jerseystä. New Jersey on liikkumisen kannalta hieman hankalampi paikka, sillä New Yorkin metro ei sinne kulje. Joen pääsee kuitenkin alittamaan New Yorkin ja New Jerseyn yhteisen satamaviranomaisen ylläpitämällä PATH-junalla (Port Authority Trans-Hudson), joka kulkee New Jerseystä Manhattanin eteläpäähän ja Keski-Manhattanille. Hudson-joen yli kulkee myös säännöllisesti pieniä lauttoja.

Hyviä vaihtoehtoja tarjoavat myös AirBnb -vuokra-asunnot, mutta New Yorkissa kannattaa varmistaa asunnon vuokraamisen laillisuus välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä. Osavaltion laki kieltää asuntojen vuokraamisen alle kuukaudeksi, ellei asunnon päävuokralainen itse asu asunnossa samalla. Tämä ei ole ongelma jos vuokraat vain huoneen omistajan asunnosta, mutta koko asunnon vuokraaminen ei välttämättä ole laillista. Lakien tavoitteena on estää asuintalojen muuttuminen laittomiksi hotelleiksi. Todennäköisesti asunnon vuokranneelle turistille ei tule ongelmia, sillä asunnon vuokralle tarjonnut on lakia rikkonut, mutta asunnosta pois lentäminen kesken loman ei varmasti tunnu mukavalta. AirBnb-asuntojen suhteen kannattaa kääntää katse New Jerseyn puolelle, sillä New Yorkin osavaltion lait eivät ole siellä voimassa.

Miksi mennä?

  • New Yorkin ainutlaatuinen tunnelma
  • Maailmanluokan museot
  • Paljon mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja muuta nähtävää
  • Hyvää ruokaa joka makuun
  • Sopivasti geokätköjä
  • Näe elokuvista tutut maisemat omin silmin

Miten sinne pääsee?

New Yorkiin on kätevintä lentää suoraan Helsingistä Finnairin kyydissä. Finnair lentää päivittäin John F. Kennedyn lentokentälle ja lento kestää reilut kahdeksan tuntia. Tarjouksista edestakaiset lennot voi saada jopa alle neljällä sadalla eurolla.

Vähän edullisemmin voi päästä vaihtamalla konetta esimerkiksi Tukholmassa. Norwegianin vaihdolliset liput Tukholman kautta voi saada jopa kolmella sadalla eurolla.

Suomalainen tarvitsee Yhdysvaltoihin sähköisen matkustusluvan (ESTA), jonka saa haettua verkosta. Lupa maksaa 14 dollaria ja sen saa yleensä muutamassa päivässä. Varo netistä löytyviä virallisen näköiseksi tehtyjä sivuja, jotka myyvät ESTA-luvan hankintaa palveluna lisäten hintaan jopa yli 70 dollarin “palvelumaksun”. Luvan saa samalla vaivalla haettua itse Yhdysvaltain tulli- ja rajaviranomaisen sivuilta. Viranomainen tarjoaa jopa suomenkielisen hakulomakkeen selkeine ohjeineen!

Linkkejä

Viime kuun puolella Geocaching.com -sivustolle tuli mahdollisuus kopioida listoja, mutta mitä nämä listat ovatkaan ja mitä kaikkea niillä voi tehdä? Jos et vielä ole tutustunut listoihin, niin viimeistään nyt kannattaa ottaa homma haltuun!

Listat ovat Geocaching.com:n tapa kerätä kätköjä joukoksi. Listat ovat olleet osa Geocaching.com:n työkaluvalikoimaa jo pitkään, mutta vasta ihan viime vuosina niistä on tullut oikeasti käyttökelpoisia työkaluja. Aiemmin listojen käyttömahdollisuudet olivat melko rajallisia ja niitä käytettiin pitkälti omina muistilistoina ja listaamaan tiettyyn teemaan sopivia kätköjä. Listoja kutsuttiin aiemmin kirjanmerkkilistoiksi (bookmark list) ja termiin saattaa vielä törmätä Geocaching.com:n käyttöliittymässä.

Omien listojen luominen vaatii maksullisen premium-jäsenyyden. Ilman premiumjäsenyyttä käytössä on vain seurantalista. Ilman premium-jäsenyyttäkin pääsee kyllä katsomaan muiden jakamia listoja ja niiden perusmuotoiset kätkötiedot on jopa mahdollista ladata .loc-formaatissa.

Mitä listoilla sitten voi tehdä? Eniten käyttöä listoilla on geokätköilyretken suunnittelussa. Listan geokätköt voi helposti ladata GPS-laitteeseen tai geokätköilysovellukseen offline-käyttöä varten. Garmin Oregon 700 -sarjan gepseihin listan kätköt saa päivitettyä langattomasti. Listasta voi tehdä myös perinteisen pocket queryn ja ladata kätkötiedot GPX-muodossa. Listalle lisätyt geokätköt voi myös laittaa seurantaan niin, että saat aina sähköpostilla ilmoituksen kun listan geokätköihin tulee uusia lokiviestejä.

Kätkön lisääminen listalle

Kätkön lisääminen listalle onnistuu useampaakin reittiä. Yleensä aina kun haet geokätköjen tietoja Geocaching.com:ssa pystyt lisäämään niitä omille listoillesi. Voit luoda lisäyksen yhteydessä uuden listan tai lisätä geokätkön jo olemassa olevalle listalle.

Geocaching.com -sivuston lisäksi listoja voi hallita suoraan useista geokätköilyn mobiilisovelluksista.

Kätkösivulta ja karttahausta

Geokätkön omalta sivulta löytyy oikean laidan valikosta Lisää listalle -linkki, josta saa auki listalla lisäämis -ikkunan. Jos haluat luoda uuden listan ja lisätä geokätkön siihen, anna listan nimi Luo uusi lista -kohtaan ja klikkaa Lisää -nappia.

Karttahausta geokätkön saa lisättyä listalle klikkaamalla kätkön kuvaketta ja klikkaamalla sen jälkeen Lisää listalle -linkkiä, joka toimii samalla tavalla kuin kätkösivun linkki.

Kätkösivun vasemman reunan Omat kirjanmerkkilistani -ikkunasta näet millä listoillasi kyseinen geokätkö on.

Hakusivulta

Listamuotoiselta hakusivulta voi lisätä listalle kaikki haulla löytyneet geokätköt tuhanteen asti tai valittut geokätköt. Lisäys tapahtuu vasemman reunan valintaruutujen avulla. Jos haluat lisätä kaikki geokätköt, valitse listan otsikkorivillä oleva ruutu, joka valitsee kaikki listan kätköt. Jos haluat valita yksittäisiä kätköjä klikkaa valintaruutua niiden kohdalla. Kun olet tehnyt valintoja, ilmestyy listan yläpuolelle Lisää listalle -nappi, joka kertoo myös kuinka monta geokätköä olet valinnut. Nappia klikkaamalla pääset lista-valintaan.

Hakusivun listasta voi myös lisätä yksittäisiä geokätköjä listoille. Tämä tapahtuu klikkaamalla kätkötietojen perässä näkyyvää plus-symbolia, josta aukeaa tuttu lista-ikkuna.

Listan sivulta

Geokätkön voi lisätä listalle myös listan omalta sivulta. Silloin lisäys toimii kirjoittamalla lisättävän geokätkön GC-koodi kenttään “Anna kätkön reittipisteen nimi lisätäksesi sille kirjanmerkin” ja klikkaamalla “Lisää kirjanmerkki”. Tämä ei ole erityisen kätevä tapa, sillä lisättävän kätkön GC-koodi pitää ensin selvittää, mutta jos saat jostakin listan kiinnostavien geokätköjen GC-koodeista voi tämä tapa olla toimiva.

Toisen geokätköilijän listan kopiointi

Jos löydät mielenkiintoisen toisen geokätköilijän tekemän listan voit kopioida sen omaan käyttöösi. Listan kopio on kaikin tavoin muokattavissa eli siihen voi lisätä ja siltä poistaa kätköjä, päivittää tekstejä jne. Kopioidun ja muutetun listan voi myös jakaa edelleen.

Listan kopioiminen onnistuu helposti listan omalta sivulta painamalla Copy List -nappia (napin teksti on vielä suomentamatta), jonka jälkeen listasta muodostuu kopio omiin listoihisi. Kopioitu lista on oletuksena yksityinen, eikä se näy muille ellet jaa sitä edelleen.

Oman listan jakaminen muille

Omat listasi löydät profiilisivun Omat listasi -linkin kautta. Listojen sivulta pääset muokkaamaan ja poistamaan aiemmin luotuja listoja. Oman käytön helpottamiseksi vanhoja listoja kannattaakin välillä siivota pois.

Listoilla on kolme tilaa:

  • Yksityinen: Vain sinä näet listan
  • Jaettavissa: Kaikki linkin saaneet näkevät listan
  • Julkinen: Kaikki näkevät listan

Listan tilaa saa vaihdettua klikkaamalla nykyistä tilaa listauksesta. Klikkaamalla aukeaa valintaruutu, josta halutun tilan saa valittua.

Oletuksena uudet listat ovat jaettavissa-tilassa. Tämä tila sopii hyvin esimerkiksi suuniteltavan geokätköilyretken tietojen jakamiseen ystävien kesken. Saat listan jakamista varten tarvittavan linkin klikkaamalla listan perässä olevaa symbolia, jossa on kolme pistettä. Valitse Jaa… ja Kopioi linkki. Lähettämällä tämän linkin haluamillesi geokätköilijöille, pääsevät he katsomaan listaasi.

Julkinen lista on vapaasti kaikkien katsottavissa ja muut kätköilijät näkevät geokätkön sivulta, että olet lisännyt sen listallesi. Jaettujen listojen hakemiseen ei toistaiseksi ole hyviä työkaluja.

Hylkäyslista

Listojen erikoistapaus on hylkäyslista (ignore list). Se löytyy valmiiksi profiilistasi ja voit lisätä sille geokätköjä klikkaamalla kätkösivun oikean reunan valikosta Piilota-nappia. Hylkäyslistalle lisätyt geokätköt piilotetaan kartalta, hakutuloksista ja pocket queryistä. Hylkäyslistalle kannattaa lisätä ne kaikkein ärsyttävimmät geokätköt, joita et välitä etsiä.

Linkkejä

Kuva: Grillien

Aika moni geokätköilijä on joskus törmännyt geokätköön, joka on kokonaan kadonnut. Välillä kyse on luonnon tepposista tai rakennustöiden yhteydessä hukkuneesta purkista, mutta joskus kyse on silkasta ilkivallasta. Ilkivallan tekijöistä harvoin kuullaan mitään ja tuhotut kätkötkin unohtuvat nopeasti alkuharmituksen jälkeen.

Nyt yksi kätkövaras on kuitenkin tullut katumapäälle ja haluaisi hyvittää tekonsa. Nimimerkki Grillien tunnustaa yhteisöpalvelu Redditissä varastaneensa teini-ikäisenä yhteensä 42 geokätköä pari vuotta sitten Palm Springsin alueella Kaliforniassa. Grillien oli jo unohtanut tekonsa, mutta asia palautui mieleen hänen löydettyä kaikki varastamansa purkit ullakolta.

Grillien katuu tekoaan syvästi ja haluaisi palauttaa kätköpurkit niiden piilottajille. Moni geokätköilijä onkin tarjonnut apua omistajien selvittelyssä ja purkkien palauttamisessa. Grillienille on ehdotettu myös, että hän rekisteröityisi geokätköilijäksi ja piilottaisi varastamansa geokätköt uusina geokätköinä alueelle, jolloin niistä olisi taas iloa kaikille geokätköilijöille.

Grillienin toiminta on ollut poikkeuksellisen järjestelmällistä, sillä hän on säilyttänyt kaikki varastamansa geokätköt ja jopa pitänyt kirjaa niistä. Grillienin kirjanpitoon on merkitty geokätkön nimi, GC-koodi, piilottajan nimimerkki, kätkön piilotuspäivä, varastamispäivämäärä sekä lyhyt kuvaus piilotustavasta. Varastetut geokätköt on numeroitu kirjanpidossa ja sama numero on merkitty jokaisen purkkiin. Epäselväksi jää mikä näin tarkan kirjanpidon tarkoituksena on ollut. Yhden päivän aikana Grillien varasti usean geokätkön purkit, eikä varastelu lopulta jatkunut kovin pitkään.

Grillien ei osaa selittää tekoaan muulla kuin nuoren, tylsistyneen teinipojan angstilla. Vihaa purkaakseen hän halusi tehdä jotain paheksuttua, mutta kuitenkin laillista. Geokätköjen varastamisen laillisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta paikallista lainsäädäntöä tuntematta asiaa on hankala pohtia.

Suurin osa geokätkövarkauksista on luultavasti taustaltaan samanlaisia tylsistyneiden nuorten typeriä päähänpistoja. Saako geokätköjä varastamalla sitten paljon huomiota tai harmitusta aikaiseksi? Eipä oikeastaan. Yksi varastetuista kätköistä on  GC23V9M Next 2 Gate, jonka Grillien varasti perjantaina 20.5.2016. Muutama geokätköilijä ehti käydä etsimässä kadonnutta purkkia ennen kuin se todettiin kadonneeksi ja tilalle piilotettiin uusi kätkö.

Luonnollisesti Grillienin tunnustus on herättänyt paljon vihaa. Kovasanaisimmat kommentit on jo poistettukin, mutta kunniansa varas on saanut kuulla. Moni kuitenkin ymmärtää nuoren elämäntuskan aiheuttamia hölmöilyjä ja kehuu Grillienin tahtoa hyvittää tekonsa. Harvalla on rohkeutta tunnustaa omia virheitään edes nimimerkin takana ja siitä täytyy Grillienille nostaa hattua.

© OpenStreetMap contributors

Kaipailimme viikolla kuulumisia Haapajärvelle suunnitellusta megatapahtumasta ja kauaa ei tarvinnutkaan odotella. 7.7.2018 järjestettävä megatapahtuma on nyt julkaistu!

Tapahtuman nimeksi tuli PULL TOGETHER, mikä kuvastaakin hyvin suuren geokätköilytapahtuman järjestämisen vaatimaa yhteistyötä.

Megatapahtuman tarkka ohjelma ei vielä ole selvillä, mutta sen verran kuvauksessa kerrotaan, että tapahtuman valmistelut alkavat jo perjantaina ja päätapahtuma on lauantaina 7.7. Lauantain ohjelmaan kuuluu niin tietoiskuja kuin kilpailujakin. Lauantai-illan huipennuksena on ilmaiskonsertti, jonka esiintyjät selviävät myöhemmin.

Nyt viimeistään kannattaa 7.7. merkitä kalentereihin ja aloittaa oman megaviikonlopun suunnittelu. Majoitusjärjestelyistä ei vielä ole tietoa, mutta perinteisesti megatapahtumien lähiseudun majapaikat täyttyvät nopeasti, joten varauksien kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Tapahtumalla ei ole vielä megatapahtuman statusta, eli se näkyy toistaiseksi tavallisena miittinä. Tapahtuman täytyy ensin kerätä vähintään 500 osallistumisilmoitusta (will attend), jonka jälkeen tapahtuma muutetaan megatapahtumaksi. Tapahtuma on kerännyt nopeassa tahdissa jo 239 osallistumisilmoitusta, joten megatapahtumaan vaadittava kävijämäärä näyttää hyvin todennäköiseltä.

Megatapahtuman järjestäminen on valtava ponnistus ja apua varmasti tarvitaan. Kannattaa jos nyt miettiä olisiko itsellä mahdollisuutta osallistua järjestelyihin megatapahtuman aikana tai ennen sitä.

Linkkejä

Vuosi on vaihtunut jo tovi sitten ja viime vuoden löydöt on useimmilla kirjattu verkkoonkin. Nyt onkin aika taas nostaa joitain vuoden hienoimpia geokätköjä esille.

Suosikkipisteistä saa hyvän kuvan siitä, mistä geokätköistä vuoden aikana on pidetty. Pelkkää suosikkipisteiden määrää ei kuitenkaan voi suoraan käyttää, sillä vilkkaalla paikalla sijaitseva usein vierailtu geokätkö saa helpommin paljon suosikkipisteitä. On parempi vertailla sitä, kuinka suuri osa kätköllä käyneistä antoi kätkölle suosikkipisteen. Tässä huomioidaan vain premium-jäsenet, koska vain he voivat jakaa suosikkipisteitä.

Jätimme listauksesta pois geokätköt, joilla on ollut vain vähän kävijöitä. Jos kätköllä käy vain muutama premium-jäsen, niin suosikkipisteiden prosenttiosuus vääristyy helposti. Toteutimme tämän ottamalla listaan vain vähintään 30 suosikkipistettä saaneita vuoden 2017 aikana piilotettuja geokätköjä.

Geokätköily ei ole kilpailua, joten tarkoitus ei ole etsiä parasta kätköä tai jakaa palkintoja. Listan tarkoituksena on nostaa esille erityisen pidettyjä geokätköjä, joilla kannattaa käydä vaikka kauempaakin.

SijaKätköPiilottajaTyyppiPisteetPisteet %Sijainti
1.GC7005W Alarannan arvoitus – the mystery of AlarantaTeam_WildwaterMysteeri PM10789,9Kivijärvi
2.GC7082J Hups naatit vuotaa VantaallasuulaMysteeri PM12186,4Vantaa
3.GC73A68 PajazoKorkitMulti3485,0Lahti
4.GC70NC2 Cache grabbergeobartoTradi PM3384,6Oulainen
5.GC6RNT9 FotofobiaTenukkoMulti3879,2Polvijärvi
GC7BEMM Woodpecker – Kotkan seudun Alphabet WHanikkiMysteeri3879,2Kotka
7.GC7524B JäniskevennysTenukkoMysteeri4478,6Liperi
8.GC75KB2 Outo Esitysjaut5Mysteeri4378,2Pielavesi
GC75249 Queen Elisabeth IITenukkoMulti4378,2Liperi
10.GC6Z9FE Suomi 100 vuotta 1918-Suomen lippuhuhhaiTradi22076,7Ulvila

Nimimerkille Tenukko täytyy antaa erityismaininta, sillä kolme huippukätköä kymmenen parhaan joukossa on kova suoritus. Maininnan arvoinen on myös Porvoo GeoTour -sarja, joka on kerännyt vuoden kovimmat suosikkipistesaaliit, vaikkei prosenttien perusteella ihan kärkeen mahdukaan. Sarjan suosituin geokätkö GC6P3BW PGT 1980 – Runeberg 1987 on kerännyt melkein 500 suosikkipistettä!

Jos et ole vielä käynyt etsimässä näitä kaikkia, niin kannattaa suunnitella tulevat kätköretket niin, että suosikkikätköt osuvat sopivasti reitin varrelle! Suosikkikätköistä Alarannan arvoitus on hyllytettynä talven ajaksi, joten sen hakemisen kanssa täytyy malttaa odottaa kevättä.

Kuva: Koothe CC BY-SA 4.0 Wikimedia Commons

Ensi kesän mahdollisesta megatapahtumasta ei ole herunut lisätietoja, mutta nyt kuuluu jo vuoden 2019 suunnitelmista. Suomen Ladun Mika Asikainen tiedotti tänään kahdesta suuresta geokätköilytapahtumasta kesälle 2019.

Tapahtumista ensimmäinen järjestetään 8.6.2019 Oulun Nallikarissa, jossa sijaitsee uimaranta ja suuri leirintäalue palveluineen.

Toinen tapahtuma järjestetään viikkoa myöhemmin 15.6.2019 Kiilopäällä Suomen Ladun retkeilykeskuksella, eli samassa paikassa jossa järjestettiin viime vuonna Midnight Sun Geocaching -megatapahtuma. Viime kesän Midnight Sun Geocaching keräsi yli kuusi sataa kävijää, joten vuoden 2019 tapahtumakin kerännee geokätköilijöitä pohjoiseen.

Tapahtumien tarkempi ohjelma selviää myöhemmin, mutta päivämäärät kannattaa merkitä ylös jo nyt.

Kuten yleensäkin, tapahtumien megatapahtuma-status riippuu ilmoittautujien määrästä ellei Geocaching HQ myönnä statusta saman järjestäjän aiemmin järjestämän miitin pohjalta.

Tapahtumia järjestävät yhteistyössä Suomen Latu ja Pohjois-Suomen geokätköilijät ry.

Moni geokätköilijä liikkuu paljonkin autolla. Voisiko oman harrastuksen kuluja ja päästöjä vähentää vaihtamalla osittain tai kokonaan sähköllä kulkevaan autoon?

Suomen tavoitteena on lisätä sähköautojen määrää 250 000:een vuoteen 2030 mennessä. Sähköautojen ja hybridien sekä niiden latauspisteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Kokonaan tai osittain sähkökäyttöisten autojen määrä markkinoilla on lisääntynyt jatkuvasti ja autoja alkaa olla hyvin tarjolla käytettyinäkin. Sähköauton hankinta alkaa olla mahdollista yhä useammalle ja tulevina vuosina tarjonta vain kasvaa.

Ensin on hyvä ymmärtää eri sähköautotyyppien erot. Täyssähköauto (BEV, Battery Electric Vehicle) kulkee pelkällä sähköllä. Nykyisissä malleissa täyssähköautot pääsevät täydellä akulla mallista riippuen 100-500 kilometrin matkan ennen kuin kaipaavat uutta latausta.

Ladattavat hybrideissä (PHEV, Plug-in Hybrid Electric Vehicle) on akkujen lisäksi perinteinen polttomoottori, joka lataa akkuja ja/tai auttaa sähkömoottoreita vedossa. Pelkällä sähköllä ladattavat hybridit pääsevät noin 30-50 kilometriä. Akun tyhjennyttyä auto toimii kuin ei-ladattava -hybridi.

Hybrideissä (HEV, Hybrid Electric Vehicle) ei ole latausmahdollisuutta ja auton akut ovat pienet. Pelkällä sähköllä hybridi ei kulje kuin kilometrin tai pari, mutta ideana onkin ottaa vähän energiaa talteen jarrutuksista ja moottorista käyttäen se melkein saman tien pois pienentämään polttoaineen kulutusta. Lehtimainoksissa näkee nykyään hassuja termejä, kuten “itselataava hybridi”, mutta tämä on vain markkinoivampi nimi tavalliselle hybridille.

Otimme testiin Mitsubishi Outlander PHEV -auton, joka on nimensä mukaisesti ladattava hybridi. Autossa on kolme moottoria, kaksi sähkömoottoria ja perinteinen bensamoottori. Auto kuitenkin kulkee melkein aina sähkömoottorien avulla ja bensamoottoria käytetään sähkögeneraattorina. Vasta yli 120 km/h nopeudessa moottori kytkeytyy avustamaan sähkömoottoreita vetämällä suoraan etupyöriä. Auto on nelivetoinen ja toinen sähkömoottoreista pyörittää takarenkaita.

Tämä ei ole autoblogi, joten emme paneudu sen enempää auton ajettavuuteen tai muihin ominaisuuksiin, vaan keskitymme sen mielenkiintoisimpaan puoleen, eli sähköllä liikkumiseen. Geokätköilijän kannalta Outlanderin mielenkiintoisin puoli on neliveto, jota ei kovin monesta ladattavasta hybridistä löydy. Maavaraa autossa on 19 senttiä, eli kuoppaisemmillakin metsäteillä pärjää hyvin, vaikkei Outlander mikään oikea maastoauto olekaan.

Pelkällä sähköllä

Sähkömoottorit tuovat mielenkiintoisia eroja perinteiseen autoon verrattuna. Ensinnäkään ei ole minkäälaista akselia moottorilta taka-akselille, kun voimansiirroksi riittävät sähköjohdot. Autossa ei ole ollenkaan vaihteita eli kiihdytys on tasaista. Vaihdekepin tilalla on pieni joystick, jota tökkäämällä kulkusuunnan saa muutettua eteen tai taakse. Varsinkin pelkällä sähköllä liikkuessa auto liikkuu todella hiljaisesti. Jopa niin hiljaa, että autoon on lisätty pientä huminaa tuottava kaiutin varoittamaan jalankulkijoita lähestyvästä autosta.

Ladattava hybridi käytännössä

Sähkön lataamiseen tottuu äkkiä ja pian auton laittaa rutiinilla lataukseen aina kun mahdollista. Testaamallamme Outlanderilla pääsee täydellä akulla noin 35 kilometrin matkan, jonka jälkeen matka jatkuu bensamoottorilla. Kylmällä ilmalla auto käyttää polttomoottoria apuna auton lämmittämisessä.

Autossa tykästyy äkkiä sen hiljaisuuteen ja tasaiseen etenemiseen. Perinteinen polttomoottoriauto tuntuu äkkiä jotenkin vanhanaikaiselta. Jos ladattavan hybridin pelkällä sähköllä kulkema matka riittää omaan työmatkaan joko edestakaisin tai yhteen suuntaan niin, että saa työpäivän aikana ladattua akun, on liikkumisessa mahdollisuus oikeasti säästää rahaa.

Vähäpäästöisellä autolla ajellessa saa pieniä etuja siellä täällä. Pääkaupunkiseudulla Länsiväylän bussikaista avattiin juuri pieneltä osalta vähäpäästöisten autojen käyttöön ja Helsingissä testaamamme Outlanderin saa pysäköidä puoleen hintaan kaupungin maksullisille parkkipaikoille. Moni kauppakeskus ja huoltoasema tarjoaa ilmaisia latauspisteitä, joilla auton akut saa ladattua ilmaiseksi täyteen asioinnin aikana. Lyhyenkin kauppareissun aikana lataa helposti vähintään 10 kilometrin edestä virtaa akkuihin.

Pidemmällä kätköilyretkellä huomaa, että akusto on syönyt tilaa bensatankilta. Auton tankki on vain 40-litrainen, eli bensalla ajaessa tankilla joutuu käymään monia autoja tiheämmin. Toisaalta kaupunkiajossa voi päästä pitkäänkin pelkällä sähköllä, ilman bensan tankkaamista.

Moni kysyy, että kestävätkö sähköautojen akut ja onko niiden uusiminen kallista. Mitsubishi antaa omille akuilleen kahdeksan vuoden tai 150 000 km takuun. Muilla valmistajilla on vastaavanlaisia lupauksia ja yleisesti akut on suunniteltu kestämään auton eliniän. Akkujen maksimivaraus toki hiljalleen laskee niitä käytettäessä.

Sähköauton lataaminen

Sähköauton lataamisessa on kolme latausnopeutta, hidas-, keskinopea- ja pikalataus. Hidas lataus tapahtuu tavallisten pistorasioiden kautta. Keskinopeaan ja pikalataukseen tarvitaan omat latauslaitteet ja -kaapelit.

Hidasta latausta lämpötolpasta

Lataaminen kotona

Kotona lataamiseen riittää yleensä hidas lataus, sillä useimpien autot seisovat ainakin öisin pitkiä aikoja sähköpistokkeen vieressä. Ennen lataamista kannattaa varmistaa, että sulakkeet, johdot ja itse pistorasia kestävät lataamisen. Jos lämmitystolpassa on ajastin, joka rajoittaa virran saannin kahteen tuntiin, kannattaa sen tilalle asentaa tavallinen pistorasia tai älykkäämpi sähköauton latausmoduuli. Taloyhtiössä asuva joutuu selvittämään taloyhtiön hallitukselta yhtiön käytännöt ja hakemaan luvan lämmitystolpan muutostöille. Ainakin Fortum ja Parkkisähkö tarjoavat hitaita latauslaitteita kotikäyttöön.

Testaamamme Outlanderin sai ladattua kotona täyteen noin viidessä tunnissa.

Lataaminen matkalla

Ilmaista latausta luontokeskus Haltian aurinkopaneeleista

Reissun päällä lataaminen onnistuu julkisilla latausasemilla, joista osa on ilmaisia ja osasta joutuu maksamaan. Maksu voi mennä ladatun sähkön tai lataukseen käytetyn ajan mukaan. Yleensä aikaperusteiset laturit eivät ole ladattaville hybrideille kannattavia niiden liian hitaan latauksen takia.

Oman soppansa aiheuttavat lukuisat laturien operaattorit. Netistä löytyy monta karttaa latausasemista, mutta mikään ei tunnu luotettavasti sisältävän kaikkia latauspisteitä. Laturien käyttämiseen tarvitsee usein jonkun tunnistautumistavan. Tunnistautuminen onnistuu tavallisesti latausoperaattorin RFID-lätkällä tai tekstiviestillä. Lätkä on tekstiviestiä kätevämpi säännöllisessä käytössä, mutta minkä ihmeen takia jokaisella operaattorilla pitää olla omansa?

Kun tarpeelliset lätkät ja kortit on hankittu, on lataaminen helppoa. Latauksen saa käyntiin vilauttamalla korttia latauspisteellä ja kytkemällä latauskaapelin auton ja tolpan välille. Latauksen hinta veloitetaan tunnisteeseen kytketyltä maksukortilta.

Nopeimmalla pikalatauksella Outlanderin akun saa 80-prosenttisesti täyteen noin puolessa tunnissa. Keskinopealla latauksella akun saa täyteen tunnissa tai parissa tolpasta riippuen.

Pärjäisinkö pelkällä sähköllä?

Ladattavat hybridit ovat todennäköisesti vain välivaihe liikenteen siirtyessä sähköiseksi. Latauspaikkoja tulee koko ajan lisää ja akut kehittyvät. Kannattaa pohtia omaa ajelua ja miettiä pärjäisikö jopa täyssähköautolla, jossa ei ole ollenkaan polttomoottoria. Kalliit Teslat ovat paljon esillä, mutta markkinoilta löytyy edullisempiakin vaihtoehtoja, kuten Opel Ampera, Nissan Leaf, Renault ZOE, Mitsubishi i-Miev, Peugeot Ion ja Citroen C-Zero. Sähköauto vaatii vielä pidemmillä matkoilla reittisuunnittelua pikalatausasemien mukaan, mutta geokätköilijähän keksii aina tekemistä puolen tunnin latauksen ajaksi, jos läheltä vaan löytyy geokätköjä.

Onko sinulla kokemuksia sähköautoista geokätköilykäytössä? Kerro kommentilla omat kokemuksesi.

Linkkejä

 

 

Kävimme testaamassa joulukuussa julkaistun Maa on niin kaunis -trailin Hyvinkäällä. Hyvän sijaintinsa ja vuodenvaihteen pyhien ansiosta reitti on kerännyt muutamassa viikossa jo yli sata kävijää ja kätköpolun parkkipaikalla on paikoin ollut jopa ruuhkaa.

Maa on niin kaunis -trailin, tai lyhyemmin MONK-trailin geokätköt ovat Premium Only -kätköjä, eli ne eivät näy kartalla ellei sinulla ole Geocaching.com:n premium-jäsenyyttä.

Maa on niin kaunis -trailin on tehnyt nurmijärveläinen KoplaKopo, jolla on jo huimat yli 450 piilotettua geokätköä. Power trailiin kuuluu kolmekymmentä tradikätköä ja mysteerin muodossa oleva bonus. Yleensä bonuskätköt saa ratkottua sarjan muista geokätköistä löytyvien vinkkien avulla, mutta MONK-trailin bonus on poikkeuksellisesti ratkottavissa jo kotona, eli sitä kannattaa vilkaista jo retken suunnitteluvaiheessa.

MONK-traili muodostaa kahdeksikon muotoisen lenkin. Pituutta koko lenkillä on noin 9,5 kilometriä ja rauhallisella tahdilla reitin kiertää kolmessa tunnissa. Reitin saa tarvittaessa jaettua helposti pienempiin osiin kiertämällä eteläisen ja pohjoisen lenkin erikseen. Eteläinen Kapilamminnummella kiertävä lenkki käsittää 17 tradikätköä ja pohjoisempi 13 tradikätköä.

Lähdimme kiertämään trailia numerojärjestyksestä ensimmäisestä geokätköstä alkaen. Kätkökuvauksissa ehdotetulla parkkipaikalla selviää heti, että ihan yksin täällä ei tarvitse kierrellä. Pienelle tien levikkeelle on ahtautunut peräti kuusi autoa ja muillakin levennyksillä näkyy yksittäisiä autoja. Parkkitilaa on kyllä hyvin tarjolla eri puolilla trailia ja reittipisteenä annetun parkkipaikan täytyttyä kannattaa hakea paikkaa hiekkakuopan muiden porttien läheltä. Älä kuitenkaan pysäköidessä estä porttien käyttöä.

Koko power trail kiertää hiekkakuoppien ympärillä ja asutusta seudulla on vähän. Kätkön numero 12 lähellä oleva asuintalo kannattaa pyrkiä kiertämään mahdollisimman kaukaa. Talon pihalla on ohikulkijoita haukkuva koira ja näytti siltä, että talon lähellä polulle olisi kasattu puita esteeksi.

Maasto on helppokulkuista ja runsaasta kävijämäärästä johtuen polku erottuu selvästi lumesta. Jokaiselle geokätkölle johtaa selvä lumeen tallautunut polku, joten gepsiä ei tarvitse kovin tarkkaan katsella. Varsinainen reitti seurailee alueen polkuja ja metsäautoteitä. Maaston suhteen ainoa haaste on ajoittain tallautuneella polulla esiintyvä liukkaus. Mukaan kannattaa talvella ottaa nastalliset kengät tai liukuesteet. Reitin pystyy kiertämään hyvin myös maastopyörällä.

Trailin kätköpurkkeina on monilta muiltakin traileilta tuttu ja hyväksihavaittu PET-putkilo. Piilotuksetkin ovat mutkattomia, eikä kätköjen etsimiseen mene paljon aikaa. Hämärään aikaan kannattaa mukaan varata hyvä lamppu. Hieman yllättäen osa geokätköjen lokikirjoista on päässyt hajoamaan jo muutamassa viikossa. Toki kävijöitäkin on riittänyt, mutta yleensä lokivihot ennemmin täyttyvät kun hajoavat. Nyt monesta vihosta on irronnut kansi ja sivuja. Vihkojen paperi on kosteuden kestävää, mutta vihkon liimaukselle Suomen talvisää on ollut liikaa. Olemme itse todenneet niitattujen PET-kokoisten vihkojen kestävän parhaiten.

Hiekkakuoppia kiertävä traili tarjoaa paikoin yllättävänkin kivoja maisemia vähitellen metsittyville vanhoille hiekkakuopille ja niihin muodostuneille lammilla. Hyvällä tuurilla matkalla voi nähdä eläimiä. Osa kävijöistä on kertonut nähneensä ketun ja jälkien perusteella alueella pyörii paljon jäniksiä sekä peuroja. Meidän kätköretkelle osui vain mäntyä nakutellut tikka.

Valitettavan monella power traililla kätköt nimetään niin, että numero tai vaihtuva nimi on vasta trailin nimen perässä. Kapealla gepsin tai kännykän näytöllä nimestä voi näkyä vain alkuosa, mikä vaikeuttaa oikean geokätkön valintaa varsinkin silloin kun reitti risteää kahdeksikon keskellä kun lähin kätkö ei välttämättä olekaan numerojärjestyksessä seuraava. Iso ongelma tämä ei kuitenkaan ole, sillä kartalta on helppo hahmottaa mille geokätkölle seuraavaksi kannattaa suunnata.

Kaiken kaikkiaan trailista jää hyvä mieli. Reitti on juuri sopivan pituinen, eikä samanlaisten kätköjen etsiminen ala vielä kyllästyttää. Helpon silmukkamuodon ansiosta retken suunnittelukin on helppoa kun reitin lopuksi palaa takaisin lähtöpaikalle. Kahdeksikon muotoinen lenkki on helppo myös puolittaa, jos sää muuttukin huonommaksi tai aika ei riitäkään koko kierrokseen.

Maa on niin kaunis -trailin geokätköt kartalla (Geocaching.com)

Miten sinne pääsee?

MONK-trailille on helpointa tulla autolla. Pääkaupunkiseudulta, Lohjalta, Hämeenlinnasta, Lahdesta ja Porvoosta lähtöpaikalle ajaa alle tunnissa ja Hämeenlinnanväylän sekä Lahdenväylän varressa sijaitseva alue on helposti saavutettavissa kauempaakin tuleville.

Paikalle pääsee myös ilman autoa, ainakin arkipäivinä. Mäntsälän ja Hyvinkään välillä liikennöivät bussit sekä Hyvinkään bussilinja 11 menevät aivan kätköpolun vierestä. Latostenmaan pysäkki sijaitsee reilun sadan metrin päässä sarjan kätköstä numero 22.

Geokätköt.fi toivottaa kaikille geokätköilijöille hyvää joulua ja kätkörikasta uutta vuotta! Rauhoitumme nyt joulun viettoon, mutta välipäivinä tilauksia toimitaan normaalisti.

Geokätköt.fi -kauppa on ollut nyt auki reilun vuoden ja paljon on matkan varrella opittu. Kauppa on käynyt paremmin kuin osasimme kuvitella ja sen turvin olemme pystyneet laajentamaan valikoimaa ja viemään samalla eteenpäin omia projekteja, joista vielä kuullaan lisää myöhemmin. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja lukijoitamme kuluneesta vuodesta!

Kuuba yllättää ensikertalaisen. Saavuttuasi Havannan retrotyyliselle lentoasemalle hyppäät 50-luvun Chevroletin takapenkille. Ensimmäiset cuba libret saisi käteen jo lentokentän parkkipaikalla niitä kaupittelevalta sedältä. Pakokaasun katku tunkee nenään ja lentokentältä kaupunkiin johtavan tien varrella muraali julistaa “Socialismo o muerte!” – Sosialismi tai kuolema! Perille kaupungissa odottaa ulkoapäin lähes purkukuntoinen 1900-luvun alun rakennus, jonka sisällä on hienoksi remontoitu casa particular -majoitus. Asunnon parvekkeelta näkyy Floridansalmi ja joka puolella soi salsa. Tämä on Kuuba!

Kuuba on aidosti omalaatuinen matkakohde. Kuuba on Karibialla sijaitseva 11,5 miljoonan asukkaan saarivaltio, joka on nähnyt historiansa aikana monta erilaista ajanjaksoa. Lähes jokaisella on jonkinlainen mielikuva Kuubasta. Usein ensimmäisenä tulevat kliseiset kuvat vanhoista jenkkiautoista, rapistuvista taloista, musiikista, rommista ja sikareista. Kliseet eivät ole vain kliseitä, sillä tämä kaikki on oikeasti osa paikallista arkea – ainakin vielä! Aika näyttää mihin Kuuba kehittyy. Esimerkiksi Havannan vanhan kaupungin rakennuksia remontoidaan jo kovaa vauhtia uuteen uskoon. 3G-yhteydet tulivat Kuubaan tänä vuonna ja  ensi vuoden aikana kuubalaiset ovat saamassa oikeuden hankkia laajakaistayhteyksiä kotiinsa.

Kuubassa on edelleen käytössä kaksi valuuttaa; tavallisten ihmisten käyttämä moneda nacional (CUP) ja lähinnä turistien käyttämä yhdysvaltain dollariin sidottu convertible peso (CUC). Paikallispesoilla paikalliset saavat ostettua edullisia hintatuettuja tuotteita ja turisteille kaikki maksaa enemmän. Kuuba on lähivuosina siirtymässä yhden valuutan järjestelmään.

Kuuban geokätköt

Koko Kuubassa on vähän päälle sata geokätköä. Etsittävää siis kyllä on, mutta maan kokoon ja asukaslukuun nähden geokätköjä ei ole paljon. Kuuban geokätköt ovat keskittyneet matkailijoiden suosimiin paikkoihin, kuten Viñalesiin, Havannaan, Varaderoon ja Guardalavacaan. Muualta maasta löytyy lähinnä yksittäisiä ja hajallaan olevia geokätköjä.

Kuuban geokätköt ovat pääasiassa ulkomaisten matkailijoiden piilottamia, mikä valitettavasti näkyy paikoin huonosti hoidettuina tai kadonneina kätköpurkkeina.

Kuubaan merkityistä geokätköistä kahdeksan sijaitsee Yhdysvalloille kuuluvalla Guantanamo Bayn alueella. Näille kätköille ei käytännössä ole asiaa, ellei ole asioimassa Guantanamon laivastotukikohdassa.

Melkein kaikki Kuuban geokätköt ovat peruskätköjä, mutta geokohteiden ystävää ilahduttavat maan 17 earthcachea. Kuuban kallioperä on nuorehkoa kalkkikiveä, joten aihe tulee tutuksi earthcacheja ratkoessa.

Havanna

Havanna on niin omalaatuinen paikka, että se kannattaa yhdistää jokaiseen Kuuban matkaan, jos et ole siellä aiemmin käynyt. Vaikka matkan pääpaino olisi rantalomailussa, kannattaa vähintään pari päivää omistaa Havannalle.

Havannan mielenkiintoisin nähtävyys on vanhakaupunki asukkaineen. Pienillä kujilla seikkaillessa pääsee näkemään ja kokemaan tavallisten kuubalaisten elämää läheltä. Osa asunnoista aukeaa suoraan kadulle ja avoinaisesta oviaukosta voi näkyä salsan tahtiin tanssivia ihmisiä tai etelä-amerikkalaista saippuasarjaa, telenovelaa, seuraava perhe. Elämä myös levittyy kaduille ja kadut ovat usein täynnä leikkiviä lapsia sekä aikaa viettäviä aikuisia. Vanhaa kaupunkia on helppo kiertää jalkaisin, mutta polkupyörätaksejakin on tarjolla. Pidemmälle kaupunkikierrokselle kannattaa valita taksina toimiva vanha jenkkiauto.

Turisteihin on täällä totuttu ja matkailija saa kävellä kaduilla melko rauhassa. Suurin häiriö ovat jatkuvasti palveluitaan tarjoavat taksikuskit. Erilaisia huijauksiakin esiintyy, mutta niistä selviää maalaisjärjellä. Nyrkkisääntönä voi sanoa, ettei yleensä kannata lähteä mukaan kun joku yrittää jonnekin houkutella. Mitään vaarallista tuskin tapahtuu vaikka paikallisen mukaan lähtisi, mutta todennäköisesti päädyt ostamaan ylihintaisia drinkkejä tai sikareita.

Havanna on viime vuosina avautunut risteilyaluksille ja talvikaudella satamassa onkin melkein joka päivä vähintään yksi risteilijä. Risteilyalusten tuhannet matkustajat näkyvät vanhan kaupungin katukuvassa ja suosituimpien nähtävyyksien lähellä voi olla pieni ruuhkakin. Ilta-aikaan kaupungissa on rauhallisempaa.

Havannan hotellit ovat kalliita ja hinta-laatusuhteeltaan usein huonoja. Kannattaa kääntää katse yksityisiin casa particular -majoituksiin, joissa saat parempaa vastinetta rahoillesi ja pääset lähemmäs kuubalaista arkea. Casa particular -majoituksessa voit yöpyä kuubalaisen perheen luona omassa huoneessa tai vuokrata itsellesi kokonaisen asunnon. Varaaminen käy helposti ottamalla suoraan yhteyttä majapaikkaan tai nykyään myös Airbnb:n kautta. Majoittajan kanssa saa sovittua kyydin lentokentältä. Majoituksen hintaan saattaa kuulua ruokailuja tai ainakin niitä voi ostaa lisämaksusta.

Che Guevara sisäministeriön seinässä

Vanhan kaupungin lisäksi Havannassa kannattaa käydä Vallankumousaukiolla. Vallankumousaukion laidalla rakennusten seiniä koristavat ikoniset kuva Che Guevarasta ja Camilo Cienfuegosista. Vallankumousaukion lähellä on valtava hautausmaa Necrópolis de Cristobal Colon, jossa kannattaa piipahtaa. Suomalaisiin pelkistettyihin hautausmaihin tottuneelle katolisten haudat ovat melkoisia monumentteja. Hautausmaa tarjoaa myös hetken rauhan kaupungin hälinästä ja löytyypä sieltä earthcachekin.

Havannan ravintolatarjonta on monipuolistunut yksityisten ravintoloiden perustamisen vapauduttua aiemmasta. Aiemmin kaikki suuremmat ravintolat olivat valtion omistamia ja pienissä yksityisten perheravintoloissa sai olla vain 15 asiakaspaikkaa, mutta nykyään jopa 50 asiakaspaikan ravintolat ovat sallittuja.

Havanna on perustettu luonnollisen sataman muodostavan lahden ympärille. Keskustasta katsoen lahden toisella puolella on kaupungin puolustukseksi rakennetut linnoitukset, jotka ovat käymisen arvoisia. Linnoituksille pääsee satamalahden alikulkevaa tunnelia pitkin bussilla tai satamasta lähtevällä pienellä lautalla, joka näyttää olevan rakennettu proomusta. Lauttaan mennessä on kevyt turvatarkastus, sillä vuonna 2003 ryhmä kuubalaisia kaappasi lautan matkustajineen yrittäen pakoa Yhdysvaltoihin.

Varadero

Varadero edustaa vähän toisenlaista Kuubaa. Kapealta ja pitkältä niemeltä löytyy yksi Karibian parhaista uimarannoista ja koko niemi on käytännössä muuttunut valtavaksi hotellikeskittymäksi.

Taksin kyydissä

Kulttuuria tai historiaa Varaderosta ei kannata lähteä hakemaan, eikä sitä missään nimessä kannata valita Kuuban reissun ainoaksi kohteeksi. Havannan tai jonkin muun kaupungin vierailuun yhdistettynä se voi kuitenkin olla hyvä paikka viettää hetki rentoa rantaelämää all-inclusive resortissa.

Geokätköilijän kannalta Varaderosta tekee mielenkiintoisen koko Kuuban tihein kätkökeskittymä. Varaderon niemeltä löytyy melkein 30 geokätköä, eli melkein kolmannes koko maan kätköistä. Varaderon geokätköt ovat ainakin suurelta osin turistien piilottamia ja vaikka kaikilla lupaillaan olevan myös paikallinen huoltaja, niin osa on huonolla ylläpidolla. Suoraan sanottuna kaikki Varaderon geokätköt eivät ole erityisen mielenkiintoisilla paikoilla, ellei sitten tykkää kierrellä vertailemassa hotellien julkisivuja. Helmiäkin kuitenkin on! Niemen koillispäässä sijaitseva Varahicacosin luonnonsuojelualue muutamine kätköineen on oikeasti kiinnostava kohde. Luonnonsuojelualueen mainoslause “Se toinen Varadero…” on kuvaava.

Varahicacosista löytyy pieni kilometrin pituinen luontopolku, joka kulkee suomalaiselle eksoottisessa trooppisessa metsässä. Vaikka polku on lyhyehkö, mahtuu sen varrelle monta mielenkiintoista nähtävyyttä, kuten muutama kalkkikiviluola, pieni laguuni ja muinainen hautapaikka (jonne esiinkaivettu luuranko on jostain syystä jätetty näytille!). Luonnonpuistoon on viiden peson (CUC) sisäänpääsymaksu.

Cueva de Ambrosia

Samasta puistosta löytyy vaikuttava Cueva de Ambrosio -luola, jonne kannattaa mennä käymään. Luolasta löytyy melkein 50 kalliomaalausta, jotka ovat tiettävästi vanhimpia Karibian alueelta löydettyjä. Luolaan on oma viiden peson (CUC) sisäänpääsymaksu, mutta hintaan sisältyy innostuneen oppaan vetämä kierros luolassa. Oman lisänsä luolaan tuovat siellä majailevat lepakot, jotka roikkuvat luolan katosta. Opas kertoo, että luolassa elää viiden eri lepakkolajin edustajia ja niiden kujerrusta kuuluukin joka puolelta. Luolalla on tietysti oma earthcachensa.

Liikkuminen Kuubassa

Kaupungeissa on kätevintä liikkua kävellen, takseilla tai busseilla. Suosituimmissa turistikohteissa on tarjolla hop-on-hop-off -periaatteella toimivia turistibusseja.

Kuuban kaupunkien välillä pääsee kätevästi liikkumaan Viazul-bussseilla, jotka liikennöivät matkailijoiden suosimien kohteiden välillä. Viazul-bussit olivat alkujaan vain turistien käyttöön, mutta nykyään niissä liikkuu myös paikallisia. Bussit täyttyvät nopeasti, joten kannattaa ostaa liput heti kun matkapäivät ovat selvillä. Lippuja voi ostaa Viazul-bussiasemilta tai bussiyhtiön nettisivuilta.

Pidemmillä matkoilla kannatta harkita Kuuban sisäisiä lentoja, jos pitkät bussimatkat eivät innosta. Havannasta pääsee lentämään kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin.

Junillakin liikkuminen on mahdollista, mutta bussi on melkein aina kätevämpi ja nopeampi. Junat kulkevat epävarmasti, eikä junaverkko ole kattava.

Vuokra-autojakin on tarjolla, mutta ajamisessa on omat haasteensa. Kuuban lainsäädäntö pakottaa onnettomuuden aiheuttajan jäämään maahan onnettomuuden seurauksien selvittämisen ajaksi. Netistä löytyy mm. australialaisen tytön matkakertomus, jossa hän joutui jäämään maahan kolmeksi kuukaudeksi töytäistyään mopoilijaa risteyksessä. Mopoilijalta oli murtunut luu ja australialainen ei saanut poistua maasta ennen kuin luu oli parantunut.

GPS Kuubassa

Aiemmin tiettyjen elektronisten laitteiden tuontia Kuubaan oli rajoitettu ja GPS-laitteet olivat jossain vaiheessa kokonaan kiellettyjä. Myöhemmin GPS:n maahantuonti vaati virallisesti lupaa ja osa näki paljon vaivaa lupaa hakiessaan, osa vei GPS:n maahan salaa ja osa jätti laitteen suosiolla kotiin. Nykyään GPS-laitteiden maahanviennille ei pitäisi olla esteitä ja kiellon valvominen olisikin hankalaa, kun melkein joka älypuhelimestakin paikannus löytyy. Kuuban tulli vakuuttaa, että turisti saa tuoda maahan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja laitteita, eikä näiden takavarikointia tai maastavientikieltoa tarvitse pelätä.

GPS-kieltojen peruna monesta geokätköstä löytyy harvinaisen selvät vinkit ja jopa spoilerit, jotta kätkö olisi löydettävissä myös ilman paikannusta.

Miksi mennä?

  • Ainutlaatuinen kulttuuri
  • Salsa, vanhat autot, rommi, sikarit
  • Vanha Havanna
  • Karibian ilmasto, huimat uimarannat ja rehevä luonto
  • Ystävälliset ihmiset

Miten sinne pääsee?

Finnair aloitti 1.12.2017 suorat reittilennot Helsinki-Vantaalta Havannaan, joten Kuubaan pääsee nyt erittäin näppärästi. Lentoja on kaksi kertaa viikossa talvikaudella. Edestakainen lento maksaa noin 700-800 euroa. Halvemmalla voi päästä lentämällä esimerkiksi Moskovan kautta Aeroflotilla. Historiallisista syistä Aeroflotilla on hyvät yhteydet Kuubaan.

Suomalainen tarvitsee Kuuban lomamatkaa varten ns. turistikortin eli käytännössä viisumin. Turistikortin saa haettua Kuuban suurlähetystöstä, joka sijaitsee Helsingin Kampissa. Henkilökohtaisesti haettuna turistikortin hinta on 22 euroa. Postitse tai jonkun muun välityksellä haettuna hinta on 47 euroa.

Linkkejä