Punkaharjun harjualue Savonlinnassa on käymisen arvoinen paikka! Näistä kansallismaisemista vaikuttuivat aikoinaan jopa Topelius ja Runeberg. Nykyäänkin hienot maisemat houkuttelevat vierailijoita ulkomaita myöten. Luston asemalla meitä vastaan tulee laukkua sohjon läpi vetävä japanilainen turisti.

Jääkauden muovaamat järvien ympäröimät harjut ovat aina kauniita paikkoja, eikä Punkaharju tee tässä poikkeusta. Punkaharju on tunnettu matkailukohteena jo pitkään. Vuonna 1845 keisari Nikolai määräsi paikalle rakennettavaksi metsänvartijan majan, johon rakennettiin huoneita myös matkailijoille. Metsänvartijan majasta kasvoi myöhemmin Suomen ensimmäinen valtionhotelli. Nykyään valtionhotellin paikalla toimii Hotelli Punkaharju. Vielä 70-luvulla lähistöllä toimi toinenkin hotelli, vuonna 1914 Hotelli Finlandia, mutta sen komeassa jugendtalossa toimii nykyään yksityinen hoitokoti.

Punkaharjun luonnonsuojelualueella kulkevien polkujen parasta antia ovat mahtavat järvimaisemat. Monesta kohtaa avautuu harjun molemmin puolin aava järvimaisema. Harjua pitkin kulkee tie, mutta auto kannattaa jättää esimerkiksi Metsämuseo Luston parkkipaikalle ja suunnata kävellen tutkimaan paikkoja. Kovin pitkiä merkittyjä reittejä luonnonsuojelualue ei tarjoa, mutta geokätköilijä tekee helposti itse oman lenkkinsä kätköjen perässä.

Punkaharju on myös osa Salpalinjaa, johon tutustuimme aiemmin Salpapolun geokätköillä. Punkaharjulla alkuperäisiä Salpalinjan linnoitteita ei ole juurikaan säilynyt, mutta Kuikonniemeen on ennallistettu korsu ja juoksuhautoja. Vähän etelämpää Pakkasniemestä löytyy alkuperäinen panssarieste, jota esittelemässä on myös kätkö.

Eniten kävijöitä Punkaharjulla on kesäaikaan, mutta talvellakin tekemistä riittää. Monet kätköistä ovat talvilöydettäviä ja jästejä on liikkeellä vähemmän. Geokätköilyn lisäksi talvella pääsee nauttimaan jäälle auratuista retkiluistelureiteistä ja laduista. Parhaimmillaan retkiluisteluun löytyy jopa 15 kilometrin pituiset lenkit. Lumikenkäilijöillekin löytyy valmiit merkityt reitit, vaikka geokätköilijät todennäköisesti kulkevatkin mieluummin omia polkujaan.

Punkaharjun geokätköt

Punkaharjulla riittää etsittävää geokätköilijälle. Alueen vanhojen geokätköjen lisäksi harjulle julkaistiin alkuvuonna 2018 Vuosisadan tie -kätkösarja. Sarjan viisitoista geokätköä juhlistavat museotietä, joka valittiin 2017 Suomen tieyhdistyksen äänestyksessä vuosisadan tieksi.

Vuosisadan tien geokätköt sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä. Kätköjen lähettyvillä on hyviä parkkipaikkoja, mutta emme suosittele kiertämään sarjaa autolla. Kävellen tai pyöräillen harjun hienoista maisemista ehtii nauttia paremmin. Kätköretkeä suunnitellessa kannattaa huomioida, että osa purkeista vaatii apuvälineen. Osa sarjan purkeista on valitettavasti lipsahtanut säännöissä kiellettyihin paikkoihin, eikä kätkötarkastajakaan ole asiaa huomannut.

Tutustumisen arvoinen on Luston aseman pohjoispuolella sijaitseva Suomen suurin puulajipuisto, johon pääsee tutustumaan geolodjun ja muutaman tradikätkön parissa. Puulajipuistosta löytyy yli 50 eri puulajia, sekä erilaisia koeviljelmiä.

Metsämuseo ja taideasema Lustossa

Metsämuseo Lusto

Punkaharjulla käydessä kannattaa vierailla myös Suomen metsämuseossa Lustossa. Moderni museo esittelee suomalaista metsäkulttuuria komeassa rakennuksessa. Pääpaino on metsien taloudellisessa hyödyntämisessä eri aikoina, mutta vanhoille uskomuksille ja retkeilyllekin on varattu tilaa näyttelyssä.

Metsämuseon vieressä on viehättävä Luston seisake, jonka asemarakennuksessa pidetään kesäisin taidenäyttelyitä. Aseman pihalta löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Miina Äkkijyrkän autonosista kasaama lehmäteos. Parikkalan ja Savonlinnan välillä kulkeva kiskobussi pysähtyy seisakkeella, joten tänne pääsee hyvin julkisillakin.

Luston asema

Linkkejä