Lähdimme Islantiin katsomaan millaisia geokätköilyseikkailuja tämä jään ja tulen maa tarjoaa.

Islanti on viime vuosina noussut huippusuosituksi matkakohteeksi, eikä ihme. Maa tarjoaa huimia maisemia, kiehtovia geologisia kohteita ja matkustamisen helppoutta. Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta katsoen Islanti ei edes ole kovin kaukana, joten moni löytää tänne. Suosion kääntöpuolena paikoin turisteja alkaa olla jo vähän liikaakin ja Islannissa on jouduttu säätämään uusia lakeja ympäristön suojelemiseksi turistimassoilta.

Onneksi Islannissa on niin paljon mielenkiintoisia kohteita, että pahimmilta turistimassoilta pääsee halutessaan karkuun välttelemällä niitä kaikkein suosituimpia paikkoja.

Ennen Islantiin lähtöä kannattaa vähän suunnitella ja miettiä mitä kohteita haluaa nähdä. Vaihtoehtoina on ottaa majoitus jostain tietystä paikasta ja tehdä sieltä retkiä ympäristöön tai kiertää koko saaren ympäri vaihdellen majapaikkaa. Saarta kiertävän Ykköstien varrelle osuu paljon huikeita nähtävyyksiä ja kiertämiseen kannattaa varata vähintään viikko. Yhdessä paikassa majoittuessa edes takaisin liikkumista tulee enemmän, mutta toisaalta oman majapaikan alueen oppii tuntemaan paremmin, eikä matkan etenemisen suhteen ole samanlaista painetta kuin koko saaren kierroksella. Me majoituimme tällä kertaa Reykjavikin lähelle ja teimme sieltä retkiä lähiseudun nähtävyyksille ja geokätköille.

Reykjavik ja Reykjanesin niemi

Reykjavik on kiva kaupunki ja se tarjoaa geokätköilijälle paljon etsittävää. Geokätköjä on melko laajalla alueella joten kannattaa varautua kävelemään paljon tai ottaa alle fillari. Pyöriä saa useista pyörävuokraamoista, mutta tarjolla on myös käteviä kaupunkipyöriä (WOWcitybike). Varsinaisia nähtävyyksiä Reykjavikissä on suhteellisen vähän, mutta saaren parhaat museot löytyvät pääkaupungista. Geokätköt johdattavat hyvin Reykjavikin kiinnostavimmille paikoille.

Reykjanes on niemi Reykjavikin kaupungin eteläpuolella. Useimmat matkailijat saapuvat maahan Reykjanesin kautta, sillä Keflavikin lentokenttä sijaitsee siellä. Paikkaan kannattaa tulla kuitenkin tutustumaan tarkemmin, sillä sieltä löytyy paljon nähtävää. Reykjanesissa on mm. The Blue Lagoon -kylpylä, jossa pääsee lillumaan geotermisesti lämmitetyssä mineraalivedessä.

Reykjanesin niemi on myös nimitetty UNESCOn Geopark -ohjelmaan lukuisten geologisten nähtävyyksien takia. Niemi on syntynyt aikoinaan tulivuorten purkauksissa ja iso osa siitä on karua laavakenttää. Kätköjä seuraamalla löytää hyvin myös Geoparkin kiinnostavimmille kohteille.

The Golden Circle

Gullfoss

Jos olet ensimmäistä kertaa Islannissa, on klassinen matkailureitti The Golden Circle (kultainen kierros) hyvä aloituskohde. Kierros vie Reykjavikistä Þingvellirin kansallispuistoon, geysireille ja Gullfossin suurelle vesiputoukselle. Reykjavikistä käsin reitin kiertää hyvin päivän aikana ja aikaa jää hyvin paikkoihin tutustumiseen sekä tietysti geokätköjen etsimiseen.

Þingvellirissä pääsee näkemään selvästi kohdan, jossa Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaatat erkanevat toisistaan. Paikalla on myös historiallista merkitystä, sillä Islannin parlamentti (allting) kokoontui aiemmin täällä. Paikka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Geysirit sijaitsevat Haukadalurin laaksossa. Kauempaa paikka näyttää kahvilalta ja höyryävältä kentältä, mutta kun jäät seurailemaan niin näet Strokkur-geysirin syöksevän kuumaa vettä jopa 20 metrin korkeuteen. Strokkur purkautuu turistien iloksi säännöllisesti 4-8 minuutin välein. Paikalla on muitakin geysirejä, jotka höyryävät ja haisevat, mutta purkautuvat vain todella harvoin.

Gullfoss on Euroopan suurimpia vesiputouksia ja kaiken kaikkiaan vaikuttava näky. Valtavat vesimassat syöksyvät parin vinon “portaan” kautta rotkoon jyrinän säestämänä. Kuten muutkin Kultaisen kierroksen kohteet, on tämäkin melkoinen turistirysä. Innoikkaimmat jonottavat sadetakit päällä päästäkseen kastumaan vesiputouksen vieressä.

The Golden Circlen kiertäminen onnistuu ilman autoakin, sillä useat matkatoimistot ja bussifirmat järjestävät päivittäin retkiä kierrokselle. Myös pyöräilijöitä näkyy teillä.

Etelärannikko ja Jökulsárlónin jäävuoret

Islannin etelärannikkoa kannatta tutkia The Golden Circleä kauemmaskin, jos vain aikaa riittää. Maisemat näyttävät alkuun tylsiltä peltomaisemilta, mutta kun matkaa jatkaa riittävän pitkälle alkaa kaikkea mielenkiintoista löytymään. Ensimmäisenä vastaan tulee komea Seljalandsfoss-vesiputous, jossa vesi putoaa suoraan alas 60 metriseltä kallion reunalta. Vesiputouksesta tekee erityisen mielenkiintoisen mahdollisuus kävellä sen takaa. Sadetakki kannattaa ottaa mukaan, jos pieni kastuminen haittaa. Paikalla on tietysti kasa geokätköjä etsittäväksi ja eri tyyppejäkin löytyy tripletin verran (tradi, earthcache, virtuaali). Seljalandsfossin lähellä liikuttaessa kannattaa harkita retkeä Vestmannasaarille, jonne pääsee lautalla Seljalandsfossin läheltä. Vestmannasaaret tunnetaan jylhistä maisemista ja lunniyhdyskunnistaan.

Seuraava isompi nähtävyys Seljalandsfossista itään on Eyjafjallajökul-tulivuori, joka pysäytti Euroopan lentoliikenteen jokunen vuosi sitten. Tulivuori (tai sen päällä oleva jäätikkö) näkyy kirkkaalla kelillä ykköstielle ja sen kohdalla on pieni vierailukeskus.

Eteenpäin jatkettaessa vastaan tulee Skogarin kylä, jossa sijaitsee Skogafossin komea vesiputous sekä pari pienempää vesiputousta. Täältä lähtee myös suosittu Fimmvörðuhálsin vaellusreitti. Reitillä on pituutta 25 kilometriä ja sen varrelle osuu useampikin geokätkö. Reitin päätepiste on Þórsmörkin laaksossa, josta on mahdollisuus ottaa bussikyyti Reykjavikin suuntaan. Reitti on tietysti mahdollista kävellä myös toiseen suuntaan. Þórsmörkiin ei tavallisella autolla ole asiaa, sillä reitillä on vaativa joen ylitys. Þórsmörkiin liikennöivät bussit ovat erikoisrakenteisia maastobusseja suurine renkaineen.

Reynisfjara

Suosittelemme jatkamaan etelärannikkoa ainakin Vikiin asti, ellet ole menossa koko saaren ympäri tai Jökulsárlóniin. Vikin kohdalta löytyy hieno Reynisfjaran ranta, jossa hiekka on pikimustaa ja taustana komea kivipilareista muodostuva basalttikallio.

Rannikolla on useita paikkoja, joissa on mahdollisuus mennä katsomaan sulavaa jäätikköä lähempää. Paikoissa on yleensä opasfirmoja, jotka järjestävät vaelluksia jopa jäätikön päälle.

Yksi Islannin “pakollisista” kohteista on Jökulsárlónin laguuni saaren kaakkoisrannalla. Laguuni on syntynyt sulavan jäätikön ja meren väliin ja siellä kelluu satoja jäävuoria jotka hiljalleen sulavat ennen lipumistaan merelle. Varsinkin aurinkoisella kelillä näky on todella komea. Osa jäävuorista on sinertäviä ja osassa on laavakiven värjäämiä mustia kohtia. Hyvällä tuurilla jäävuorten välissä voi nähdä hylkeitä! Jökulsárlóniin on Reykjavikistä melkein neljän tunnin ajomatka, joten päiväretkenä se on vähän pitkä, mutta mahdollinen. Kannattaa harkita yöpymistä jossakin matkan varrella.

Earthcache-paratiisi

Jökulsárlón

Islannissa on nyt melkein 750 geokätköä ja niistä melkein sata on earthcacheja. Se on hurja määrä! Koko maan geokätköistä siis joka viides on earthcache. Islannissa jos jossakin onkin kohteita earthcacheille. Koko saari on täynnä erilaista geologista toimintaa tai sen jälkiä. On tulivuoria, kuumia lähteitä, geysirejä, laavakiviä ja vaikka mitä. Earthcachet tarjoavatkin opettavaisen tutustumistavan saaren geologiaan.

Urbaani geokätkö Reykjavikissä

Earthcachet vaativat kuitenkin enemmän valmistautumista ja opiskelua, joten siihen kannattaa varata aikaa ja suunnitella haettavia geokätköjä etukäteen. Pieneltä gepsin tai puhelimen ruudulta voi pidemmän päälle olla tylsä opiskella asioita ja yrittää selvittää mitä kohteessa pitäisi tarkkailla.

Vaikka earthcachet ovat Islannissa suosittuja, niin täälläkin kaikkein suosituin kätkötyyppi ovat tavalliset peruskätköt. Kätköjä on piilotettu lähinnä kaupunkeihin ja nähtävyyksien lähelle, joten kätköjen etsinnän lomassa näkee hyvin paikkoja. Pääsääntöisesti islantilaiset geokätköt ovat helposti etsittäviä.

Turistien määrä vaikeuttaa geokätköjen etsimistä kaikkein suosituimmissa kohteissa, mutta yleensä geokätköt on piilotettu vähän sivummalle. Toisaalta geokätköt opastavat kohteille, joihin harvempi turisti eksyy.

Islanti tarjoaa hyviä geokätköä seikkailullisemmillekin geokätköilijöille. Helposti saavutettavien kätköjen lisäksi maasta löytyy useita vaativienkin patikkamatkojen päästä löytyviä purkkeja. Vaellukset kannattaa suunnitella hyvin ja varmistua, ettei reitti ylitä omien taitojen tai varusteiden asettamia rajoja.

Vaativammista geokätköistä voi mainita esimerkiksi BREIDAMERKURJÖKULL-kätkön, joka julkaistiin jo vuonna 2013. FTF on edelleen hakematta vaikka kyse on sinänsä yksinkertaisesta tradikätköstä. Purkki on piilotettu kalliolle, joka keskellä Vatnajökulin jäätikköä. Paikalla sijaitsee pieni jäätikkötutkijoiden maja ja sinne on matkaa 18 kilometriä. Omin päin jäätikölle ei ole asiaa, ellei todella tiedä mitä tekee, joten peruskätköilijän kannattaa lähteä kätkölle oppaan kanssa.

Liikkuminen Islannissa

Islantiin kannattaa vuokrata auto. Päätiet ovat hyvässä kunnossa ja ajaminen on helppoa. Autolla pääsee liikkumaan helposti kätköpaikoille ja nähtävyyksille oman aikataulun mukaan.

Jos budjetti kestää, kannattaa harkita maastoauton vuokraamista. Maastossa Islannissa ei saa ajaa, mutta monet kiehtoville kätköpaikoille johtavat tiet ovat oikeasti aika huonossa kunnossa eikä suurempi maavara ole pahitteeksi. Maasturilla pääsee myös saaren keskiosan F-teille, joille tavallisilla autoilla ei ole asiaa. Huomioi, että osalla teistä on joenylityksiä ja muita hankalampia kohtia. Erämaapätkillä suositus on, että maastoautot liikkuisivat pareittain, jotta toinen voi avustaa tarvittaessa kiinnijäänyttä autoa.

Jos auton vuokraaminen ei ole vaihtoehto, niin Islantiin voi mainiosti tutustua julkisenkin liikenteen avulla. Ihan kaikkiin paikkoihin ei helposti pääse, mutta pienellä vaivalla useimmat kiinnostavat kohteet ovat saavutettavissa. Paikallisbussit liikennöivät lähinnä kaupunkien ja kylien välillä saaren kiertävää valtatie ykköstä pitkin. Näiden lisäksi on kalliimpia maastokelpoisia busseja, jotka liikennöivät vaelluskohteille sekä saaren keskiosan huonoille teille.

Missä majoittua

Islannin suosio näkyy toisaalta majoitustarjonnassa, mutta myös hinnoissa. Kaikki hotellit ovat aika kalliita, eikä hinta aina tunnu olevan linjassa laadun kanssa. Varsinkin Reykjavikissa hotellien hinnat tuntuvat olevan reilusti yli sadan euron kesäsesongin aikaan. Jos tarkoituksena on kierrellä autolla ympäriinsä, ei ole mitään järkeä majoittua Reykjavikiin. Muista kaupungeista majoituksen voi löytää selvästi edullisemmin ja paikka voi olla jopa parempi lähtöpiste omille retkille. Vuokra-asuntoja on paljon tarjolla AirBnb:n ja muiden palveluiden kautta. AirBnb:n kautta löytää melko edullisesti mm. islantilaisten mökkejä.

Islannissa vuokrataan paljon erilaisia matkailu- ja retkeilyautoja. Matkailuautossa saat samassa paketissa majoittumisen ja liikkumisen. Varsinkin kevyet pieneen pakettiautoon rakennetut retkeilyautot tuntuvat olevan hyvin suosittuja ja niitä näkee melkein jonossa kiertämässä saarta. Islanti kielsi aiemmin teiden varsilla leiriytymisen roskaantumisen takia, joten autoilla on käytettävä virallisia (ja maksullisia) leirintäalueita. Niissä on rahan vastineeksi yleensä hyvät suihkutilat yms. mukavuudet.

Älä ole hölmö turisti

Seltunin kuumat lähteet

Kun Islannissa näkee kyltin hengenvaarasta, se kannattaa ottaa tosissaan. Saaren tuliperäisyys ja ankarat sääolot synnyttävät vaaranpaikkoja, joihin kaikki ulkomaalaiset eivät ole tottuneet. Kun turisteja on paljon, niin mukaan mahtuu valitettavasti kaikenlaista sakkia. Tuntuu ettei kaikille riitä mikään varoituskyltti vaan kaikki vähänkin vaaralliset paikat pitäisi aidata.

Vähän väliä joku onneton turisti menettää henkensä suosituissa vierailupaikoissa. Lehdistä saa lukea kuinka esimerkiksi jäätiköltä on pelastettu sinne vuokra-autolla lähtenyt perhe. Etelärannikolla suljettiin vastikään rantapätkä, jossa useampi turisti oli joutunut vaaraan yllättävien aaltojen takia. Samanlainen vaara on suositulla Reynisfjaran rannalla, jossa on myös hukkunut turisteja. Reynisfjara on ainakin vielä toistaiseksi vapaasti vierailtavissa.

Liikenteessä kannattaa huomioida muiden turistien erikoiset edesottamukset. Tuntuu siltä, että osa turisteista on tuonut mukanaan palan kotimaansa ajokulttuuria. Osa tekee hulluja ohituksia, eikä nopeusrajoitusten mukainen nopeus tahdo aukeilla paikoilla riittää kun ei poliisejakaan paljoa näy. Reissumme aikana näemme mm. Intian suunnalta tulleen perheen, joka ihmettelee järkyttyneenä miten pieni vuokra-auto päätyi mutkassa kymmeniä metrejä lammaslaitumen puolelle. Autoilla yritetään myös ajaa liian vaikeisiin paikkoihin ja jäädään jumiin huomattaessa, että vuokrattu Dacia Duster ei selvinnytkään joen ylityksestä.

Reykjanesin niemellä näemme amerikkalaisia turisteja joiden on aivan pakko kiivetä aidan yli korkealle kalliokielekkeelle, joka roikkuu meren päällä. Paikka on varmasti hieno, mutta touhu näyttää vähän pahalta kun kätkökuvauksesta selviää, että kieleke on suljettu suuren halkeaman takia.

Miksi mennä

  • Paljon helposti saavutettavia geokätköjä kivoissa paikoissa
  • Earthcache-fanaatikon unelmakohde
  • Henkeäsalpaavia maisemia ja karun kaunista luontoa
  • Hyviä vaellusreittejä
  • Tulivuoret, kuumat lähteet, geysirit ja jäätiköt
  • Helppo ja turvallinen matkakohde

Miten sinne pääsee?

Islantiin pääsee helposti lentäen. Finnair ja Icelandair tarjoavat useita päivittäisiä vuoroja Helsinki-Vantaalta Keflavikin lentokentälle. Edestakaiset lennot maksavat yleensä noin 200 euroa. Lennot laskeutuvat Keflavikin lentokentälle Reykjanesin niemimaalle. Keflavikin lentokentältä on noin 40 minuutin ajomatka Reykjavikin keskustaan.

Islantiin on mahdollista lähteä myös oman auton kanssa, jos aikaa on enemmän. Smyril Line -laivayhtiö liikennöi Islantiin Tanskan Hirtshalsista. Laiva pysähtyy matkalla Färsaarilla, joka on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Lue aiempi juttumme Färsaarista. Ihan halpaa lystiä laivamatka ei ole, sesonkiaikaan auto ja hytti kahdelle hengelle maksaa melkein tuhat euroa. Laivamatka kannattaa, jos haluaa vierailla samalla Färsaarilla tai haluaa ehdottomasti Islantiin omalla autolla.

Linkkejä