Heinäkuu on vilkasta aikaa geokätköillä. Kävimme katsomassa mitä Kouvolan Repovesitielle kuuluu, ja tutustuimme samalla alueen muihin nähtävyyksiin.

Yhteistyössä Kouvola Innovations Oy


Repovesitie on kymmenen geokätkön geokätköilyreitti Kouvolassa. Reitti kulkee Repoveden kansallispuistosta Verlan maailmanperintökohteelle esitellen alueen historiallisia nähtävyyksiä, sekä luonnonkauniita kohteita. Tutustuimme toukokuussa Repovesitien geokätköihin ja niiden esittelemiin kohteisiin, ja nyt oli vuorossa tutustuminen alueen muihin mielenkiintoisiin paikkoihin.

Suosittu kansallispuisto

Vesistönylitys käsikäyttöisellä Ketunlossilla

Heinäkuussa Repoveden kansallispuistossa riittää kävijöitä, eikä ihme, ovathan kansallispuiston maisemat ehkä kauneimmillaan näin kesäaikaan. Ruuhka näkyy pahiten Lapinsalmen parkkipaikalla, jossa auton voi joutua jättämään kauemmas tien varteen virallisten parkkipaikkojen täytyttyä. Tien varressa tilaa kuitenkin on hyvin ja poluille mahtuu hyvin kulkemaan. Kesäaikaan Lapinsalmen parkkipaikalla palvelee kahvila Repotassu, josta voi täydentää retkieväitä tai vaikka nauttia kahvit retken jälkeen.

Jos parkkiruuhka ahdistaa ja pidempi kävelylenkki kiinnostaa, kannatta harkita Tervajärven pysäköintialueen (Kivisilmäntie 720, Kouvola) käyttämistä. Tervajärven parkkipaikalta on noin 2,5 kilometriä Määkijän nuotiopaikalle, eli sieltä käsin kierrettynä Ketunlenkille tulee pituutta noin 10 kilometriä.

Katajavuoren maisemia

Repovesitien kansallispuistoon piilotetut geokätköt sijaitsevat Ketunlenkin varrella. Viiden kilometrin pituinen Ketunlenkki on Repoveden suosituin lenkki ja poluilla riittää kulkijoita. Väkijoukosta huolimatta geokätköjen etsiminen onnistuu hyvin, kunhan malttaa hetken odotella sopivaa hetkeä geokätkön poimimiseen.

Kansallispuistossa sijaitseville Repovesitien geokätköille on mahdollista kulkea myös vesiteitse, sillä ne sijaitsevat kohtuullisen lähellä rantoja. Repovesi on suosittu melontapaikka, ja jylhien kallioiden äärellä liikkuminen onkin huima elämys. Jos omaa vesikulkuneuvoa ei löydy, kannattaa tutustua Kuutinlahden melontatukikohdan tarjontaan. Itsepalveluperiaatteella toimivasta tukikohdasta saa vuokrattua kanootin varusteineen, eikä hintakaan huimaa päätä. Kuuden tunnin vuokraus maksaa 24 euroa.

Kuutinlahden tukikohdasta on reilun kilometrin melontamatka Katajavuoren juurelle, ja kaikkien Ketunlenkin Repovesitie-kätköjen kiertämisestä tulee noin 9-10 kilometrin melonta.

Elfvingin torni

Kansallispuistovierailun jälkeen kannattaa pysähtyä Elfvingin tornille. Torni rakennettiin alunperin 1905-1907 metsäpalojen tähystämiseen, sekä kalastuksen ja metsästyksen valvontaa varten. Sotien aikaan torni toimi ilmavalvontatornina ja siellä päivystivät ilmavalvontalotat. 20 metriä korkeaan torniin kivutaan puisia portaita pitkin. Askelmia on 81, mutta huimat näkymät ylhäältä palkitsevat kiipeilijän. Tornin huipulta avautuvat hienot näkymät järvien pilkkomaan metsäiseen maisemaan. Jos tulet tänne Ketunlenkin kiertämisen jälkeen, voit tunnistaa maisemasta tuttuja paikkoja. Esimerkiksi Katajavuoren jylhä kallio erottuu selvästi.

Torni on avoinna kesäaikaan kello 11-18. Torniin kiipeäminen maksaa aikuisilta kaksi euroa ja lapsilta euron. Alle seitsemänvuotiaat pääsevät mukaan maksutta.

Elfvingin tornin välittömässä läheisyydessä on Trullin piilottama GC1J4N4 Elfvingin torni -geokätkö.

Luontoa ja kulttuuria Vuohijärvellä

Luonto- ja kulttuuritalon Rakkauspuisto

Matka etelästä kansallispuiston Lapinsalmen parkkipaikalle tai sieltä takaisin kulkee Vuohijärven kylän läpi. Jos kahvihammasta kolottaa tai nälkä kurnii, niin kannattaa pysähtyä katsomaan mitä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon kahvila tarjoaa. Aurinkoisena päivänä kahvilan terassilla on hyvä pitää taukoa kätköjen hakemisen lomassa. Sisällä rakennuksessa on vielä viikon ajan luontoaiheinen Selviytyjät-näyttely.

Geokätköjä Vuohijärven kylällä ei ole montaa. Vanhan asemarakennuksen luokse piilotettu geokätkö ei tällä hetkellä ole haettavissa, mutta Siikakoskentien varressa sijaitsevalla GC30J6T Vesille venosen mieli -kätköllä kannattaa maisemien takia käydä. Paikalta aukeaa hieno näkymä Vuohijärven aavalle selälle.

Purjekoneita ja marjamaita Selänpäässä

Selänpään lentokentällä purjelentokausi on parhaimmillaan. Geokätköllä käydessä on kiva jäädä paikalle seuraamaan purjekoneiden hinaamista taivaalle. Selänpään lentokentällä on käytössä vintturi, joka hinaa purjekoneen lähes äänettömästi taivaalle. Purjekoneiden liitely taivaalla lämpimiä nousevia ilmavirtauksia etsien on kaunista katsottavaa. Lentopäivinä kentällä toimii myös erään lentäjän vaimon ylläpitämä kahvila, jonka terassilta lentoliikennettä on hyvä seurata.

Jääkauden muodostamalla Selänpään suistoalueella sijaitsevat Hunkerin- ja Halisenromppujen suppa-alueet ovat erinomaista marjastusmaastoa. Kylmän kesän takia mustikkasato ei ole ihan vielä kypsynyt, mutta pian tänne kannattaa ottaa marjapoimurit ja ämpärit mukaan.

Verlan kylän elämää

Verlan tehdasmiljöötä

Jos Verlan tehdasmuseo ei ole ennestään tuttu, kannattaa siellä vierailuun varata vähän aikaa. UNESCOn maailmanperintökohteeksi nimetty tehdasmuseo on ainutlaatuinen esimerkki 1900-luvun alun teollisuudesta. Tehtaan toiminta loppui vuonna 1964 ja jo silloin vanhanaikaiseksi käyneen tehtaan laitteet jäivät niille paikoilleen. Museo on heinäkuun loppuun asti auki joka päivä kello 10-18 ja sen jälkeen 30.9. asti ti-su klo 10-17.

Kesäaikaan Verlassa riittää kävijöitä ja paikka on varsinkin päiväsaikaan hyvin eloisa. Verlan tehdasalueella voi törmätä vaikka hääjuhliin ja ravintola Verlan Hovissa riittää kävijöitä.

Verlan majoitustarjonta kannattaa huomioida Repovesitien geokätköilyretkeä suunnitellessa. Verlan vuokramökkien varaaminen onnistuu kätevästi verkosta, ja mökeissä on paljon valinnanvaraa niin varustetasossa kuin koossakin. Vanhimmat vuokramökit on rakennettu 1800-luvun puolella ja näissä pääsee hienosti vanhan teollisuuskylän tunnelmaan.

Myös Verlasta löytyy itsepalveluperiaatteella toimiva melontatukikohta!

Salarakas Jaalassa ja sotahistoriaa

Jaalan myllykoski

Jos jaksamista vielä riittää Repovesitien kiertämisen ja muiden nähtävyyksien jälkeen, kannattaa jatkaa matkaa Verlasta kymmenisen kilometriä länteen Jaalaan. Matkan varrella kannattaa pysähtyä ainakin Jaalan myllykoskelle (GC1NBDH). Paikalla on pieni koski, vanhan myllyn perustukset, vanha silta ja mukava nuotiopaikka sekä kota. Nuotiopaikka on nimeltään Salarakas ja se jää helposti huomaamatta, vaikka onkin aivan tien vieressä. Paikalla ei ole minkäänlaista opastusta, mutta siellä on hyvä pysäköintitila autolle. Käytön puutteesta nuotiopaikan ja kodan ympäristön heinikko on päässyt vähän villiintymään.

Jaalassa on vaikuttava 1878 valmistunut puukirkko ja sen vieressä tietysti geokätkö (GC1J4N1). Kirkon ihastelun ja kätkön löytymisen jälkeen kannattaa poiketa ylempänä rinteessä sijaitsevalle uudelle hautausmaalle, jonka takana on piilossa pieni yllätys. Kävelemällä hautausmaan läpi sen kaakkoiskulmalle ja siitä metsän puolelle löytää itsensä keskeltä 1700-luvulla rakennettua pienen pientä linnoitetta – Jaalan reduttia. Pieni kenttälinnoite rakennettiin kahdeksalle tykille ja ampuma-aukot erottuvat edelleen selvästi maavalleissa, vaikka ne ovat ajan saatossa madaltuneet. Jaalan redutissa ei tiettävästi koskaan taisteltu. Kustaan sodan aikana 1790 venäläiset lähestyivät linnaketta, mutta reduttiin sijoitettu pieni sotajoukko ”lähti marssiharjoituksiin” ja taistelukosketus vältettiin. Jaalan kylä sen sijaan sai kokea kasakoiden tuhovoiman.

Jaalan redutille ei ole opasteita paikalla mutta se on helppo löytää, kun tietää mitä etsii. Paikalla ei ainakaan vielä ole geokätköä.

Lännempää Kettulanvuorelta löytyy hiukan uudempia taisteluvarustuksia. Kettulanvuoren kenttälinnoitus on rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikaan suojaamaan Pietarin aluetta. Paikalla on syviä kallioon louhittuja juoksuhautoja, tuliasemia ja korsun paikkoja. Tien varressa on opastaulu kertomassa alueen historista ja aluetta kiertävän polun päästä löytyy geokätkö (GC1J4MQ).

Linkkejä

 

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto